Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2005 00:39 | Harri Häyrinen | ||
| Ja Keitelepohjassa suorittaja...??? | ||||
|
13.02.2005 14:51 | Harri Häyrinen | ||
| Ei Venetmäellä ole kerrallaan kuin yksi suorittaja... | ||||
|
|
12.02.2005 22:36 | Harri Häyrinen | ||
| loka-marras-joulukuulla ilmeisesti, kauko-ohjaaja hoitelee 5:ä ratapihaa ja myös Jyväskylää...ja tulevaisuudessa ehkä myös Äänekosken rataa samalla???? | ||||
|
12.02.2005 21:14 | Harri Häyrinen | ||
| Löytyykö kellään kuvia ajoilta jolloin Suorittajat vielä olivat työssä Iittalassa, Parolassa, Harvialassa, Hämeenlinnassa, Lempäälässä ym pääradan varrella...??? Mieluusti katselisin... | ||||
|
|
12.02.2005 20:26 | Harri Häyrinen | ||
| 11.02.05 oli tosiaan paljon lisäjunia Pieksämäen ja Tampereen välillä; klo 16 ja 06 välillä kulki Pm:n ja Jy:n välillä normaalien junien lisäksi ainakin 6 lisäjunaa, yhtään enempää ei olisi mahtunut, tälle vielä perinteiselle junasuoritusvälille. | ||||
|
|
12.02.2005 20:21 | Harri Häyrinen | ||
| Kemiralta Uutenkaupunkiin kulkee useana päivänä viikossa kaksi junaa lähes peräkkäin, samaten takaisinpäin yöllä, ei mahdu kaikki vaunut enää yhteen junaan... | ||||
|
08.02.2005 14:22 | Harri Häyrinen | ||
| Eikös tämä ole lemmikkiosasto...;-) | ||||
|
08.02.2005 14:19 | Harri Häyrinen | ||
| Muuramesta on laskua Päijänteen ylittävälle sillalle, josta rata nousee Sääksjärvelle asti. Sitten alkaa lasku joka jatkuu lähes Jyväskylään saakka. | ||||
|
07.02.2005 02:19 | Harri Häyrinen | ||
| Mikäs tässä olikaan ideana että erikseen on junanlähetysopastin ja vielä pääopastin?? | ||||
|
05.02.2005 02:49 | Harri Häyrinen | ||
| Anssi; miksikö loppuopastimia ei tarvittais kesäaikaan...???? | ||||
|
02.02.2005 23:55 | Harri Häyrinen | ||
| YEP, monesti tää kiemurtelee tavararatapihan kautta, samalla ku odottelee et laituri vapautuu. samoin klo 12 aikoihin IC71+P76, ja tää siis klo 15 aikaan P73:n kanssa, ja illalla viel klo 18 kieppeillä IC75+IC82. Kaikilla kohtaus Haapakoskella (10 min Pm:ltä pohjoiseen), ja jos etelän juna myöhässä, pohjoisesta tuleva otetaan odottelemaan tavarajunien ns "varatuloraiteille" ohjauskeskuksen eteen. Joskus myös käytetään 1-raidetta, mutta sitten helposti matkustajat nousevat väärään junaan tai eivät ehdi siirtyä välilaiturilta 1-laiturille. | ||||
|
02.02.2005 21:07 | Harri Häyrinen | ||
| Yksiraiteisella radalla junakohtausten takiahan on pakko väistää välillä kohtaavia junia; esim Törölässä varmaankaan ei ruuhkaa olisi, kun matkustajajunat joutuvat pysähtymään junakohtausten takia. vai tarkoititko että junakohtaukset pitäisi saada aina osumaan esim Kv, Lpr,Jts, Imatralla on huono järjestää kohtausta henkilöasemalla kun on vain yksi raide... :-) Kaipa se paras olisikin että henkilöjunat kohtaisivat ainoastaan "matkustajaliikennepaikoilla", mutta käytännössä täysi mahdottomuus toteuttaa... | ||||
