Tampere-Orivesi liikennepaikat 1960-luvulla

[Eljas Pölhö]

Km 218+401 -> Km 218+055 Siitama. Muutos johtui rataoikaisuista. Varhaisempi Km-sijainti on ollut Km 218+424 ennen 1946.

1968 muuttunut ratalinjaus Säynäjärven molemmin puolin oli edellisessä päivityksessä. Tässä näkyy pienempi oikaisu ja leikkauksia Siitaman Tampereen puolella ja kokonaan muuttunut linjaus Oriveden suuntaan. Siitama-Kivilouhimo-Pohjola rataoikaisu (4,4 km) valmistui 30.11.1965. Siitaman ja Oriveden välinen kaksoisraide avattiin 4.9.1967.

Itäpuolen muutoksen loppuosa näkyy seuraavan liikennepaikan (Kivilouhimo) esittelyssä. Etäisyys Kivilouhimolle oli pitkä tämän rataosan yleiseen tasoon nähden eikä koko väli mahdu samaan kuvaan käyttämässäni kuvakoossa. Vanhat ratapenkereet Siitaman molemmin puolin olivat ajokelpoisena tiepohjana 1993 ja kaikki sivuraiteet ja vaihteet oli poistettu.

Siitaman matkustajamäärä puolittui 1960-luvulla ja vaunukuormaliikenne pysyi varsin vähäisenä.

Liitteina: 1) Siitama Lko:n liikennepaikkakortti s2, missä näkyy myös raidekaavio ennen kaksoisraiteen avaamista. 2) Lko:n liikenneikkakortin tilasto-osa 60-luvulta. 3) ote peruskartalta 2142 04 vuodelta 1956 ja 4) ote peruskartalta 2142 04 vuodelta 1977.

[Hannu Lehikoinen]

Säynäjärven oikaisu otettiin käyttöön 28.12.1967 yksiraiteisena ohikulkujunille. Pysähdysjunat kulkivat vanhaa rataa siihen asti kuin liikennepaikka muutettiin. Uudella liikennepaikalla ei ollut kohtausraiteita, ei 1968 eikä 1993. Ohessa on tilanne 29.6.1993 muistivihkooni tekemäni hahmotelman mukaan.

Haasto ei selvästikään menestynyt, joten uskotaan yllä olevan vastavan todellista tilannetta.

Muistikuva piirustuksesta on sen verran selvä, että uskon sellaisen nähneeni. Voi hyvin olla, että se on ollut vain suunnitelma, joka ei koskaan toteutunut. Ratapohja ei olisi ollut ainakaan merkittävästi leveämpi, koska sivuraide olisi ollut tulevan toisen pääraiteen paikalla. Näin ollen maastoon tuosta ei olisi jäänyt merkkejä, jotka olisivat olleet havaittavissa 1993.

[Eljas Pölhö]

Säynäjärven oikaisu otettiin käyttöön 28.12.1967 yksiraiteisena ohikulkujunille. Pysähdysjunat kulkivat vanhaa rataa siihen asti kuin liikennepaikka muutettiin. Uudella liikennepaikalla ei ollut kohtausraiteita, ei 1968 eikä 1993. Ohessa on tilanne 29.6.1993 muistivihkooni tekemäni hahmotelman mukaan.

Haasto ei selvästikään menestynyt, joten uskotaan yllä olevan vastavan todellista tilannetta.

Muistikuva piirustuksesta on sen verran selvä, että uskon sellaisen nähneeni. Voi hyvin olla, että se on ollut vain suunnitelma, joka ei koskaan toteutunut. Ratapohja ei olisi ollut ainakaan merkittävästi leveämpi, koska sivuraide olisi ollut tulevan toisen pääraiteen paikalla. Näin ollen maastoon tuosta ei olisi jäänyt merkkejä, jotka olisivat olleet havaittavissa 1993.

Rautatierakennusosastolla tai rataosastolla (riippuen vuodesta ja tehtävästä) on toisinaan ollut tilapäisiä työmaaraiteita, jotka eivät enää esiinny radan tultua avatuksi yleiselle liikenteelle.

[Eljas Pölhö]

Km 222+071 Kivilouhimo (seisakkeen paikka 1957-1975). Rataoikaisujen jälkeen Kivilouhimon ja siitä eteenpäin olevien liikennepaikkojen kilometrisijainteja ei muutettu, vaan korjaus n. 0,5 km tehtiin lyhennetyllä kilometrillä 227.

Kivilouhimolla oli useita louhintapaikkoja enkä ole koskaan yrittänyt selvittää onko alueella ollut tilapäisiä siirtoratoja. Harmillisesti rataoikaisun jälkeisistä kartoista ei kunnolla selviä kuinka sivuraide on sijainnut, joten se se vaati paikalla käynnin. Vuoden 1977 kartalla vanha linja liittyy uuteen aivan 1977 karttaotteen oikean reunan paikkeilla..

