Kaksi tavarajunaa on törmännyt Tampereella

[Pietu Tuovinen]

Kahden tavarajunan vaunuja osui toisiinsa Tampereen eteläpuolella Tampereen aseman ja Tampereen Viinikan välissä, pari kilometriä asemalta etelään päin, kertoo Merja Tuunanen VR:n viestinnästä.

Matkustajaliikennettä päästään liikennöimään yhdellä raiteella, eli matkustajien pitää varautua viivästyksiin Tampereen seudulla, Tuunanen kertoo. Onnettomuuden syystä ei ole vielä tietoa. Tilannetta selvitetään tällä hetkellä, sen kestosta ei ole vielä arviota.

Pirkanmaan pelastuslaitokselta kerrottiin puoli yhdeksän aikaan aamulla, ettei se ole saanut ilmoitusta onnettomuudesta, eikä pelastuslaitoksella ole tehtävää alueella.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009866921.html
https://yle.fi/a/74-20050996

[Pietu Tuovinen]

Iltasanomien sivulla on videokuvaa tapahtumapaikalta https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009867034.html

[Simo Virtanen]

Kuvista päätellen pääradalla ja kolmioraidetta etelään suuntaan/suunnasta kulkeneiden junien kulkutiet ovat kohdanneet.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009866921.html

[Simo Virtanen]

Syyllinen on löytynyt: Radalla oli tuke eli toinen juna. 

Vähän pitemmin kerrottuna:

"Tästä onnettomuus johtui

Onnettomuustutkintakeskuksen alustavan tutkimuksen mukaan kaksi tavarajunaa oli lähdössä Tampereella samoihin aikoihin. Ensin lähti tavarajuna itään. Jostain syystä junaradalla oli jokin tuke eli toinen juna.

Tästä syystä junaa alettiin peruuttaa taaksepäin. Pahaksi onneksi pohjoiseen matkalla ollut tavarajuna oli vielä radalla, ja junien viimeiset vaunut törmäsivät toisiinsa. Raiteilta suistui 5–6 vaunua. Onnettomuudesta aiheutui jonkin verran kalustovahinkoja.

Alustavasta tutkinnasta kertoo Ylelle Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Tiina Bieber."

[Ari-Pekka Lanne]

Syyllinen on löytynyt: Radalla oli tuke eli toinen juna. 

Vähän pitemmin kerrottuna:

"Tästä onnettomuus johtui

Onnettomuustutkintakeskuksen alustavan tutkimuksen mukaan kaksi tavarajunaa oli lähdössä Tampereella samoihin aikoihin. Ensin lähti tavarajuna itään. Jostain syystä junaradalla oli jokin tuke eli toinen juna.

Tästä syystä junaa alettiin peruuttaa taaksepäin. Pahaksi onneksi pohjoiseen matkalla ollut tavarajuna oli vielä radalla, ja junien viimeiset vaunut törmäsivät toisiinsa. Raiteilta suistui 5–6 vaunua. Onnettomuudesta aiheutui jonkin verran kalustovahinkoja.

Alustavasta tutkinnasta kertoo Ylelle Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Tiina Bieber."

Tämä on nyt sitä junaliikenteen peräyttämistä, jota termiä täällä vaunusomen puolella usein tarjotaan synonyymiksi vaihtotöiden työntämiselle. Erona on mm. se, että peräyttämisessä ei tarvita tähystystä.

[Markku Naskali]

Ymmärrän hyvin että ammattikielessä eri tyyppisillä toiminnoilla on omat nimitykset, mutta meikäläisen sivullisen mielestä juna vain peruuttaa jos kulkee vaunut kulkusuuntaan päin edellä. Siis perinteinen juna jossa ei ole toisessa päässä ohjausvaunu.
Voisitko lyhyesti vääntää rautalangasta meille maallikoille esimerkin eri tilanteista.

