Puhos-Kitee Syrjäsalmen uuden ratasillan rakennus on jäissä. 12kk liikennekatko?

[Mikko Herpman]

https://yle.fi/a/74-20027458
Syrjäsalmen uuden ratasillan rakennus on jäissä – työt jatkuvat ensi vuonna, kun vanha silta suljetaan liikenteeltä, tarkoittanee sitten kohtuullisen pitkää liikennekatkoa Karjalan radalla.

Arvailua uutisessa että vanha silta suljetaan liikenteeltä ensi vuoden alussa ja uusi silta saadaan käyttöön ensi vuoden lopussa. Vuoden mittainen liikennekatko on aika massiivinen, mikäli toteutuu todella noin pitkänä.

[Lari Åhman]

Tietänee liikennettä Varkauden baanalle, mutta mainitussa skenaariossa olisi varmasti apua Laitaatsalmen sillastakin.

[Tuomas Pätäri]

Ohhoh, aika merkittävä uutinen kyseessä. Iso asia vaikka katkoaikaa hieman tuosta saataisiinkin supistettua. Tietää vuoden päähän kesälomalle kuvausreissuja Varkauden baanalle...

[Mikko Herpman]

Saapa nähdä miten liikennevirrat ohjautuu mikäli liikennekatkoksi tulisi tosiaan liki vuosi.. Toisenlaisessa maailmantilanteessahan Imatra T-Joensuu junat olisivat voineet kiertää vaikka Venäjän kautta

Harmi kun penkka on noin korkea, ei saa helposti tehtyä tilapäistä kieroraidetta, mahtaisiko maantiesilta kestää jos siitä tehtäisiin yhdistetty maantie/rautatiesilta remontin ajaksi?

Ja mikäli Laitaatsalmessa olisi silta auttaisi liikenteessä.  No, Imatra-T:n ja Joensuun väliset rahdit kaiketi mahtuu kiertämään Savonradan kautta, toki vähän pitempään menee.

Näin henkilöjunia käyttävänä noin pitkä katko ja bussikorvaukset ovat aivan täysin hanurista, etenkin jos bussiliikenne korvaa koko Parikkala-Joensuu välin. Bussilla Kitee-Kesälahti olisi siedettävämpi..

[Mikko Herpman]

Sinällään mikäli pitkä katko toteutuisi, olisi oivallinen aika vaikka tehdä Karjalanradalle tasonostoa, hyvää aikaa kaivella alikulkuja tasoristeyksille esimerkiksi. Korjata geometriaa ja sähköistystä mitä sitten vaan olisikin tarpeen.

[Mikko Herpman]

Nyt myös Väylän uutinen aiheesta:

https://vayla.fi/-/kitee-syrjasalmen-ratasilta-suljetaan-liikenteelta-alkuvuodesta-2024

[Lari Åhman]

Savon radallakin on melko rajallinen kapasiteetti, jos Karjalan radan koko liikenne siirtyisi sinne. Mitä nyt dataa seuranneena olen huomannut, että pohjoista puuta virtaa melko paljon Savon kautta kaakon kulmalle plus kaikki muu liikenne. Tässä kohtaa yhteys Laitaatsalmen yli voisi toimia ruuhkanpurkajana Savonlinnan kautta Imatran/Joutsenon suuntaan. Ja tosiaan noin pitkä katko olisi todella hyvä sauma laittaa rataa kuntoon.

Ei kannattane vielä laittaa Deevereitä pataan, jos kiertoreittejä todella joutuisi käyttämään… 

[Simo Virtanen]

Sinällään mikäli pitkä katko toteutuisi, olisi oivallinen aika vaikka tehdä Karjalanradalle tasonostoa, hyvää aikaa kaivella alikulkuja tasoristeyksille esimerkiksi. Korjata geometriaa ja sähköistystä mitä sitten vaan olisikin tarpeen.

Ei kai koko karjalan rataa hiljaiseksi pantaisi. Kiteellä on suuri raputerminaali ja miten lienee Puhoksen metanolikuljetukset?

[Arto Papunen]

Vai onko Poiksillassa täysmittainen lastausraide, se silta-alueen eteläpuolella..

[Simo Virtanen]

Vai onko Poiksillassa täysmittainen lastausraide, se silta-alueen eteläpuolella..

On siellä ollut, mutta ei siellä taida enää vaihdetta ja sivuraidetta olla?

Joka tapauksessa kyse on todella pienestä kuormauspaikasta Kiteen terminaaliin verrattuna.

[Jaakko Pehkonen]

Vai onko Poiksillassa täysmittainen lastausraide, se silta-alueen eteläpuolella..

