Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 898
|
|
« Vastaus #1025 : Tammikuu 31, 2013, 18:18:07 » |
|
Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.
Justiinsa niin. Ilman tuota aikavälin pientä kauneusvirhettä vastaus olisi ollut aivan täydellinen. Mistä muuten tiesitkin noin tarkat tiedot? Kohta oli Korson ja Savion välillä, valokuvista päätellen hivenen matkaa Karhuntassuntien aallopin pohjoispuolella. Rata oli tuolloin 2-raiteinen, sähköistämätön, ja paikalla raiteenvaihto itäiseltä raiteelta läntiselle ja takaisin. Saviontien reunassa kaksi pientä koppia. Saviolla näkyy tuolloin olleen vielä vanha asemarakennus ja tavaramakasiini. Jukka jatkaa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1026 : Tammikuu 31, 2013, 18:39:37 » |
|
Tilapäinen junanlähetyspaikka perusparannustyön ajaksi. 25+750, Savion eteläpuolella, kuten nimestä voi päätellä. 26.4.1968-1968.
Justiinsa niin. Ilman tuota aikavälin pientä kauneusvirhettä vastaus olisi ollut aivan täydellinen. Mistä muuten tiesitkin noin tarkat tiedot? Kohta oli Korson ja Savion välillä, valokuvista päätellen hivenen matkaa Karhuntassuntien aallopin pohjoispuolella. Rata oli tuolloin 2-raiteinen, sähköistämätön, ja paikalla raiteenvaihto itäiseltä raiteelta läntiselle ja takaisin. Saviontien reunassa kaksi pientä koppia. Saviolla näkyy tuolloin olleen vielä vanha asemarakennus ja tavaramakasiini. Jukka jatkaa. En voinut vastustaa kiusausta, vaan lunttasin tiedot omasta liikennepaikkataulukostani. Siinä luki ESav:n lakkautuspäivämäärän kohdalla vain 1968. Kiitosta vaan, mutta lahjoitan kysymysvuoron ensiksi ehtivälle halukkaalle. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2451
|
|
« Vastaus #1027 : Tammikuu 31, 2013, 23:25:42 » |
|
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1028 : Helmikuu 01, 2013, 09:37:51 » |
|
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?
Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2451
|
|
« Vastaus #1029 : Helmikuu 01, 2013, 14:27:24 » |
|
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?
Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen. Vastaus on oikein. Taisi olla sen vuoden ainoa kaksoisraiteen avaaminen. Suinula-Siitama (Säynäjärven oikaisu) otettiin käyttöön yksiraiteisena 18.12.1967 ja kaksiraiteisena 1.4.1968 (sen pituus oli 11,8 km). Taas olisi Jukalla tilaisuus jatkaa. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1030 : Helmikuu 02, 2013, 13:22:30 » |
|
Mikä kaksoisraide, pituus 9,7 km, avattiin 4.9.1967?
Orivesi-Siitama. Tai Siitama-Orivesi rakentamissuunnasta riippuen. Vastaus on oikein. Taisi olla sen vuoden ainoa kaksoisraiteen avaaminen. Suinula-Siitama (Säynäjärven oikaisu) otettiin käyttöön yksiraiteisena 18.12.1967 ja kaksiraiteisena 1.4.1968 (sen pituus oli 11,8 km). Taas olisi Jukalla tilaisuus jatkaa. No, hyvä on. Kokeillaan, olenko yhtään kehittynyt kysyjänä. Lyhyesti: kuudes kerta täällä. Se oli kysymys, ja piilosanaan kätkeytyy eräs rautatieliikennepaikka, jota kysyn. Olen nyt siellä käymässä, ja koneelle pääsy on vähintäänkin sattumanvaraista. Voi olla, että pääsen tuomaroimaan vastauksianne vasta huomenillalla. Älkää täten hermostuko, jos en heti kommentoi vastaan. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2451
|
|
« Vastaus #1031 : Helmikuu 07, 2013, 08:55:34 » |
|
LyhyeSTI = Siuntio ??
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1032 : Helmikuu 07, 2013, 09:29:27 » |
|
LyhyeSTI = Siuntio ??
Erittäin hyvä yritys, jossa on samaa ideaa, jota olen sisällyttänyt piilosanaani. Ei kuitenkaan Siuntio. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2594
|
|
« Vastaus #1033 : Helmikuu 07, 2013, 09:59:44 » |
|
Kursu?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1034 : Helmikuu 07, 2013, 14:43:05 » |
|
Kursu?
Ei nähty maalia eikä vielä oikeaa vastausta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo Pyrhönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 85
|
|
« Vastaus #1035 : Helmikuu 07, 2013, 16:01:09 » |
|
Kiskotie?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 119
|
|
« Vastaus #1036 : Helmikuu 15, 2013, 21:41:00 » |
|
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 356
|
|
« Vastaus #1037 : Helmikuu 16, 2013, 09:11:42 » |
|
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.