[Kjell Knapas]

Tilannetta, jossa veturi työntää vaunuja, voidaan Suomessa liikennöidä ainakin neljällä eri tavalla:
1) Veturinkuljettaja ajaa junaa vaunujonon toisessa päässä olevasta ohjausvaunusta
2) Veturinkuljettaja tai ratapihatyöntekijä kuljettaa vaihtotyöyksikköä veturin radio-ohjaimella
3) Vaihtotyönjohtaja johtaa työntöliikettä puhelinyhteydellä tms. (ja veturinkuljettaja ajaa yksikköä veturista)
4) Veturinkuljettaja peräyttää junaa junaliikennöinnissä varmistettua junakulkutietä pitkin junaturvallisuussäännön edellytysten täyttyessä omatoimisesti

[Ari-Pekka Lanne]

Ymmärrän hyvin että ammattikielessä eri tyyppisillä toiminnoilla on omat nimitykset, mutta meikäläisen sivullisen mielestä juna vain peruuttaa jos kulkee vaunut kulkusuuntaan päin edellä. Siis perinteinen juna jossa ei ole toisessa päässä ohjausvaunu.
Voisitko lyhyesti vääntää rautalangasta meille maallikoille esimerkin eri tilanteista.

Alkuun pitäisi varmaan erottaa junaliikenne ja vaihtotyöt. Vaihtotöissä voidaan tehdä työntöliikkeitä vaihtotyötä koskevien sääntöjen mukaisesti, jolloin tarvitaan vaihtotyönjohtaja tai radio-ohjattu veturi. Työntöliikkeitä tarvitaan kasattaessa junien vaunustoja tai painettaessa veturilla vaunuja raidepuskimeen päättyvälle lastausraiteelle. Junaliikenteen peräyttäminen sen sijaan on aina etukäteen suunnittelemattoman poikkeustilanteen, esim. mäkeenjäännin, purkamista.

[Markku Naskali]

Siis peräyttäminen on  ainakin lähes samaa kuin  kuin tavisten kielellä peruuttaminen.
Ratapihalla saa tuuppia vaunuja miten tykkää. Se ei meille kuulu.
Mutta juna! Meikäläiselle juna on veturi ja vaunuja perässä mutta ammattilaiselle ei.
On tämä tosi vaikeaa.

[Simo Virtanen]

Peräyttämistä tai ei niin enemmän olen huolissani siitä miten tuollaista voi tapahtua?

Miten voi radalla olla otkesin kertoma "tuke eli toinen juna", jos kerran juna kuitenkin on lähtenyt kohti Orivettä? Onko ajanut vasten punaista opastinta vai kyse jostain muusta?

Miten voidaan peruuttaa tai peräyttää pääradalle ja siellä kulkee toinen juna? Kai siellä vaihdekin oli väärään suuntaan, mutta oriveteläinen vaan peräyttää? Entä jos olisi ollut matkustajajuna, joita tuossa seitsemänkin korvilla Tampereella kulkee kaikkiin suuntiin?

[Ari-Pekka Lanne]

Peräyttämistä tai ei niin enemmän olen huolissani siitä miten tuollaista voi tapahtua?

Miten voi radalla olla otkesin kertoma "tuke eli toinen juna", jos kerran juna kuitenkin on lähtenyt kohti Orivettä? Onko ajanut vasten punaista opastinta vai kyse jostain muusta?

Miten voidaan peruuttaa tai peräyttää pääradalle ja siellä kulkee toinen juna? Kai siellä vaihdekin oli väärään suuntaan, mutta oriveteläinen vaan peräyttää? Entä jos olisi ollut matkustajajuna, joita tuossa seitsemänkin korvilla Tampereella kulkee kaikkiin suuntiin?

Syytä voi vain arvailla. Mutta kun hetken maltamme odottaa, otkes sen kyllä selvittää. Mutta siinä, että edellä on ollut pysähtyneenä juna, ei kai ole mitään outoa. Ei Tampereelta Helsinkiinkään lähtevä juna odota, kunnes edellä menevä on ehtinyt Helsinkiin asti. Sitä varten on linjasuojastus.

[Simo Virtanen]

Peräyttämistä tai ei niin enemmän olen huolissani siitä miten tuollaista voi tapahtua?