|
01.02.2005 04:08 | Harri Häyrinen | ||
| 4621 on tullut ensin Pieksämäeltä 3-raiteelle väistämään matkustajajunaa. Sen jälkeen Siilinjärveltä raiteelle 2 4663, jonka jälkeen 4664 kohtasi pysähtymättä molemmat junat. Tämän perässä Joensuusta tuli vielä Pieksämäelle menevä tavarajuna, joka kohtasi molemmat junat täydellä vauhdilla suorien vaihteiden kautta. Oliko tarpeeksi hyvät perustelut... :-) | ||||
|
30.01.2005 08:59 | Harri Häyrinen | ||
| Onkos tämän tulosuunnan pääopastimen kohdalla vielä nykyään etelään lähteville junille olemassa ns. suojastuksen alkuopastin, siis kaksivaloinen pääopastin?? Ainakin joissain ratapihakaavioissa(vanhemmissa) sellainen on. Samaten Parikkalassa Joensuun suunnan semaforien kohdalla on ollut 2-valoinen suojastuksen alkuopastin... | ||||
|
28.01.2005 12:53 | Harri Häyrinen | ||
| Onko kaikilla Hki-Tpe väliliikennepaikoilla (pienemmillä) ollut vielä 1980-luvulla systeemi, jossa sivuraiteeltakin lähdettiin pelkällä aja-opasteella?? Kouvola-Pieksämäki vanhassa kauko-ohjauksessa oli ainoastaan tulosuunnan pääopastimissa mahdollisuus antaa aja35-opaste...lähtöopastimet oli kaikki 2-valoisia. | ||||
|
21.01.2005 00:08 | Harri Häyrinen | ||
| Jos tää on Maavedeltä, tie jatkuu suoraan, mutta tasoristeyksen jälkeen on risteys oikealle, mistä pääsee jo puretulle Maaveden asemalle, siis takana näkyvän rakennuksen vierestä/takaa... | ||||
|
|
20.01.2005 21:23 | Harri Häyrinen | ||
| Savon suunnalle kääntyisin; Maaveden huutokosken puoleisella tulovaihteella oleva ylikäytävä... | ||||
|
20.01.2005 10:48 | Harri Häyrinen | ||
| Osoittaako järjestelykyvyn puutetta jo pohjoiseen lähtee juna 8.29 >Ouluun asti, muttei 9 aikaan...Tuskin Pieksämäeltä lähtijöitä riittää puolentunnin välein :-) | ||||
|
15.01.2005 23:19 | Harri Häyrinen | ||
| Ei taida 10 min ihan riittää kääntöajaksi Joensuussa. Veturinvaihdot, jarrujenkoettelut, kilpien vaihdot pikajunissa, vaunujen siivoaminen yms... | ||||
|
15.01.2005 18:48 | Harri Häyrinen | ||
| Olen ymmärtäny et raja-aseman suorittajat tekee junasuoritussopimukset tietokoneella, eli ei välttämättä tarvitse edes puhlimitse sopia asiasta. Olikohan se niin että koneella vain pyydetään junanlähetyslupa naapurista, joka vastaa kieltävästi tai myöntävästi ja sen jälkeen vasta on mahdollisuus vasta asettaa kulkutie naapurin puolelle. | ||||
|
13.01.2005 21:21 | Harri Häyrinen | ||
| Onkos tällä kohdalla ennen ollut tulo- vai lähtöratapiha?? Eikös nykyinen laskumäki+tulo+lähtöratapiha rakennettu aikoinaan keskelle korpea aivan uuteen paikkaan?? Nykyinen "varatuloratapiha" lienee entisen tuloratapihan kohdalla?? |
||||
|
|
11.01.2005 10:38 | Harri Häyrinen | ||
