[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #25 : Syyskuu 06, 2010, 22:29:13 » |
|
Menköhön nyt vielä yks kommenntti tähän.
Voiskos herra Lajunen tarkentaa jotta missä tämän ketjun asiallisessa kommentissa on kerrottu että ilmeisesti ei Vaasan radan ja jne...
Vaikea kyllä ymmärtää Lajusenkaan motiiveja täs asias. Henkilö itse asuu jossain pääkaupunkiseudun liepeillä ja ei varmasti tarvitse tämän alueen junapalveluja, mutta siittä huolimatta Vs-paanan sähkööstyksen vastustaminen näyttää olevan aivan sydämmen asioota.
Luulis välillä jotta Suomi aivan menöö konkurssihin ko projektista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2527
|
« Vastaus #26 : Syyskuu 06, 2010, 23:16:57 » |
|
Minusta siellä ollaan valmiiksi negatiivisella mielellä. Helpointahan olisi lopettaa koko henkilöliikenne, jos ei ole tarvetta. Vaasan radan vaikutusalueella asuu kuitenkin paljon enemmän ihmisiä kuin monilla ruotsalaisilla maakunnallisilla radoilla, joilla on saatu ihan mukava liikenne aikaiseksi.
Ei kai tuo hinnoittelutapa ole sen kummempi silmänkääntötemppu kuin "osta nyt joululahjasi - maksa maaliskuussa". Tuotteesta on saatu iloa jo ennen maksun aikaa. Jos Suomessa tehdään rautatieympäristössä turhia investointeja, niin mielestäni alikulkutunnelit asemille, joilla kulkee juna silloin, toinen tällöin, ovat niitä turhuuksia. Ja jotenkin kaikki saadaan hirveän kalliiksi, jopa seisakkeet.
Suomessa junamatkustaminen on hinnoiteltu luksustuotteeksi. Hinnat sellaisiksi, että juna on taloudellisesti järkevä ratkaisu. Kun ihmiset siirtyvät joukkoliikenteeseen, niin valtakunnan öljyostot vähenevät. Siinä kannattaa junia jo vähän tukeakin.
Nyt kun Vaasanradan kunnat saavat sähköjunat, niin niiden kansisi jatkaa samalla linjalla ja vaatia lisää junavuoroja ja jos VR hannaa vastaan, niin alkaa vaatia toista yrittäjää radalle.
Mielikuvillahan tuotetta myydän. Iloisenväriset Sm:t siuhkimaan Sk-Vs väliä aamusta iltaan. Ja ne pitää pitää puhtaina, myös vessat. Olettekos huomanneet kuinka monenväristä kalustoa Ruotsissa liikkuu? Asema-alueet viehättäviksi ja runsaasti informaatiota sisältäviksi. Informaatiota junista paikallislehtiin ainakin kerran viikossa. Malmössä ja Norrköpingissä on 1 sivu jokaikinen arkipäivä. Jos ei ole uutisia, niin esitellään kalustoa, turvalaitteiden toimintaa, pysäkkinäyttöjen toimintaperiaatteita jne. Julkinen liikenne on koko ajan esillä. Pienistäkin liikennepoikkeuksista tehdään iso juttu. Musiikki- yms tapahtumiin asetetaan lisäjunia vaikka aamuyölle.
Vaikka Ruotsissa on omat tyhmyytensä, niin kyllä täällä on ainakin yritystä saada junat täytettyä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #27 : Syyskuu 07, 2010, 08:09:45 » |
|
Leikitään, että on liikennöitsijä ja radanomistaja Tervo, jolla on hallussaan Vaasa-Seinäjoki-rata ja sen liikenne.
Tervon yritykselle tarjotaan mahdollisuutta saada junien aikatauluista 2-3 minuuttia eli muutama prosentti pois käyttämällä hieman paremmin kiihtyviä sähkövetureita. Sitten liikennöitsijä-radanomistaja Tervolta kysytään, maksaisiko hän näistä 2-3 minuutista noin 15 miljoonaa euroa. (Hinta sisältää vain kahden väliliikennepaikan sivuraiteiden sähköistyksen.)
Jokainen ymmärtää, että Tervon yritys ei ikinä tekisi tällaista investointia, koska yritys laskisi, että hinta on liian suuri liian pienestä hyödystä.
