Niinpä tietopohjankin voi olettaa olevan kunnossa.
Tietopohja ja visiointi uudella tulokkaalla on todennäköisesti kunnossa. Sen sijaan resurssit eivät vakuuta. Yritys painii nakkikioskisarjassa ja käytännössä Samit saneeraavaa yritystä ei ole edes olemassa muuta kuin paperilla. Kunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon kohdistuu ylioptimistisia oletuksia. Kunnallinen päätöksenteko ei ole yhtä suoraviivaista kuin yritysmaailmassa. Tällä on merkitystä, koska konsepti perustuu pitkälti kunnilta saatavaan ennakkorahoitukseen. Kun ei ole referensejä, niin kuntapäättäjiä voi olla vaikea vakuuttaa.
Taitaisinko tämän paremmin sanoa - päällekkäin on pino munia ja kanoja.
Tottakai yhtiö on alussa nakkiputkatasoa, koska toimivia markkinoita ei ole tässä maassa olemassakaan. Asiakaskuntaa ja hankintaosaamista ei ole, koska alueellisen matkustajajunaliikenteen tilaaminen olisi tällä hetkellä peräti r i k o s .
Sopivaa kalustohuollon osaamista ei mitenkään itsestäänselvästi ole, koska VR:n kalustoa huoltavat firmat huoltavat - pelkästään VR:n kalustoa. Jos tavoitteena on rakentaa tyhjään koriin moderni tekniikka, kyseessä on huollon kannalta uusi juna. Ja jo ennenkuin keskustelu harhautuu nippelitasolle, on hyvä huomata että iso osa huoltotöistä voidaan tilata mistäpäin Eurooppaa tahansa. Yksikään vireillä olleista junayhtiöhankkeista ei ole kaatunut huollon puutteeseen.
Mikä tärkeintä, lainsääntäjän suuntaan täytyy riittävän lennokkaiden visioiden muodossa tehdä selväksi se, miksi lainsäädäntö kannattaa päivittää aitoon monitoimijaympäristöön sopivaksi. Muuten lainsäätäjä ajattelee, ettei "toimivaa" kannata korjata, sehän sisältää riskin oman kannatuksen putoamisesta. Sama pätee kuntapäättäjiin.
Näinmuodoin en vielä sijoittaisi kirvesosakkeitani kaivoon. Kuten Fenniarailin esimerkki näyttää, uuden junayrittäjän kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat osaaminen ja äärimmäinen kärsivällisyys, kaiken muun saa kyllä hommattua riittävän pitkän ajan kuluessa.