Vaunujen merkintöjen venäläistämisen kustannukset vuonna 1903

[Kurt Ristniemi]

Kesällä 1903 Valtionrautatiet laski arvion vaunumerkintöjen muuttamisen hinnasta. Muutettavana oli sekä firmatunnus että uudet aluskehyksen merkinnät niin matkustaja- kuin tavaravaunuhinkin.

- Vuonna 1897 muotoon SVR/FSJ muutettua firmatunnusta ei heti maalattu vaunuihin. Rautatiehallitus antoi asiasta määräyksen vasta vuonna 1899.

Vuonna 1903, kun Valtionrautatiet tätä kustannusarviota teki, merkintäkaavioista olivat käytettävissä ainakin vuoden 1897 matkustajavaunujen merkintäkaavio ja vuoden 1901 tavaravaunujen merkintäkaavio.  Nämä kaaviot minulla on.

Ainakin vuosilta 1896 ja 1897 on lisäksi olemassa merkintämallipiirustukset, mutta niitä en ole nähnyt, joten en tiedä, mitä niissä määrätään.

Mutta onko varhaisemmilta ajoilta varsinaisia merkintämallipiirustuksia? Aikaisemminhan spekseissä vain sanallisesti todettiin, mitä vaunuihin piti maalata. Yleispiirustuksiin oli toki merkitty esim. matkustajavaunujen luokkamerkinnät, mutta ei myöhemmiltä ajoilta tuttuja korjattu-, maalattu-, tapetoitu-, taara- ym. merkintöjä.

[Kurt Ristniemi]

Tuota kustannusarviota oli pyytänyt 'Expeditionen'.

Esim. vielä vuonna 1901 päivätyssä merkintäpiirustuksessa on leima "Maskindirektörs-Expeditionen".
Myöhemmin, esim. vuonna 1908, sen on korvannut leima "Maskin-Kontoret / Kone-Konttori".

Tuo "Expeditionen" on siis Valtionrautateiden konetirehtöörin konttori. Mutta mikä mahtoi olla sen oikea suomenkielinen nimitys vuonna 1903?

[Eljas Pölhö]

Tuota kustannusarviota oli pyytänyt 'Expeditionen'.
En saa päähäni, mikä rautateiden yksikkö tuo Expeditionen oli, ja mikä olisi sen suomenkielinen nimitys.
'Lähettämö' ei vaikuta loogiselta yksiköltä kustannusarvion pyytäjäksi. Olisiko kyse tavaratoimistosta, varasto-osastosta tms?

Se on Keisarillisen Suomen Senaatin Kulkulaitostoimituskunta

[Erkki Nuutio]

Vuosi 1903 oli Bobrikoff-aikaa.
Expedition on kaiketi vain lyhennelmä Senaatin jostain toimituskunnasta. Kyse asiassa lienee  toimituskunnissa hallintoalakohtaisesti valmisteltavasta suuriruhtinaskunnan tulo- ja menoarviosta vuodelle 1904.

Kyseessä lienee Senaatin kulkulaitotoimituskunta (kommunikationsexpedition), jota johti vuoden 1903 lopulla senaattori Lennart Gripenberg.
Että toimituskuntaa kiinnosti tällainenkin asia, saattoi johtua Bobrikovin vaatimista venäjän kielen lisäyksistä asemakilpiin ja vastaaviin.
Oli toivottavaa esittää se käskijälle suurena lisäkustannuksena, jotta sitä voitaisiin lykätä ja rajoittaa.
Lennart Gripenberg toimi Senaatin kulkulaitospäällikkönä (senaattorina) 1905-1907, siis kenraalikuvernööri Gerárdin aikana.

Todettakoon vielä että umpivenäläinen täysummikko, siihenastinen SVR:n sotilaskuljetuspäällikkö, pääesikunnan eversti Daniel Wasiljevitsch Dratscheffski nimitettiin 1.9.1903 Rautatiehallituksen päätirehtööriksi (erotettiin 11.1905).

[Kurt Ristniemi]

Ehdin näköjään editoimaan kysymystäni samaan aikaan kun Eljas - nyt myös Erkki - siihen vastasi.
Uskoakseni tuo "Expeditionen" tässä tapauksessa oli Valtionrautateiden Konetirehtöörin konttori.

Em. pyyntö alkaa (suomennettuna) "Täten saa Expeditionen anoa kustannusehdotusta..."
Allekirjoittajana on A.W. Torén, joka vuonna 1903 oli konetirehtöörin assistentti.

Haussa on siis tuon "Expeditionen"-nimikkeen oikea ajanmukainen suomenkielinen vastine.  

[Erkki Nuutio]

Maskindirektörs-Expedition varmaan vanheni nimityksenä ja korvautui siksi Maskinkontoret- tai vastaavalla nimityksellä - jotta ei syntyisi sekaannusta Senaatin kulkulaitostoimituskunnan kanssa.
Expedition / toimituskunta on yksinomaan Senaattiin kytkeytynyt nimitys eikä se kuulu muihin yhteyksiin.