Oikea vastaus ja oikeat perustelut. Valkeakoskella kävin kaksi viikkoa sitten, ja kysymys tuli siellä mieleen. Simolle pointsit ja tilaisuus jatkaa knoppikysymysketjua. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2594
|
|
« Vastaus #1038 : Helmikuu 16, 2013, 10:34:24 » |
|
Lyhyesti ja kuudes: Vi eli Valkeakoski.
Oikea vastaus ja oikeat perustelut. Valkeakoskella kävin kaksi viikkoa sitten, ja kysymys tuli siellä mieleen. Jukalta taas oikein hauska knoppi! Enpä olisi tuota kuudetta tajunnut ajatella roomalaisittain.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 119
|
|
« Vastaus #1039 : Helmikuu 16, 2013, 21:57:42 » |
|
Kysytäänpä vaikkapa, mikä yhtiö toimitti ensimmäiset höyryveturit Saimaan Rautatielle.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 795
|
|
« Vastaus #1040 : Helmikuu 16, 2013, 22:22:09 » |
|
Kysytäänpä vaikkapa, mikä yhtiö toimitti ensimmäiset höyryveturit Saimaan Rautatielle.
Henschel teki pari ensimmäistä veturia Saimaan Rautateille vuonna 1895. Oli sarjaa T3 ja myytiin vuonna 1910 Baltian rautateille. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 119
|
|
« Vastaus #1041 : Helmikuu 17, 2013, 11:23:02 » |
|
Henschel teki pari ensimmäistä veturia Saimaan Rautateille vuonna 1895. Oli sarjaa T3 ja myytiin vuonna 1910 Baltian rautateille.
Näinpä asia oli. Vuoro Jormalle. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 795
|
|
« Vastaus #1042 : Helmikuu 18, 2013, 18:31:15 » |
|
Mikä on 92102003049-7?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
|
« Vastaus #1043 : Helmikuu 18, 2013, 18:57:04 » |
|
Mikä on 92102003049-7?
Kuusiakselinen kaksiohjaamoinen diesellinjaveturi, joka majailee enimmäkseen Hyvinkäällä? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 795
|
|
« Vastaus #1044 : Helmikuu 18, 2013, 19:11:55 » |
|
Mikä on 92102003049-7?
Kuusiakselinen kaksiohjaamoinen diesellinjaveturi, joka majailee enimmäkseen Hyvinkäällä? Noin tarkka tieto pitää hyväksyä, eli Alexilla vuoro. Veturin kyljessä on Trafin hyväksymänä museaalisesti vain numerot 2349. Samoin on hyväksytty vanha nopeusmerkintä kyljessä, veturin oikea huippunopeushan on nykyään M-vaihteella 110 km/h. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
|
« Vastaus #1045 : Helmikuu 19, 2013, 20:29:33 » |
|
Kysytäänpä vaikka, kuinka monta sileäkattoista teräskorista matkustajavaunua on tällä hetkellä aktiivikäytössä, mikäli CEmt-sarja jätetään laskematta? "Aktiivikäytössä oleminen" on tietysti tulkinnanvaraista, mutta kovin montaa näitä epäselviä tapauksia ei liene.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1781
|
|
« Vastaus #1046 : Helmikuu 20, 2013, 13:02:41 » |
|
Yritetäänpä: 6 Rbkt, 3 Eifet ja A 20 = 10 kpl. Muuta, ihahaata? A 40 ja 41 lienevät myös sileäkattoisia, tässähän suljettiin pois vain CEmt-vaunut. En keksi tähän hätään suurempaa lukua kuin 12 kpl.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 159
|
|
« Vastaus #1047 : Helmikuu 20, 2013, 15:53:14 » |
|
Yritetäänpä: 6 Rbkt, 3 Eifet ja A 20 = 10 kpl. Muuta, ihahaata? A 40 ja 41 lienevät myös sileäkattoisia, tässähän suljettiin pois vain CEmt-vaunut. En keksi tähän hätään suurempaa lukua kuin 12 kpl.
Tässähän nämä varmat tapaukset olivat. Fey:n hylkäämisestä en ole kuullut mitään, mutta liikenteessä se ei ainakaan ole ollut pariin vuoteen, joten se oli tuo tarkoittamani tulkinnanvarainen tapaus. Jounille siis vuoro. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2913
|
|
« Vastaus #1048 : Toukokuu 05, 2013, 01:43:40 » |
|
Jounille siis vuoro.
Bump. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1781
|
|
« Vastaus #1049 : Toukokuu 06, 2013, 15:07:30 » |
|
Jounille siis vuoro.
Bump. Oho, olen jumittanut ketjun vahingossa yli kahdeksi kuukaudeksi.  Pistetään tähän nyt sitten joku nopea, kun en keksi tähän hätään nokkelampaa. Mikä kilometriluku, jossa on kolme samaa numeroa, esiintyy rataverkolla useimmin? Siis vastausvaihtoehtoja ovat 111, 222, 333, 444, 555, 666, 777, 888 ja 999. Vastaukseen vaaditaan myös jonkinlainen lista paikoista, joista tuo luku maastosta löytyy. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