Miten voi radalla olla otkesin kertoma "tuke eli toinen juna", jos kerran juna kuitenkin on lähtenyt kohti Orivettä? Onko ajanut vasten punaista opastinta vai kyse jostain muusta?

Miten voidaan peruuttaa tai peräyttää pääradalle ja siellä kulkee toinen juna? Kai siellä vaihdekin oli väärään suuntaan, mutta oriveteläinen vaan peräyttää? Entä jos olisi ollut matkustajajuna, joita tuossa seitsemänkin korvilla Tampereella kulkee kaikkiin suuntiin?

Syytä voi vain arvailla. Mutta kun hetken maltamme odottaa, otkes sen kyllä selvittää. Mutta siinä, että edellä on ollut pysähtyneenä juna, ei kai ole mitään outoa. Ei Tampereelta Helsinkiinkään lähtevä juna odota, kunnes edellä menevä on ehtinyt Helsinkiin asti. Sitä varten on linjasuojastus.

Näinhän se on. Aktiivisena junamatkustajana tulee usein katsottu juliasta, että mikäs nyt hidastaa ja monesti siellä on juna tai junia edessä.

Mutta kertaakaan ei ole lähdetty peräyttämään karkuun.

Kerran muistan IC1:llä työnnetyn linjalle hyytyneen rapujunan Kesälahdelle ja sitten hieman peräytettiin, että päästiin ykkösraiteen laituriin.

[Niko Salo]

Puhdasta spekulaatiota alla:

Onnettomuus sattui siis ilmeisesti vaihteen TPE_V803 alueella kun taaksepäin kulkevan tavarajunan ja pohjoiseen kulkevan tavarajunan ulottumat kohtasivat. Kahden junan on hieman vaikeaa käyttää samaa vaihdetta yht'aikaisesti. Onnettomuuden tapahtuma-aika noin klo 7.36 <- Täysin oma arvio.

Tukkeena oli T53307, lähtenyt Viinikasta klo 6:20. T3321, joka siis myöhemmin peruutti, lähti Viinikasta klo 6:29. Nämä kaksi siis Oriveden suuntaan. Kolmantena lähti uhriksi joutunut T3239 klo 7:33 kohti Parkanoa.

53307 jämähti suunnilleen E63 tien kohdille pääopastimen P672 likelle noin kello 6:29, samaan aikaan kun 3321 lähti liikkeelle Viinikasta. 3321 pysähtyi ensin lähelle Kalevantien ylikulkusiltaa klo 6:38. Kello 7:01 alkanut liikkua eteen päin erittäin hitaasti ja ajoi osin esiopastimen EoE662 etupuolelle. Siinä 3321 nökötti klo 7:06-7:28 jolloin alkoi liikkumaan taaksepäin. Viimeinen GPS jälki kello 7:36:18 ehkä noin 20 metriä opastimien P808 ja O808 etupuolella, eli suunta johon valot näkyvät.

3239 parka. Ensin lähtö 16 minuuttia myöhässä ja noin kolme minuuttia myöhemmin tulee stoppi matkalle. Viimeiseksi kulkutietoviestiksi jäi klo 7:36:25 TPE_V005 varautui.

Syy 3321:n ajamiseen takaisin tulosuuntaan on mahdollisesti VET11825, jonka piti päästä kulkemaan Järvensivulla vaihteiden V601-603-604 kautta. Aikataulu on hyväksytty ke 20.9.2023 7:01 ja piti lähteä klo 7:10 Tampereen raiteelta 8, lähtö tapahtui kuitenkin vasta klo 7:39 ja se ajettiin T53307:n taakse, kello tällöin noin 7:57. Tämän jälkeen T53307:ää pystyi seuraamaan vain kulkutietoviestien perusteella. Raideosuus JVS_674 varautui klo 9:58 ja siittä 53307 jotenkin avustettu Orivedelle raiteelle 3, jonne saavuttu klo 12:03

Aamun myrskyllä varmasti ollut vaikutusta näkemään ohjaamosta ja toki kiskot varmasti olivat liukkaat.
Nämä omia havaintoja ja tulkintoja avoimesta datasta juliadatan sivua käyttäen. Virheitä varmasti voi olla omassa tekstissä ja havainnoissa vaikka parhaani mukaan ne sieltä yritin setviä

[Tauno Hermola]

Nikon ansiokas analyysi vaatisi tuekseen ratapihakaavion tai muun karttapiirroksen, jotta paikkaa tuntematonkin saisi siitä kaiken oleellisen irti.