Siitaman ja Pohjolan välinen n. 4,4 km:n oikaisu valmistui 30.11.1965. Siitaman ja Oriveden välinen kaksoisraide avattiin 4.9.1967.
Kivilouhimon sivuraiteet olivat alkujaan pääradan eteläpuolella, mutta rataoikaisun jälkeen ne olivat pohjoispuolella. Yhteys sivuraiteille oli kaksoisraiteen valmistuttua vain pääradan pohjoisemmalta raiteelta. Tilanne selvinnee oheisilta karttaotteilta ja kaavioista. Kivilouhimosta on useita kuvia vaunut.org sivustolla.

Liitteinä: 1) Lko:n liikennepaikkakortti (60-luku), 2) ote peruskartalta 2142 04, vuoden 1956 painos, 3) ote peruskartalta 2142 04, vuoden 1977 painos (vanha rata näkyy ajotienä). 4) raidekaavio 1964 yhdestä vaurioilmoituksesta ja 5) itseni piirtämä kaavio kesäkuussa 1993.

[Eljas Pölhö]

Km 223+886 Pohjola Ennen vuotta 1946 Pohjolan sijainti oli Km 223+896) ja vuosina 1966-1971 noin Km 223+400. Jos Pohjolalle mitattiin uusi sijainti 25.11.1965 valmistuneen Siitaman ja Pohjolan välisen rataoikaisun jälkeen, niin sitä minulla ei ole.

Pohjolan matkustaliikenne lopetettiin jo syyskauden alkaessa 28.9.1969, vaikka muodollinen lakkauttaminen tapahtui vasta 23.5.1971. Se oli sen ajan termistön mukaan ”asetettu seurantaan” eli seurattiin tuleeko valituksia.

Vorgin kuvista kannattaa katsoa ainakin http://vaunut.org/kuva/62535  missä kerrotaan seisakkeen viimeisten aikojen käytöstä.

Liitteet: 1) Lko:n liikennepaikkakortti, 2) ote peruskartalta 2142 04, 1956 painos, mihin Pohjola on merkitty. 3) ote peruskartalta 2142 04, 1977 painos; lakkautettua Pohjolaa ei ole merkitty, mutta sen paikka ja muuttuneet kilometritolppien paikat löytyvät.

[Eljas Pölhö]

Km 225+426 -> Km 224+932 Karppi (ennen vuotta 1946 225+324). Kilometriluvun muutos on seurausta 1965 ja 1968 valmistuneista mittavista rataoikaisuista Tampereen suuntaan mennessä. Siitaman ja Oriveden välillä uusi itäinen raide valmistui 4.2.1967 ja koko rataosa avattiin kaksiraiteisena 1.4.1968.

Karpin käyttö pysyi haja-asutusalueen seisakkeeksi yllättävän korkeana ja tasaisena koko 1960-luvun ajan. Matkustajalaiturin pituudeksi ilmoitetaan 20 metriä (ilmeisesti ennen kaksoisraiteen valmistumista).

Karpin sijainti ja kilometritolppien paikkojen muutos näkyy oheisilta karttaotteilta. Samoin niistä selviää tielinjojen muutokset ja tasoylikäytävien poistot.
Liitteinä: 1) Lko:n liikennepaikkakortti, 2) ote peruskartalta 2142 04 vuoden 1956 painos ja 3) 2142 04 vuoden 1977 painos.

[Eljas Pölhö]

Km 226+902 (1932-1961) ja km 227+220 (1963-1964) Hieta
Katsottaessa karttalehdeltä 2142 04, vuoden 1956 painoksesta, Km 226+902 on sahan kohdalla olevan tasoristeyksen luona. Uudelleen avattaessa 1963 laivaliikenteen toivomuksesta paikka 227+220 on järkevästi juuri laivaliikenteen tarkoitusta varten satamaan johtavan tien risteyksessä.

Käsittelen Oriveden satamaraiteen+Hiedan Sahan raiteet (linjavaihde vielä 1960-luvun alkaessa) erikseen.

Hiedan seisakkeen käyttäjämääriä ei tilastoitu enää 1960-luvulla, koska uusi seisake oli olemassa vain kesäkaudella laivoihin tai laivoista siirtyvien matkustajien tarvetta varten. Esimerkiksi kesällä 1964 ainoa pysähtyvä juna oli P61 n. klo 18:45 tarvittaessa matkustajien ottamista varten. Huomattavaa, että Tampereen suuntaan ei yksikään pysähtynyt, ei edes H452 n. Klo 18:51.