[Kurt Ristniemi]

Vuonna 1901 Expeditionen-nimitys oli käytössä Valtionrautateillä: Maskindirektörs-Expeditionen.
Tälle siis haen oikeaa suomenkielistä nimitystä.

[Eljas Pölhö]

Vuonna 1901 Expeditionen-nimitys oli käytössä Valtionrautateillä: Maskindirektörs-Expeditionen.
Tälle siis haen oikeaa suomenkielistä nimitystä.

Rautatiehallituksen koneosaston konepäällikön toimisto

vrt. https://fho.sls.fi/uppslagsord/18386/maskindirektorsexpeditionen/

[Kurt Ristniemi]

Rautatiehallituksen koneosaston konepäällikön toimisto

vrt. https://fho.sls.fi/uppslagsord/18386/maskindirektorsexpeditionen/

Eljas tuossa jo antoikin selittävän selityksen. Se ei kuitenkaan välttämättä ole sama, mitä tuolloin käytettiin.

WSOY:n ruotsalais-suomalainen sanakirja vuodelta 1887 antaa samansuuntaisen käännöksen: expedition = toimisto.
Aikalaislehdistöstä löytyy mm.
- 1898-1904: waltionrautateiden konetirehtöörin toimituskunta
- 1890-1898: rautatiehallituksen konetirehtöörin toimituskunta
- 1890-1904: rautatiehallituksen konetirehtöörin toimisto

Ja sitten myöhemmin
- 1911: konetirehtöörin konttori

Ja jottei asia olisi liian yksinkertainen, nimike 'konejohtaja' löytyy vuodesta 1898 alkaen. Mutta ei konejohtajan toimituskuntaa, konttoria tai toimistoa.

Vuonna 1903 "Expeditionin" suomenkieliseksi aikalaisvastineeksi sopinevat siis 'konetirehtöörin toimituskunta' ja 'konetirehtöörin toimisto'.    

[Erkki Nuutio]

Konetirehtöörin toimisto sopii nimenä, mutta konetirehtöörin toimituskunta ei - vaikka sellaistakin vakiintumatonta sekasotkua löytyisi.
Kannattaa muistaa että senaatin kulkulaitostoimituskunta tarkoitti Hänen Keisarillisen Majesteettiinsa alaiseen Senaattiin kuulunutta suuriruhtinaskunnan liikenneministeriötä.
Konetirehtöörin toimisto oli puolestaan kyseisen toimituskunnan alaisen Suomen rautatiehallituksen alainen pikkuinen konttori.

[Kurt Ristniemi]

SVR-historiikin 1862-1912 mukaan vuonna 1903 annettiin uusi johtosääntö.

Jos kustannusarviopyynnön aikana heinäkuussa 1903 oli vielä voimassa edellinen, vuoden 1888 johtosääntö, niin tuo Expeditioni kuului valtionrautateiden keskushallintoon ja sen suomenkielinen nimi oli Konetirehtöörin-toimisto.

Jos taas vuonna 1903 annettu uusi johtosääntö oli jo voimassa, yksikkö kuului valtionrautateiden päähallintoon ja se oli Koneosaston konekonttori.

Pienestä toimistosta ei ollut kyse: Konetirehtööri oli rautatiehallituksen jäsen. Vuoden 1888 johtosäännön mukaan toimistossa oli konetirehtöörin-apulainen, konepiirustaja, kirjanpitäjiä, kanslisteja, piirustajia, varastokontrollööri.

Virallisena nimenä heinäkuussa 1903 voi siis pitää nimitystä Konetirehtöörin-toimisto (edellyttäen, että vuonna 1903 annettu uusi johtosääntö ei ollut vielä voimassa.)

[Eljas Pölhö]

SVR-historiikin 1862-1912 mukaan vuonna 1903 annettiin uusi johtosääntö.

Jos kustannusarviopyynnön aikana heinäkuussa 1903 oli vielä voimassa edellinen, vuoden 1888 johtosääntö, niin tuo Expeditioni kuului valtionrautateiden keskushallintoon ja sen suomenkielinen nimi oli Konetirehtöörin-toimisto.

Jos taas vuonna 1903 annettu uusi johtosääntö oli jo voimassa, yksikkö kuului valtionrautateiden päähallintoon ja se oli Koneosaston konekonttori.

Pienestä toimistosta ei ollut kyse: Konetirehtööri oli rautatiehallituksen jäsen. Vuoden 1888 johtosäännön mukaan toimistossa oli konetirehtöörin-apulainen, konepiirustaja, kirjanpitäjiä, kanslisteja, piirustajia, varastokontrollööri.

Virallisena nimenä heinäkuussa 1903 voi siis pitää nimitystä Konetirehtöörin-toimisto (edellyttäen, että vuonna 1903 annettu uusi johtosääntö ei ollut vielä voimassa.)

Huhtikuun 24./toukokuun 7. p:nä 1903 annettu asetus rautatiehallinnosta oli astuva voimaan 1.1.1904, mutta senaatin antama johtosääntö julkaistiin vasta 7.7.1904.