| Onko tämä kuva otettu asemaa ylittävältä sillalta pohjoiseen?? Taustalla ilmeisesti ns "kiitotavara"asema????? | ||||
|
05.01.2005 22:18 | Harri Häyrinen | ||
| Jns-Nrm junissa on lähes popikkeuksetta 3 vaunua. Samat vaunut kiertävät välillä Pieksämäellä, esim Nurmeksesta klo 15.30 lähtevä runko jatkaa Joensuusta Pieksämäelle. P802/835:ssa kiertävät Nurmeksen vaunut Turkuun päivittäin. | ||||
|
02.01.2005 15:37 | Harri Häyrinen | ||
| Tämä vaihde toimii samalla myös pääraiteen turvavaihteena, ja eikös ne pyritä sijoittamaan niin että kohtausraiteella liikennöitäessä turvavaihteen yli mennään suoran vaihteen kautta. Ymmärtääkseni vähentää kiskojen+pyörien kulumista ja helpottaa kunnossapitoa?? | ||||
|
|
31.12.2004 20:34 | Harri Häyrinen | ||
| Niinpä, ei oikein 4:ää junaa taida mahtua Joensuun laitureihin...Arvelisin että etelästä saapuvan/etelään lähtevän junan nopeuttaminen on tärkeämpää kuin Pieksämäen taajamajunan vaihtoyhteyden säilyttäminen?? Täytyis kysyä aikataulusuunnitelusta... | ||||
|
30.12.2004 20:01 | Harri Häyrinen | ||
| ja Loukolammen kohdalla enää pelkät suojastusopastimet... | ||||
|
29.12.2004 22:18 | Harri Häyrinen | ||
| Turvalaitepiirustuksissa se on asetinlaitteen symboli; useinmiten siis aseman/asetinlaitteen sijainti. | ||||
|
29.12.2004 22:13 | Harri Häyrinen | ||
| Hyödyllisemmässä käytössä ne ovat varmaan nykyisessä käytössään lähiliikenteessä?? | ||||
|
29.12.2004 22:11 | Harri Häyrinen | ||
| 1990-luvulla ko. junaa ajettiin myös Sr1+Eil+Eilf -kokoonpanolla. | ||||
|
|
29.12.2004 22:09 | Harri Häyrinen | ||
| Ohjaustaulu purettiin kappaleiksi samana päivänä kun radio-ohjaus otettiin käyttöön. | ||||
|
|
29.12.2004 22:05 | Harri Häyrinen | ||
| Miksi junien kohtaamiset PITÄISI saada osumaan juuri Lappeenrantaan? Paljon kätevämminhän ne onnistuu juuri 2-raiteisella osuudella. En usko että aikataulujen suunnittelussa "pointtina" olisi matalan laiturin takia junakohtauksen siirtäminen muualle "aikataulutemppuilulla", kyllä aikataulujen suunnittelussa varmaankin on tärkeämmät tekijät kyseessä... | ||||
|
29.12.2004 21:58 | Harri Häyrinen | ||
| 9.1 voimaan tulevassa aikataulussa Niittylahden kohtaus siirtyy Joensuuhun; P5 saapuu jo klo 1800 ja IC12 lähtee 1810. | ||||
|
28.12.2004 23:50 | Harri Häyrinen | ||
| ...tai 80 on ajanut Alapitkälle asti ja kohdannut 71:n siellä...??? | ||||
|
28.12.2004 02:42 | Harri Häyrinen | ||
| Kouvolan suunnalta tultaessa suorien vaihteiden kautta päädyttäisiin henkilöratapihan läpi, ohjaustornin editse tavarajunien lähtöratapihalle, "etelän" suunnan viuhkaan. | ||||
|
25.12.2004 00:08 | Harri Häyrinen | ||
| Valkeajärveä ehdottelen...nuo suuret kuuset näyttäis niin tutuilta??? | ||||
|
21.12.2004 02:03 | Harri Häyrinen | ||
| Pm-Kuo kauko-ohjaus taisi válmistua kyllä vasta 1983??? | ||||