Enää pitäisi tietää, miksi julkisia varoja tulisi käyttää erilaisella laskutoimituksella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 274
|
« Vastaus #28 : Syyskuu 07, 2010, 09:20:06 » |
|
Ei kai tässä niin suurta merkitystä olisi jos Iisalmi-Ylivieska ja Hyvinkää-Hanko olisivat jo sähköistetty. Ja noidenkin jälkeen ainakin Uimaharjun liikenne olisi saatava sähkölle ennen Vaasan rataa.
Itse kuitenkin pidän sähkövedon pääkohteena raskasta tavarajunaliikennettä (ei Vaasan radalla), raskasta tai nopeaa matkustajaliikennettä (yksi IC Vaasan radalla) ja useita pysähdyksiä tekevää paikallisliikennettä (ei Vaasan radalla, eikä oikein ole tarvettakaan ennenkuin väkimäärä kasvaa). Taajamajunia varten sähköveto ei ole niinkään tarpeellista eikä taloudellista.
Vaasan suunnalla ei ikävä kyllä ole minkäänlaista tarvetta teollisuuden säännöllisille tavarakuljetuksille, yksi lyhyt tavarajunanpätkä menee muutaman kerran viikossa ja se on pakko vetää dieselillä joka tapauksessa. Satama elää melkoista hiljaiseloa nykyisin eikä sinne ole paljoakaan liikennettä. Ymmärrä nyt Tervo hyvä realiteetit äläkä ajattele nurkkapatrioottisesti.
Ja sitäpaitsi, on naurettavaa uhkailla kuvien poistoilla tai lisäämisten lopettamisella. Asiathan tässä riitelee eivätkä ihmiset. Sinä vain olet antanut kasvot asialle lähes ainoana puolustajana.
EDIT: Ja ei, ei Suomi konkurssiin mene tästä, mutta onhan rahan sijoittaminen tänne sen ottamista pois tarpeellisemmilta (ym. sähköistykset, Pohjanmaan radan remontti jne.) Yhdestä kasasta kun ei riitä rajattomasti jaettavaa.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #29 : Syyskuu 07, 2010, 09:41:10 » |
|
Muutos nykytilanteeseen on hyvin pieni: matkustajajuniin vaihtuu Dv12:n tilalle Sr1. Tavaraliikenteeseen sähköistys ei vaikuta. Voi se mennä niinkin, että jatkossa Seinäjoella on muutama Sm2 Vaasan radan liikennettä varten. Veturijunien käyttäminen ei vältämättä ole perusteltua enää sähköistämisen jälkeen, koska suorat Vaasa-Jyväskylä-junat vaatisivat veturinvaihdon Seinäjoella. Sm4 olisi tietysti korkeatasoisempi mutta niitä tuskin kannattaa Vaasan radalle uhrata, kun Sm4:n nopeutta ei pystytä siellä hyödyntämään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #30 : Syyskuu 07, 2010, 10:00:00 » |
|
Ruotsista katsoen täytyy kyllä ihmetellä miksi tätä sähköistystä vastustetaan. Vaasan radan kohdalla on sikäli nurinkurinen tilanne, että sähköistykseen liittyy tässä tapauksessa riski jopa palvelun huonontumisesta. Nykyäänhän osa Vaasan radan junista on suoria Jyväskylä-Vaasa-vuoroja mutta on kyseenalaista jatketaanko näitä enää siinä vaiheessa, kun Seinäjoella olisi vaihdettava veturia. Jo nyt on uhkailtu, että Jyväskylä-Seinäjoki-osuuden tarjontaa supistetaan Vaasan radan sähköistämisen jälkeen. Vaasan radan sähköistämisen keskeisin perustelu on julkisuudessa ollut, että tällä tavoin Vaasasta Helsinkiin matkustavilta poistuu junan vaihto Seinäjoella mutta näin tuskin tapahtuu ainakaan useimpien junavuorojen kohdalla, koska kyllähän pääasiallinen liikennesuunta Seinäjoelta pohjoiseen tulee jatkossakin olemaan Ouluun päin eikä Vaasaan ja suorat junat ajetaan siksi Helsinki-Oulu-reitillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #31 : Syyskuu 07, 2010, 10:41:07 » |
|
Ja sitäpaitsi, on naurettavaa uhkailla kuvien poistoilla tai lisäämisten lopettamisella. Asiathan tässä riitelee eivätkä ihmiset. Sinä vain olet antanut kasvot asialle lähes ainoana puolustajana.