On siellä ollut, mutta ei siellä taida enää vaihdetta ja sivuraidetta olla?

Joka tapauksessa kyse on todella pienestä kuormauspaikasta Kiteen terminaaliin verrattuna.

Julian kartan mukaan Poiksillassa on edelleen sivuraide ja sen käyttöpituus on 737metriä. Varmasti siellä onnistuisi lastata jos vain halua on.

[Simo Virtanen]

Vai onko Poiksillassa täysmittainen lastausraide, se silta-alueen eteläpuolella..

On siellä ollut, mutta ei siellä taida enää vaihdetta ja sivuraidetta olla?

Joka tapauksessa kyse on todella pienestä kuormauspaikasta Kiteen terminaaliin verrattuna.

Julian kartan mukaan Poiksillassa on edelleen sivuraide ja sen käyttöpituus on 737metriä. Varmasti siellä onnistuisi lastata jos vain halua on.

Ok. Se on siis edelleen siellä.

Varmasti onnistuu, mutta ei se silti Kiteen terminaalin määriin pysty mitenkään. Kuormausraide ja puutavaraterminaali ovat volyymiltään ja varustukseltaan aivan eri luokkaa.

Eipä Kiteen terminaalin käytössä ongelmaa ole. Vedetään junat Joensuun kautta vaikka Siilinjärvelle. Siellä on nyt tilaa, mutta Savonrata voi olla kuormitettu aika kovasti ainakin Pieksämäestä etelään.

[Pasi Utriainen]

Iso haaste olisi mahduttaa Joensuun suunnan tavaraliikenne kiertoreiteille. Joensuu-Pieksämäki yhteys on varsin rajallinen kapasiteetiltään. Pitkät liikennepaikkavälit ilman suojastusta, Varkauden pitkä neljänkympin rajoitus sekä Varkauden ja Viinijärven välisellä 100 km osuudella on kahden junan kohtausmahdollisuus vain Heinävedellä ja Vihtarissa (kohtausraiteet alle 600 m).

Savon radan kapasiteetti alkaa jo olla sujuvan liikenteen ylärajoilla. Puutavarakuljetusten kasvun myötä välin Iisalmi-Pieksämäki bruttotonnit ovat lisääntyneet vajaat 30 % ja välin Pieksämäki-Kouvola n. 35 %.

[Panu Breilin]

Iso haaste olisi mahduttaa Joensuun suunnan tavaraliikenne kiertoreiteille. Joensuu-Pieksämäki yhteys on varsin rajallinen kapasiteetiltään. Pitkät liikennepaikkavälit ilman suojastusta, Varkauden pitkä neljänkympin rajoitus sekä Varkauden ja Viinijärven välisellä 100 km osuudella on kahden junan kohtausmahdollisuus vain Heinävedellä ja Vihtarissa (kohtausraiteet alle 600 m).

Sinänsä Varkauden ja Viinijärven välillä on nykyisin melkoisen tyhjää. Suurena osana päivistä siellä ei ole muuta liikennettä kuin taajamajunat. Tavarajunia kulkee suuruusluokkaa 6-7 viikossa.

[Pasi Utriainen]

Varmasti puolenkymmentä junaa mahtuisi helposti, mutta ehkei sentään 10-14 lisäjunaa. Välillä on näyttänyt, että yhtä aikaa rataosalla liikkuvat taajamajuna ja tavarajuna saavat aikaan liikenneruuhkan.

[Panu Breilin]

Varmasti puolenkymmentä junaa mahtuisi helposti, mutta ehkei sentään 10-14 lisäjunaa. Välillä on näyttänyt, että yhtä aikaa rataosalla liikkuvat taajamajuna ja tavarajuna saavat aikaan liikenneruuhkan.

Ruuhkahan siitä syntyy. Mutta toisaalta, kun miettii, että miten paljon junia esimerkiksi Iisalmi–Ylivieska-välillä kulki pasuteliikenteen vilkkaina vuosina, niin kyllä tuonne aika paljon lisää mahtuu.

Esim. https://juliadata.fi/timetables/graphical?s=ilmyv&d=19.9.2014

[Teppo Niemi]

Esimerkiksi klo 21 - 10 voisi operoida suuntakäytöllä siten, että tavarajunat kulkisivat suunnassa Pieksämäki - Joensuu klo 21.30 - 2.30  ja 5.30 - 10 vastakkaiseen suuntaan. Tuohon näyttäisi sopivan kuutisen paria....
Tuolla tavallahan operoitiin yhtä yksityisrataa Pohjois-Saksassa, kun Tanskaan menevät rahdit joutuivat kiertämään tuon radan kautta. 