|
|
21.12.2004 02:03 | Harri Häyrinen | ||
| Arvaus; Pitkälahti on lakkautettu kauko-ohjauksen valmistuessa 1982?? Asemarakennus oli muistaakseni pystyssä vielä jonnekin 1990-luvulle asti kunnes moottoritie rakennettiin aseman kohdalle, pitäneekö paikkansa?? | ||||
|
21.12.2004 01:50 | Harri Häyrinen | ||
| Tällasis kuvissa elämä näyttää paljon leppoisammalta ja kesät kuumemmilta ku nykyään... | ||||
|
|
21.12.2004 01:49 | Harri Häyrinen | ||
| YES-YES-YES!!!!! Tällasia kuvia lisää, näitä kattelis vaik kuin kauan...ja jos Savon radalta löytyy tai oikeestaan mistä hyvänsä niin mielellään uppoudutaan näihin!!!!! harmi ku sitä aikakonetta ei oo viel keksitty... | ||||
|
18.12.2004 01:04 | Harri Häyrinen | ||
| Mutta tosiaan liikennepolitiikka pitänee unohtaa täällä foorumilla!!!! Välillä ihmettelen vain kuinka paljon "asiantuntijoita" täälläkin pyörii...Rautatieliikenteen kannattava hoitaminen tällaisessa harvaanasutussa maassa ei varmaan ole helpoimpia tehtäviä, vaikka maan tavarakuljetuksista VR:llä onkin suurempi osuus kuin muilla Eurooppalaisilla rautatieyhtiöillä. | ||||
|
|
18.12.2004 00:52 | Harri Häyrinen | ||
| Business-periaatteella tarkoitin lähinnä sitä että ennen Valtionrautateiden(virastoaikaan) ei niin paljon ollut ilmeisesti väliä tulo/meno tasapainolla, koska tappiot olivat pahimmillaan 1000 milj.markkaa vuodessa, jotka jokainen veronmaksaja maksoi omissa veroissaan. Nykyään VR OY tuottaa voittoa reilusti, eikä veronmaksajien tarvitse veroissaan kustantaa rautatieliikennöintiä. Olisitko sinä "OVE" valmis maksamaan enemmän veroja, jotta paikallisliikennettä palautettaisiin kiskoille ja paikallisjunat todennäköisesti kulkisivat maaseudulla tyhjinä veronmaksajien kustannuksella. Yhteiskunnalta ei enää VR OY:lle tukirahoja tipu, osakeyhtiönä on tultava "omillaan" toimeen. Jos valtio haluaa ostaa joitakin junavuoroja, jotka muuten kannattamattomina lopettaisiin, niin en näe estettä etteikö VR myisi palvelujaan myös valtiolle. | ||||
|
17.12.2004 16:06 | Harri Häyrinen | ||
| Tyhjillään on, Museoviraston suojelukohde. Muut asema-alueen rakennukset on jo vuosia olleet yksityisomistuksessa. Huutokoskelta loppui junasuoritus marraskuussa2003 radio-ohjauksen valmistuessa. |
||||
|
|
17.12.2004 16:02 | Harri Häyrinen | ||
| Kuinkahan Hki-Ol väliä matkustavat immeiset jaksaisivat istua kyydissä, jos IC-junatkin pysähtyisivät kaikissa Limingan kokoisissa paikoissa, matka-aika pidentyisi varmaan 2 tuntia...On varmaan järkevämpää kuljettaa pidempimatkalaisia nopeasti kuin luopua niistä ja kuljettaa parilla eurolla matkustavia "lähimatkalaisia" muutamia asemanvälejä, Limingasta tuskin riittää kovin paljoa kulkijoita Tampereelle-Helsinkiin asti... :-) Jos ei matkustajia ole riittänyt paikallisjuniin 1970/80-luvuilla, niin tuskinpa enää nytkään matkustajia olisi. Täytyy taas muistaa että junaliikenteessä pelataan joukkoliikenteen ehdoilla ja business-periaatteilla hyvin pitkälle. | ||||