Liitteet: 1) ote peruskartalta 2142 04, vuoden 1956 painos, 2) Lko:n liikennepaikkakortti 1960-luvulta, 3) perustamispäätös 1963 ja 4) kesäaikataulu 1964 Tampere-Vilppula

[Jorma Rauhala]

Km 226+902 (1932-1961) ja km 227+220 (1963-1964) Hieta
Hiedan seisakkeen käyttäjämääriä ei tilastoitu enää 1960-luvulla, koska uusi seisake oli olemassa vain kesäkaudella laivoihin tai laivoista siirtyvien matkustajien tarvetta varten. Esimerkiksi kesällä 1964 ainoa pysähtyvä juna oli P61 n. klo 18:45 tarvittaessa matkustajien ottamista varten. Huomattavaa, että Tampereen suuntaan ei yksikään pysähtynyt, ei edes H452 n. Klo 18:51.

Hiedan seisake oli tosiasiallisesti Oriveden matkustajasatama, jota käyttivät Laiva Oy Matkailun modernit Hopealinjan alukset (m/s Aulanko, m/s Tampere ja m/s Roine) kesinä 1963-1964. Valtionrautatiet omisti kyseisen laivayhtiön osakkeita ja kiinnostus sitä kautta näihin asioihin oli selviö.

Aikataulut 1964: Tampere 10.10 - Lempäälä - Toijala 13.45/13.45 - Viidennumero 14.20/14.30 - Valkeakoski - Kaivanto 16.30 - Orivesi 18.30. Toisinpäin Orivesi 10.15 ... Viidennumero 14.20 ... Tampere 18.45. Laivat kohtasivat toisensa Viidennumerolla, joka mahdollisti myös risteilyn Orivedeltä käsin. Kolmannesta suunnasta eli Hämeenlinnasta 12.10 lähtenyt Tampereen laivavuoro otti Hopealinjan seisakkeelle jääneet P67:n matkustajat, eli 67:n matkustajilla oli monia vaihtoehtoja liittää mitä erilaisimpia laivaosuuksia rengasmatkoihinsa, kun Toijalastakin oli laivayhteys. Kaikki kolme Hopealinjan alusta kohtasivat ja vaihtoivat matkustajia Viidennumerolla.

Hiedan seisake oli siis osa joissain Rengasmatkoissa kesinä 1963-1964. Esim. 1964 Helsinki P67 9.30 - Toijala 11.33/13.30 - Toijalan satama 13.40/13.50 - Oriveden satama/Hieta 18.30-18.51 - ja sitten makuuvaunujunalla P61 vaikka Rovaniemelle.

Kesällä 1963 Hopealinjan satama-ajat olivat Orivedellä Hiedan laiturissa tulo 20.45 ja lähtö 9.40. Pohjoisen iltajuna Hiedassa oli tuolloin vaasalainen MK55, joka ei pysähtynyt Tampereen ja Vilppulan välillä missään muualla kuin tarvittaessa Hiedassa laivalta tulijoita varten. Aamulla Hiedassa pysähtyi H438 (Ov-Tpe), tarvittaessa x9.33 ilman laivamatkustajarajoituksia, eli aivan turha pysähdysmerkintä.

[Eljas Pölhö]

n. Km 227+300 Linjavaihde (satamaan/rantaraiteille ja Hiedan Saha Oy:lle)

Linjavaihteen tarkka km-sijainti ja raiteen lähdön siirtoaika Oriveden ratapihalta jäävät minulta avoimiksi tässä vaiheessa. En löydä Oriveden kaaviotani, jossa *ehkä* olisi nämä tiedot. Vaihteen tarkka sijainti-km on haasteellinen, koska vuoden 1923 kaaviokirjan mukaan se oli 1,13 km:n päässä Oriveden asemarakennuksesta ja 8,39 km:n päässä Siitamasta. Näistä Orivesi-Siitama väliksi saadaan 9,52 km, mutta vuoden 1946 mittauksessa se oli 9,878 km.Vuoden 1923 kaaviokirjassa kilometrit on vielä laskettu Tampereen aseman kautta (ei suoraan Viinikasta), joten kaikki sijainnit poikkeavat myöhemmistä.

Raide muutettiin lähtemään Oriveden ratapihalta *muistaakseni* vuosien 1960-61 ratapihatöiden yhteydessä ja joka tapauksessa ennen kaksoisraiteen valmistumista. Lienee myös mahdollista, että se olisi tapahtunut jo 1940-luvun lopulla, jolloin Oriveden ratapiharaiteiden pituus kasvoi pitkälti yli 4 km aseman muuttuessa risteysasemaksi.