[Arto Papunen]

Kai sitä ehtisi tänä vuonna jonkun ylimääräisen välisuojastuspisteen rakentamaan vielä jos siihen nähdään tarve..

[Simo Virtanen]

Eikä kannata unohtaa Viinijärvi -  Pieksämäki -reitin lisäksi Viinijärvi - Siilinjärvi -reittiä, jolla on myös hyvin hiljaista.

Savonradalle voi sitten syntyä pullonkauloja kun molemmat kiertoreitit syöttävät liikennettä Pieksästä etelään. Länteen tuskin montaa junaa lähtisi.

[Kari Haapakangas]

Mitenkäs Joensuun ja Pohjois-Karjalan matkustajaliikenne? Taamajajuna Joensuu-Pieksämäki vai Joensuu-Kuopio? Kummalla voi päästellä lujempaa?

[Teppo Niemi]

Mitenkäs Joensuun ja Pohjois-Karjalan matkustajaliikenne? Taamajajuna Joensuu-Pieksämäki vai Joensuu-Kuopio? Kummalla voi päästellä lujempaa?

Itse en pohtisi mastkustajajunille kiertoreittiä. Vaan sitä, että Helsingin suunnasta tulevien junien pääteasemana olisi Kesälahti (Ihan, kuten nyt on Turku - Kupittaa kaksoisraidetyön aikana Kupittaa). Ja siitä sitten linja-autolla eteenpäin.
Mutta millaisella kalustolla sittten Kitee - Joensuu? Miten Joensuun IC-runko huolletaan, ja onko perusteltua yleensäkään sähkövetoinen liikenne Kiteen ja Joensuun välillä.

Eikös tuossa mene maantie ihan vieressä? Voisi luoda myös muitakin pohdittavia vaihtoehtoja.....

[Simo Virtanen]

En minäkään matkustajaliikennettä Joensuusta länteen laittaisi kiertämään, paitsi palauttaisin Joensuu - Turku yöjunan.

Karjalan radan matkustajaliikenteen pääteasemaksi Kesälahti ja siitä bussikuljetus Kiteelle, josta takaisin junaan. Runko pitäisi varmaankin ajattaa aika-ajoin huoltoon muualle, mutta ei sen pitäisi estää matkustajien palvelua.

Kiteen rautatieasemien väli on 32 km ja molemmat ovat välittömästi valtatie 6:n vieressä.

Toinen vaihtoehto on ajaa bussiliikenteenä Joensuuun asti. Sielläkin asema on sopivasti vt 6 vieressä, mutta matkaa on jo 91 km suuntaansa.

[Mikko Herpman]

Kaiketi matkustajaliikenne päättyy/alkaa Kesälahteen(sta) ja loppumatka/alkumatka menee bussilla.  Sanoisin vähempi paha vaihtaa kerran junasta bussiin kuin että vaihto bussiin ja takaisin junaan. Etenkin talviolosuhteissa laukkujen yms. rahtaaminen ei ole kovin kivaa.
Matkustajamäärät ovat kuitenkin aika maltillisia yleensä. Toki muutamissa vuoroissa on enemmän porukkaa.

[Simo Virtanen]

Kaiketi matkustajaliikenne päättyy/alkaa Kesälahteen(sta) ja loppumatka/alkumatka menee bussilla.  Sanoisin vähempi paha vaihtaa kerran junasta bussiin kuin että vaihto bussiin ja takaisin junaan. Etenkin talviolosuhteissa laukkujen yms. rahtaaminen ei ole kovin kivaa.
Matkustajamäärät ovat kuitenkin aika maltillisia yleensä. Toki muutamissa vuoroissa on enemmän porukkaa.

Noin siinä luultavasti käy, vallankin kun Joensuu on jo lähellä. Jos junat kulkisivat Kontiomäkeen niin asia olisi varmaankin eri.


Mielenkiintoista nähdä lisätäänkö Pieksämäen suuntaan liikennettä tai edes veturivetoisia junia. VR ei välttämättä halua sotkea ostoliikennettä ja kalustopulaankin voi aina vedota.

[Rainer Silfverberg]

Kokonaisen vuoden kestävä liikennekatko on aika paha juttu sinänsä jos siltaa ei pysty kiertämään ja matka Joensuuhun on 90 km maantietä pitkin jonne kuljettaisiin bussilla.

Se tulee vähentämään junamatkustusta Joensuuhun. Osa siirtyy henkilöautoihin, osa lentokoneisiin. Toivottavasti Finnair ymmärtää lisätä lentovuoroja Joensuuhun tai vaihtaa konetyyppi isommaksi.