|
17.12.2004 15:46 | Harri Häyrinen | ||
| Ratapiha ja kampiasetinlaite on purettu 1990-luvun puolivälissä, jonka jälkeen Skä vietti hiljaiseloa. Nyt Siikamäki toimii "luvanantopaikkana" eli ns välisuojastuspisteenä Pm-Hko -välille. | ||||
|
17.12.2004 15:43 | Harri Häyrinen | ||
| Ma-Pe kulkee tavarajuna Pm-Sl ja takaisin ja useimpina päivinä Joroisistakin lähtee/tulee puuvaunuja, samaten Rantasalmelta tai Kallislahdesta. | ||||
|
16.12.2004 14:50 | Harri Häyrinen | ||
| Oliko nuo kiitojunan päätyikkunat sellaiset et penkit oli siinä heti päätyseinässä ja matkustajat pysty katteleen radalle?? onko sisäkuvia näistä kiitojunista?? Mahtoi olla kylmä paikka istua päädyssä, jos oven edessä ei ollut tuulikaappia/eteistä vai oliko joku kaksois-ovi-systeemi????? | ||||
|
14.12.2004 22:05 | Harri Häyrinen | ||
| Simpeleellä on muistaakseni pohjoispäässä yksi sähkökäyttöinen vaihde, joka voidaan kääntää myös eteläpään vaihdekopilta. Junasuorittajan ei tarvitse siirtyä pohjoispäähän ollenkaan vaihdetta kääntämään, joten monta minuuttia säästyy junakohtaustilanteessa. Jos kohdattava juna ajettaisiin raiteelle 3, vaihteet täytyisi molemmin päin ratapihaa kääntää käsin. | ||||
|
14.12.2004 21:59 | Harri Häyrinen | ||
| JKV ei vaikuta rataosan liikenteen läpäisykykyyn tai junamäärään, vaan juuri radio-ohjaus tai kauko-ohjaus. JKV liittyy enempi yksittäisen junan liikkumiseen "kulkuturvallisuuteen", ylinopeus jää pois, punaisen ohittaminen ei onnistu ilman erikoistoimenpiteitä jne jne. JKVhän voidaan rakentaa myös ilman olemassa olevaa kauko-ohjausta, niinkuin joillakin(esim Lahti-Kouvola-Luumäki) rataosalla on tehtykin. Haapamäen ympäristössä juuri radio-ohjaus mahdollisti junamäärien lisäämisen, nyt Haapamäen ja Jyväskylän välillä pystyy liikkumaan neljäkin junaa samaan suuntaan yhtäaikaa; Hpk-Keu, Keu-Pvi, Pvi-Vesanka,Vesanka-Jyväskylä -väleillä. | ||||
|
13.12.2004 18:07 | Harri Häyrinen | ||
| "Heittovuorolaiset" paikkaavat muiden lomia ja vapaapäiviä, ja työpiste saattaa vaihdella paljonkin tilanteen/tarpeen mukaan. ns "vuorolla" olevat tekevät säännöllisempää vuorotyötä, esimerkiksi ilta-aamu-yö-lepo-vapaa-vapaa-ilta-aamu...näin ainakin liikenteenohajuksessa. | ||||
|
|
13.12.2004 17:52 | Harri Häyrinen | ||
| JKV ei suoranaisesti edesauttanut tavarajunien lisääntymistä, vaan pikemminkin radio-ohjauksen valmistuminen.(kuvateksti...) | ||||
|
07.12.2004 17:44 | Harri Häyrinen | ||
| Nimenomaan JUNASUORITTAJAN silmin, sillä HNV oli erilliskäytössä radio-ohjauksen käyttöönottovaiheessa. Radio-ohjaaja hoiteli Joensuu-Vihtari -välin ja HNV:llä oli junasuorittaja. | ||||