[Aapo Halminen]

Nikon ansiokas analyysi vaatisi tuekseen ratapihakaavion tai muun karttapiirroksen, jotta paikkaa tuntematonkin saisi siitä kaiken oleellisen irti.

Ottamatta kantaa itse analyysiin, niin sen seuraamista voi helpottaa huomattavasti kaikille avoimesti saatavilla olevan  Julian infrastruktuurikartan avulla: https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#15.21/61.487426/23.775624 Sopivasti zoomailemalla tuolta näkyy vaihteet ja opastimet numeroineen, sekä myös liikennepaikoilla raideosuudet.

Helpompaa seuraaminen tosin on raiteistokaavion avulla, mutta tuoreahkoa raiteistokaaviota Tampereelta ei taida olla missään selvityksessä tms. näkyvillä julkisesti. (Ammattilaisille se toki löytyy Väyläviraston palveluista.)

[Juha Toivonen]

Tekevälle sattuu ja pojat on poikia, eli siis henkilöt ovat henkilöitä. OTKES varmaan antaa jonkinmoisen lausunnon asiasta.

[Panu Breilin]

Helpompaa seuraaminen tosin on raiteistokaavion avulla, mutta tuoreahkoa raiteistokaaviota Tampereelta ei taida olla missään selvityksessä tms. näkyvillä julkisesti. (Ammattilaisille se toki löytyy Väyläviraston palveluista.)

Nuo ratapihakaaviot ovat julkisia asiakirjoja eli ne saa halutessaan Väylävirastosta tietopyynnöllä.

[Teppo Niemi]

Tekevälle sattuu ja pojat on poikia, eli siis henkilöt ovat henkilöitä. OTKES varmaan antaa jonkinmoisen lausunnon asiasta.

Aamulehden uutisen mukaan OTKES tutkii onnettomuuden ja tutkijat nimetään lähipäivinä.

[Teppo Niemi]

Peräyttämistä tai ei niin enemmän olen huolissani siitä miten tuollaista voi tapahtua?

Miten voi radalla olla otkesin kertoma "tuke eli toinen juna", jos kerran juna kuitenkin on lähtenyt kohti Orivettä? Onko ajanut vasten punaista opastinta vai kyse jostain muusta?

Miten voidaan peruuttaa tai peräyttää pääradalle ja siellä kulkee toinen juna? Kai siellä vaihdekin oli väärään suuntaan, mutta oriveteläinen vaan peräyttää? Entä jos olisi ollut matkustajajuna, joita tuossa seitsemänkin korvilla Tampereella kulkee kaikkiin suuntiin?

Syytä voi vain arvailla. Mutta kun hetken maltamme odottaa, otkes sen kyllä selvittää. Mutta siinä, että edellä on ollut pysähtyneenä juna, ei kai ole mitään outoa. Ei Tampereelta Helsinkiinkään lähtevä juna odota, kunnes edellä menevä on ehtinyt Helsinkiin asti. Sitä varten on linjasuojastus.

Nyt Onnettomuustutkintakeskuksen raportti tapahtumaata on julkaistu: https://turvallisuustutkinta.fi/material/sites/otkes/otkes/u555hrrzo/R2023-01_Tampere_tutkintaselostus.pdf
Yksi lukupaketti raideliikenteen parissa toimiville. Ja myös kaikille niille, jotka työskentelevät riskienhallinnan parissa.

[Matti Grönroos]

Peräyttämistä tai ei niin enemmän olen huolissani siitä miten tuollaista voi tapahtua?

Miten voi radalla olla otkesin kertoma "tuke eli toinen juna", jos kerran juna kuitenkin on lähtenyt kohti Orivettä? Onko ajanut vasten punaista opastinta vai kyse jostain muusta?