Hiedan Saha Oy oli perustettu 1888 ja sillä 1960-luvulla voimassa ollut raidesopimus oli vuodelta 1947. Raidesopimuksen lisäksi yhtiöllä oli VR:n kanssa sopimus palkkinosturin sijainnista (1960 ja 1961) ja aluevuokrasopimus rata-alueesta (Lkoj 2110/5199, 17.9.1948). Hiedan Sahan pistoraiteet erkanivat satamaraiteesta lähellä linjavaihdetta, myöhemmin paikkaa, missä satama/rantaraide kääntyi pääradan vierestä kohti satamalaitureita. Hiedan Saha Oy:llä oli myös kapearaiteista varastorataa.

Oriveden satamaraiteiden vanhoja nimityksiä ovat Orihveden satama, Orihvesi hamn ja Längelmävesi brygga (ehkä myös Längelmäveden laituri) ja 11.12.1961 lukien Rantaraiteet. Satamaraide avattiin 1890. Sen pääasiallinen käyttö loppui n. 1936 entisten laivamatkustajien siirtyessä linja-autoihin. Satamalaiturit menivät huonoon kuntoon ja niillä ollut varasto siirrettiin Jämsänkosken rautatierakennukselle. Myöhemmin matkailulaivaliikenteen elpyessä 1960-luvulla Oriveden taksiautoilijat vuokrasivat VR:ltä pienen alueen taksikopin ja kioskin paikaksi.

Liitteinä: 1) Raiteisto sataman päässä 1948 2) raiteisto linjavaihteen päässä 1948, 3) raiteistokaavio 1967 (raide jatkuu pääradan vieressä asemalle) ja 4) ote peruskarttalehdeltä 2142 04, vuoden 1956 painos.

[Eljas Pölhö]

Km 228+276 Orivesi (ennen 1946 km 228+297, 1923 vielä 229+100 Tampereen aseman kautta). Orivedestä tuli risteysasema 1.12.1946, jolloin ensimmäinen osuus Orivesi-Jämsänkoski radasta avattiin. Ratarakennuksen päättäjäisjuhla vietettiin 10.10.1952.

Haapamäen ja Jämsänkosken linjojen suunnat eroavat noin kilometri Oriveden asemalta koilliseen, mutta kummankin suunnan lähtövaihteet olivat aluksi jo Oriveden ratapihalla. Myöhemmin molemminpuolinen puolenvaihto siirrettiin heti ratapihan koillispuolelle (jälkimmäinen n. Km 228+700).

Tampereen ja Oriveden välillä tehdyt rataoikaisut lyhensivät näiden välistä matkaa noin puoli kilometriä (tarjolla on useita vaihtoehtoja muutaman metrin välein lähteestä riippuen). Käyttämäni dokumentti antaa lyhennykseksi 514 m, mikä sopii hyvin Kivilouhimon FB-päivityksessä olevaan Jounin kommenttiin, minkä mukaan km 227 on vain 487 m:n mittainen.

Orivedellä tehtiin mittavia muutoksia risteysasemaksi muuttumisen yhteydessä vuosina 1940-1948. Uuden rataosan aiheuttamien muutosten määrä lienee kiinni myöhemmin lisätystä sivuraiteesta, koska eri lähteet antavat seuraavat muutokset (sulkeissa vaihtoehto): raidepituutta lisää 4829 m (4446 m), vaihteita lisää täysenglantilaisia 2 (2) kpl, kaksipuoleisia kaksoisvaihteita 2 (2) kpl, yksinkertaisia vaihteita 15 (14) kpl. Muutosten takia poistettiin 7 entistä yksinkertaista vaihdetta. Kokonaan uusina tulivat veturitalli ja sen raiteet, polttoainevaraston raide ja kaksi asetteluraidetta. Ab Enqvist Oy:n sahan raiteen alkupäätä muutettiin.

Satamaraiteesta (rantaraiteista ja Hiedan Saha Oy:n raiteista) ei tässä yhteydessä ole mainintaa, joten *muistikuvani* on, että sen lähtö siirrettiin ratapihan yhteyteen vasta 1960-1962 muutosten yhteydessä. Ne raiteet on käsitelty edellisessä päivityksessä linjavaihteen yhteydessä.

Vehkalahden suunnan pitkä tehdasraide oli tuolloin vielä Ab Enqvist Oy:n raidesopimuksessa 2657/7340, 22.11.1923, myöhemmin se on ollut myös Oy Serlachius Ab:n ja OTK:n nimissä.

Lähetettyjen vaunukuormien määrä putosi huomattavasti vuosina 1961 ja 1967. Myytyjen matkalippujen määrä romahti 1960 ja kuukausilippujen määrä laski tasaisesti koko1960-luvun ajan.

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikkakortti s. 2 (1962 painetulle kortille piirretyssä raidekaaviossa satamaraide lähtee ratapihalta), 2) liikennetilasto 1960-luvulta, 3) yhdistelmäote peruskarttalehdiltä 2142 04 ja 2142 07 vuodelta 1956 ja yhdistelmäote peruskarttalehdiltä 2142 04 ja 2142 07 vuodelta 1977.