Ilmoittaudun kerhoon. Minusta on hyvä, että rautatiet sähköistetään. Vastustajat täällä käyttävät pääsääntöisesti taloudellista argumenttia ymmärtämättä, että talouteen kuuluu muutakin kuin yhden yrityksen saama rahallinen hyöty jostain yksittäisestä asiasta X. Tämä on valitettavan yleistä nykymaailmassa, jossa on muotia pitää "hyötyä" "voittojen tuottamisen" synonyymina. Se ei ole. Toinen vasta-argumentti on ollut, että olisi tärkeämpää sähköistää joku muu rata kuin Vaasapaana. Argumentti on bogus: kaikki radat, joilla on liikennettä karkeasti ottaen enemmän kuin juna päivässä, on syytä sähköistää. Tärkeysjärjestyksestä sitten päätetään siellä missä päätetään hyvin monin erilaisin perustein. Se, että harrastaja Y:n kotirata ei saa suurinta painoa päätöksenteossa, on toki murheellista harrastaja Y:n kannalta. Muttei välttämättä yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta - josta harrastaja Y viis veisaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #32 : Syyskuu 07, 2010, 12:23:52 » |
|
En minäkään sinänsä Vaasan, sen enempää kuin minkään muunkaan, radan sähköistystä vastusta. Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen. Toiveet olisivat toteutuneet paremmin, jos sähköistysmiljoonat olisi sijoitettu tasoristeysten poistoon, ja liikennöitsijää olisi vaadittu investoimaan nykyaikaiseen dieseljunakalustoon, jota joka tapauksessa tarvittaisiin muillakin rataosilla (esim. Sk-Jy, Pm-Jns/-Sl-Par).
Todellisuudessa niin matka-aika, kuin junatarjontakin pysyvät lähes entisellään, ja matkustusmukavuus saattaa jopa huonontua, jos pikajunakaluston tilalle tulee vanhoja lähiliikenteen junia. Sähköistys ei siis aina merkitse harppausta nykyaikaan...
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #33 : Syyskuu 07, 2010, 13:05:54 » |
|
Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen.
Juu-u. Väärin sammutettu! (Mistä nuo esittämäsi perusteet muuten löytyvät - siis Resiinan keskustelujen lisäksi?)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #34 : Syyskuu 07, 2010, 13:19:59 » |
|
En minäkään sinänsä Vaasan, sen enempää kuin minkään muunkaan, radan sähköistystä vastusta. Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen. Toiveet olisivat toteutuneet paremmin, jos sähköistysmiljoonat olisi sijoitettu tasoristeysten poistoon, ja liikennöitsijää olisi vaadittu investoimaan nykyaikaiseen dieseljunakalustoon, jota joka tapauksessa tarvittaisiin muillakin rataosilla (esim. Sk-Jy, Pm-Jns/-Sl-Par).
Todellisuudessa niin matka-aika, kuin junatarjontakin pysyvät lähes entisellään, ja matkustusmukavuus saattaa jopa huonontua, jos pikajunakaluston tilalle tulee vanhoja lähiliikenteen junia. Sähköistys ei siis aina merkitse harppausta nykyaikaan...
Pidätkö sä Kutvonen meitä pohjalaisia jonain idiootteina ko kehtaat ihan pokkanaamalla ehdotella jotta meidän olis kannatanu pelata ittemmä paitsioon junaliikenteen tulevaisuudesta jollain diisselikalustolla. Ja kuka sulle on kertonut jotta tavoite sähkööstyksellä on junaliikenteen olennainen nopeuttaminen tai suorien lisäyhteyksien saaminen hkiin? Eiköhä tos ny ole kyse siitä jotta siittä jotta jospas toi paana saataas palvelemaan paikallisiakin tarpeita vaikkapa työmatkaliikenteen muodos. Korkeakoskelle sen verran jotta mä olen päätökseni tehnyt ja poistun vorkista, soon niin simppeliä Olkoon naurettavaa tai ei, mutta ei se ainakaan niin naurettavaa ole ko Pentikäisen mukaveikeä leikitäänkötuuba. Täs on kuulkaas ny leikit leikitty ja sillä siisti. Ai niin joo, jossain pääkaupunkiseudulla minuuttien laskeminen on näjemmä ihan relevanttia ja kivaa puuhaa ja pohjanmaalla taas ilmeesesti jonkinsortin rikos http://vaunut.org/kuva/62246
|
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 07, 2010, 13:56:11 kirjoittanut Johannes Tervo »
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2527
|
« Vastaus #35 : Syyskuu 07, 2010, 14:25:26 » |
|
Ihmettelenpä vähän lisää. Toki hallintoalamaisen kuuluu kiltisti niellä kaikki, mitä ylhäältä annetaan.