Miten voidaan peruuttaa tai peräyttää pääradalle ja siellä kulkee toinen juna? Kai siellä vaihdekin oli väärään suuntaan, mutta oriveteläinen vaan peräyttää? Entä jos olisi ollut matkustajajuna, joita tuossa seitsemänkin korvilla Tampereella kulkee kaikkiin suuntiin?

Syytä voi vain arvailla. Mutta kun hetken maltamme odottaa, otkes sen kyllä selvittää. Mutta siinä, että edellä on ollut pysähtyneenä juna, ei kai ole mitään outoa. Ei Tampereelta Helsinkiinkään lähtevä juna odota, kunnes edellä menevä on ehtinyt Helsinkiin asti. Sitä varten on linjasuojastus.

Nyt Onnettomuustutkintakeskuksen raportti tapahtumaata on julkaistu: https://turvallisuustutkinta.fi/material/sites/otkes/otkes/u555hrrzo/R2023-01_Tampere_tutkintaselostus.pdf
Yksi lukupaketti raideliikenteen parissa toimiville. Ja myös kaikille niille, jotka työskentelevät riskienhallinnan parissa.

Erinomainen esitys siitä, kuinka vaikeaa on toteuttaa jaetun vastuun turvallisuusjärjestelmä ja kuinka herkästi toimijat alkavat osoitella sormella toisiaan. Käy casesta minkä tahansa toimialan monitoimittajahallinnan koulutuksessa, ei pelkästään rautatieliikenteen.

[Markku Naskali]

Tästäpä muistuu mieleen parin-kolmen vuoden takainen kaaos juhannuksen liikenteessä kun siltatyö Lempäälässä kesti suorastaan vuorokausikaupalla pidempään kuin oletettiin. Jos tiedonkulku ja yhteistyö asian osapuolien välillä olisi toiminut, olisi haitta ollut merkittävästi vähäisempi.

[Roope Prusila]

Tästäpä muistuu mieleen parin-kolmen vuoden takainen kaaos juhannuksen liikenteessä kun siltatyö Lempäälässä kesti suorastaan vuorokausikaupalla pidempään kuin oletettiin.

Eipäs nyt liioitella, junaliikenteen piti silloin sunnuntaina alkaa klo 15, mutta todellisuus oli sitten seuraavana päivänä maanantaina noin klo 12. Venähdyksen pituudeksi saan surkealla amismatikalla 21h.

[Lauri Uusitalo]

Tästäpä muistuu mieleen parin-kolmen vuoden takainen kaaos juhannuksen liikenteessä kun siltatyö Lempäälässä kesti suorastaan vuorokausikaupalla pidempään kuin oletettiin.

Eipäs nyt liioitella, junaliikenteen piti silloin sunnuntaina alkaa klo 15, mutta todellisuus oli sitten seuraavana päivänä maanantaina noin klo 12. Venähdyksen pituudeksi saan surkealla amismatikalla 21h.

Ja osuiko tuohon samaan tai lähes samaan se poltettu sähkökaappi?

[Markku Naskali]

Kaiketi se aika oli sitten noin, mutta tarkoitin enemmänkin sitä matkustajakaaosta joka suurelta osin johtui siitä että tieto ei kulkenut kunnolla eri tahojen välillä. Varmaan kai pahinta oli se kun moneen kertaan annettiin valmistumisaikoja jotka eivät pitäneet.
Samalla työmaalla oli myöhemmin katko kun varkaat kävivät kaapeleita katkomassa. Luulivat saavansa kuparia, mutta rikkoivatkin valokaapeleita.

[Topi Lajunen]

Erinomainen esitys siitä, kuinka vaikeaa on toteuttaa jaetun vastuun turvallisuusjärjestelmä ja kuinka herkästi toimijat alkavat osoitella sormella toisiaan.

Luin raportin. Sanotaan nyt pehmeästi näin, että osa "osottelee sormella" varsin perustellusti, osa vähemmän.

Hyvin tehty raportti joka tapauksessa.