[Kurt Ristniemi]

Ja nyt sitten lopullinen naula tähän arkkuun:

Ruotsinkielinen historiikki kertoo v. 1888 johtosäännöstä, että tuo suomenkielisen historiikin 'Konetirehtöörin-toimisto' oli ruotsiksi 'Maskindirektörsexpeditionen'.

Ts. heinäkuussa 1903 kustannusarviota pyytänyt 'Expeditionen' oli siis ('Konetirehtöörin-)toimisto'. 


Parhaat kiitokset selvittelyyn osallistuneille.

[Kurt Ristniemi]

Että toimituskuntaa kiinnosti tällainenkin asia, saattoi johtua Bobrikovin vaatimista venäjän kielen lisäyksistä asemakilpiin ja vastaaviin.

Mielenkiintoinen ajatus. Tässä tapauksessa oli kuitenkin kyse muuttuneesta yhtiötunnuksesta (SJiF -> SVR/FSJ) ja nähtävästi muuttuneista aluskehysmerkinnöistä. (Joiden muutostietoja nyt metsästän)

Mutta jo seuraavana vuonna (1904) laadittiinkin sitten piirustukset, joissa merkinnät olivat kolmella kielellä; suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Myös yhtiötunnus. Tätä suunnitelmaa ei kaiketi koskaan toteutettu.

Kolmikieliset merkinnät tulivat ilmeisesti vasta 'punaisiin' yhdysliikenne-Gb-vaunuihin. Niissä asettelu ei kuitenkaan ollut samanlainen kuin vuoden 1904 piirustuksissa.

[Erkki Nuutio]

Perusteos Bobrikovin toimista on Tuomo Polvisen Valtakunta ja rajamaa - N.I. Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898-1904 (WSOY, 1985, 431 s.
Sivuilla 228-229 käsitellään vaatimus venäjänkielen lisäyksestä katu- ja asema- ym. kilpiin, rautatievaunujen teksteihin, matkalippuihin jne.

Tämä asia päätettiin Senaatin talousosaston kokouksessa 3.12.1903 , jossa Bobrikov toimi puheenjohtajana. Senaatin muiden jäsenten vaatimuksesta saatiin tingittyä kustannussyiden perusteella kahden vuoden määräaika tälle päätökselle rautatielaitosta koskien.

Venäjän kapinatapahtumien 1905-1906 ja Bobrikovin murhan ansiosta jätettiin tehty päätös rautatielaitoksen osalta toteuttamatta.
Laajemmin ja viitteineen asiaa (s. 105-109) sekä mm. uusia ratoja ja muita rautatieasioita käsittelee Tuomo Polvisen väitöstutkimus
Die finnischen Eisenbahnen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Studia Historica 4, Helsinki 1962, 295 s).

Kustannuslaskelmat merkintöjen tekemisestä kuuluvat tähän asiakokonaisuuteen.
Asia jäi toteutumatta ampumalla Bobrikov.
Oli kyse siitä tuhotaanko Bobrikov vai annetaanko tämän tuhota Suomen autonominen valtio.  

[Kurt Ristniemi]

Sivuilla 228-229 käsitellään vaatimus venäjänkielen lisäyksestä katu- ja asema- ym. kilpiin, rautatievaunujen teksteihin, matkalippuihin jne.
...
Tämä asia päätettiin Senaatin talousosaston kokouksessa 3.12.1903 , jossa Bobrikov toimi puheenjohtajana. Senaatin muiden jäsenten vaatimuksesta saatiin tingittyä kustannussyiden perusteella kahden vuoden määräaika tälle päätökselle rautatielaitosta koskien.
...
Kustannuslaskelmat merkintöjen tekemisestä kuuluvat tähän asiakokonaisuuteen.

Epäilemättä kustannuslakelmat merkintöjen tekemisestä liittyivät myös merkintöjen venäläistämisaikomuksiin.

Tässä vuoden 1903 kirjeessä ei kuitenkaan ollut kyse venäläistämissuunnitelmasta. Kirjeessä nimittäin erityisesti mainitaan yhtiötunnus merkittäväksi kahdella kielellä niinkuin ennenkin. Seuraavan vuoden venäläistämispiirustuksissa tunnus olikin sitten jo kolmella kielellä.

Edit: Luin Tuomo Polvisen väitöstutkimuksen sivut 104-109.
Saksankielentaitoni jättää usein toivomisen varaa, mutta jos oikein ymmärsin, esitettiin vaunumerkinnät tehtäviksi kahdella kielellä: venäjäksi ja suomeksi. Niinpä argumenttini vain kahden kielen käyttämisestä ei kumoakaan ajatusta siitä, että kyseessä olisi ollut merkintöjen venäläistäminen.

Vuoden 1904 piirustuksessa oli tosin kolme kieltä, mutta siinäkin vain kaksi per vaunun sivu: venäjä ja suomi, sekä venäjä ja ruotsi.

Pitää etsiä lisää lähteitä.

[Kurt Ristniemi]

Vaihdoin otsikon kuvaamaan merkintämuutosten todellista syytä.
Syyn selviämisestä kiitos kuuluu Erkille.