Miten ihmeessä Sk-Jy liikennetarjonnan mahdollinen vähentäminen liittyy Vaasan radan vetovoimalajiin. Ja miksi suorat junat muka pitäisi lopettaa, jos Seinäjoella olisi veturinvaihto. Onhan vetureita vaihdettu keskellä reittiä iät ja ajat. Ei kukaan sanonut, että Oulun junan matkustajien on vaihdettava junaa Seinäjoella silloin kuin Hki-Sk oli dieselillä ja Sk-Ol höyryllä. Tai vielä tuoreemmin Rovaniemen junien matkustajia ei hyppyytetty junasta toiseen Oulussa kun sähkö- ja dieselveturi vaihtoivat paikkaa. Miksei veturinvaihto muka onnistu enää Seinäjoella? Muistan kyllä, että Savonradan matkustajia hyppyytettiin Kouvolassa, koska Savoon ei riittänyt punaisia vaunuja ja sinisiä ei haluttu nähdä Rh:n ikkunoiden alla. Mutta se oli tyhmää sekin.
Eihän tuollainen vähäinen liikennetekninen juttu saa olla mikään liikenteen lopettamisen tai palvelun huonontamisen peruste. Ei asiakkaan tarvitse edes tietää mitään moisesta tapahtumasta.
Entä suorat vaunut Vaasaan. Miten niin mahdotonta? Jos sinne tuodaan Sm2-junia, niin silloin ehkä, kun VR ei ole hankkinut jakamiseen soveltuvaa pikajunakalustoa (kuten SJ:n X40). Veturijunissa Oulun junan pari viimeistä vaunua irrotetaan Seinäjoella ja sen lähdettyä toinen veturi nappaa ne mukaansa Vaasaan. Toiseen suuntaan tullessa Vaasan juna tulee ensin. Perään tulee Oulun sunnasta juna, sen veturi poistuu välistä (ja vaikka nappaa seuraavan junan Vaasaan). Jos ei oli sopivaa poistumistietä, niin siinä on moka jonka voi korjata asentamalla paikalle uusi vaihde. Vaasasta tullut juna peruuttaa pohjoisesta tulleisiin vaunuihin ja lähtee sitten Helsinkiin. Jos se vaatii yhden miehen lisää, niin sellainen henkilö tekisi varmaan hyödyllisempää työtä kuin sellainen, joka suunnittelee palvelun heikennyksiä.
Eihän tällainen junien jakaminen ja kasaaminen ole mitään harvinainen tapahtuma Euroopassa, ei ollut ennen edes Suomessa. Jos tämä onnistuu länsinaapurissa edelleen, niin miksei Suomessa? Haluttomuutta se vain on. Kyllä on priorisointi pahasti vinksallaan, jos junat tehdään mahdollisimman simppeleiksi VR:n kannalta, mutta kyykytetään asiakkaita. Kyllä asiakkaan pitää olla etusijalla, ja liikenteenharjoittaja sitten saa luvan sopeuttaa oman toimintansa näiden tarpeiden mukaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oskari Kvist
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 583
|
« Vastaus #36 : Syyskuu 07, 2010, 15:07:21 » |
|
Joskus aiemmin oli sellaista spekulointia, että kun Vaasan radan sähköistys on valmis, lakkautetaan Jyväskylä-Seinäjoki-väliltä yksi taajamajunapari, korvataan se linja-autoilla ja korvataan loput kaksi muuta veturivetoista sinivaunuista junaparia Dm12-liikenteellä. Tätähän yritettiin aikanaan, korvata veturijunia Dm12-liikenteellä, mutta se osoittautui virheeksi, koska vankkojen kapasiteetti ei riittänyt. Palvelutasoa (suorien yhteyksien Vs-Sk-Jy) huononnetaan oleellisesti, mikäli nämä suunnitelmat ovat edelleen menossa toteutukseen. On vähän nurinkurista, että esim. viikonloppuisin täpötäynnä oleva taajamajunapari korvataan linja-autoilla, ja ne kaksi muuta vankoilla, joiden lipuntarkastus on huomattavasti hankalampaa, kun ollaan usealla yksiköllä liikenteessä. Etsin tietolähteen tuota pikaa, kun muistan missä tämmöinen suunnitelma oli.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #37 : Syyskuu 07, 2010, 15:24:04 » |
|
En minäkään sinänsä Vaasan, sen enempää kuin minkään muunkaan, radan sähköistystä vastusta. Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen. Toiveet olisivat toteutuneet paremmin, jos sähköistysmiljoonat olisi sijoitettu tasoristeysten poistoon, ja liikennöitsijää olisi vaadittu investoimaan nykyaikaiseen dieseljunakalustoon, jota joka tapauksessa tarvittaisiin muillakin rataosilla (esim. Sk-Jy, Pm-Jns/-Sl-Par).
Todellisuudessa niin matka-aika, kuin junatarjontakin pysyvät lähes entisellään, ja matkustusmukavuus saattaa jopa huonontua, jos pikajunakaluston tilalle tulee vanhoja lähiliikenteen junia. Sähköistys ei siis aina merkitse harppausta nykyaikaan...
Pidätkö sä Kutvonen meitä pohjalaisia jonain idiootteina ko kehtaat ihan pokkanaamalla ehdotella jotta meidän olis kannatanu pelata ittemmä paitsioon junaliikenteen tulevaisuudesta jollain diisselikalustolla. Ja kuka sulle on kertonut jotta tavoite sähkööstyksellä on junaliikenteen olennainen nopeuttaminen tai suorien lisäyhteyksien saaminen hkiin? Eiköhä tos ny ole kyse siitä jotta siittä jotta jospas toi paana saataas palvelemaan paikallisiakin tarpeita vaikkapa työmatkaliikenteen muodos. Mitä vikaa modernissa dieselkalustossa on? Mm. Pohjalaisessa ja Vasabladetissa viime vuosina julkaistut lukuisat artikkelit ovat käsitelleet Vaasan radan kehittämistä siltä pohjalta, että sähköistyksellä saadaan Vaasa nopean junaliikenteen piiriin. On odotettu Pendolinoa, hitaan matkanteon nopeutumista ja vaihdottomia yhteyksiä. Myös vaasalaiset kansanedustajat ovat puheenvuoroissaan korostaneet nykyaikaisia junayhteyksiä, jotka sähköistyksellä saadaan Vaasaan. Näitä on odotettu itsestäänselvyytenä, eikä missään vaiheessa kukaan ole sattunut kysymään VR:ltä, miten he aikovat toteuttaa vaasalaisten toiveet. Sähköistyspäätöksen aikaan ryhdyttiin suunnittelemaan raitiovaunu-/paikallisjunaliikennettäkin Vaasan kaupunkialueelle ja esiin on nostettu myös ajatus koko rataosaa palvelevasta paikallisjunasta. Sähköistyshankkeen lähtökohtana on kuitenkin pidetty Vaasan ja Seinäjoen välisen junaliikenteen nopeutumista ja uudenaikaisen kaluston saamista nykyisen tilalle.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #38 : Syyskuu 07, 2010, 16:30:19 » |
|
Miten ihmeessä Sk-Jy liikennetarjonnan mahdollinen vähentäminen liittyy Vaasan radan vetovoimalajiin. Ja miksi suorat junat muka pitäisi lopettaa, jos Seinäjoella olisi veturinvaihto.
Kemijärven yöjunassa on jo esimerkki tilanteesta, jossa osuus Rovaniemi-Kemijärvi haluttiin lakkauttaa, kun sähköt saatiin Rovaniemelle asti. Aikaisemmin osuus Rovaniemi-Kemijärvi ajettiin tavallaan "kaupan päälle", kun yöjunaan tarvittiin Rovaniemelle asti dieselveturi joka tapauksessa mutta Rovaniemen radan sähköistämisen jälkeen katsottiin, että tulee liian kalliiksi pitää Rovaniemellä dieselveturia vain osuutta Rovaniemi-Kemijärvi varten. (Osaltaan tähän toki vaikutti myös uusien makuuvaunujen rakentaminen vain sähköistetyille radoille soveltuviksi.) Asian ei tietenkään olisi pakko olla noin mutta sama VR ja ministeriö liikenteestä vastaavat sähköistyksen jälkeenkin, joten pidän realistisena odottaa, että noudatetut käytännöt tulevat tälläkin kertaa olemaan sen mukaisia, mihin Suomessa on totuttu. Entä suorat vaunut Vaasaan. Miten niin mahdotonta? Jos sinne tuodaan Sm2-junia, niin silloin ehkä, kun VR ei ole hankkinut jakamiseen soveltuvaa pikajunakalustoa (kuten SJ:n X40). Veturijunissa Oulun junan pari viimeistä vaunua irrotetaan Seinäjoella ja sen lähdettyä toinen veturi nappaa ne mukaansa Vaasaan.
Näinhän ennen toimittiin Seinäjoella esim. P67:n kohdalla. Mutta VR on jo pitkään priorisoinut vaihtotöiden ja pysähdysaikojen minimoinnin suorien vaunujen edelle, joten tuskin tulee tapahtumaan.
|
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 07, 2010, 18:38:12 kirjoittanut Petri Nummijoki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #39 : Syyskuu 07, 2010, 18:33:12 » |
|
Kyllä on priorisointi pahasti vinksallaan, jos junat tehdään mahdollisimman simppeleiksi VR:n kannalta, mutta kyykytetään asiakkaita. Kyllä asiakkaan pitää olla etusijalla, ja liikenteenharjoittaja sitten saa luvan sopeuttaa oman toimintansa näiden tarpeiden mukaan.
Tuo on täysin totta mutta Vaasan radan sähköistyksen perusteluissa mättää nimenomaan se, että esitetään ikään kuin sähköistyksen puuttuminen aiheuttaisi nykyiset käytännöt ja sähköistäminen tuo niihin automaattisesti ratkaisun. Todellisuudessahan ei olisi mitään teknistä estettä jättää tälläkin hetkellä Helsinki-Oulu-välin IC-junista pari vaunua Seinäjoelle ja vetää ne dieselvedolla Vaasaan saakka. Aggregaattivaunukin seisoo Seinäjoella koko päivän tyhjän panttina. Mutta kun näin ei haluta tehdä tällä hetkellä niin halutaanko sähköistyksen jälkeenkään? Tietysti voidaan vedota siihen, että aggregaattivaunun liittäminen junaan aiheuttaa lisäkustannuksia mutta tämäkin on oikeastaan itse aiheutettu ongelma, koska jo noin 25 vuoden ajan on kaikki uudet matkustajavaunut rakennettu pelkästään sähköistetyille radoille soveltuviksi eikä toisaalta ole hankittu sähkönsyöttöön soveltuvia dieselvetureita Dr16-yritelmää lukuunottamatta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #40 : Syyskuu 07, 2010, 19:03:34 » |
|
En minäkään sinänsä Vaasan, sen enempää kuin minkään muunkaan, radan sähköistystä vastusta. Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen. Toiveet olisivat toteutuneet paremmin, jos sähköistysmiljoonat olisi sijoitettu tasoristeysten poistoon, ja liikennöitsijää olisi vaadittu investoimaan nykyaikaiseen dieseljunakalustoon, jota joka tapauksessa tarvittaisiin muillakin rataosilla (esim. Sk-Jy, Pm-Jns/-Sl-Par).
Todellisuudessa niin matka-aika, kuin junatarjontakin pysyvät lähes entisellään, ja matkustusmukavuus saattaa jopa huonontua, jos pikajunakaluston tilalle tulee vanhoja lähiliikenteen junia. Sähköistys ei siis aina merkitse harppausta nykyaikaan...
Pidätkö sä Kutvonen meitä pohjalaisia jonain idiootteina ko kehtaat ihan pokkanaamalla ehdotella jotta meidän olis kannatanu pelata ittemmä paitsioon junaliikenteen tulevaisuudesta jollain diisselikalustolla. Ja kuka sulle on kertonut jotta tavoite sähkööstyksellä on junaliikenteen olennainen nopeuttaminen tai suorien lisäyhteyksien saaminen hkiin? Eiköhä tos ny ole kyse siitä jotta siittä jotta jospas toi paana saataas palvelemaan paikallisiakin tarpeita vaikkapa työmatkaliikenteen muodos. Mitä vikaa modernissa dieselkalustossa on? Mm. Pohjalaisessa ja Vasabladetissa viime vuosina julkaistut lukuisat artikkelit ovat käsitelleet Vaasan radan kehittämistä siltä pohjalta, että sähköistyksellä saadaan Vaasa nopean junaliikenteen piiriin. On odotettu Pendolinoa, hitaan matkanteon nopeutumista ja vaihdottomia yhteyksiä. Myös vaasalaiset kansanedustajat ovat puheenvuoroissaan korostaneet nykyaikaisia junayhteyksiä, jotka sähköistyksellä saadaan Vaasaan. Näitä on odotettu itsestäänselvyytenä, eikä missään vaiheessa kukaan ole sattunut kysymään VR:ltä, miten he aikovat toteuttaa vaasalaisten toiveet. Sähköistyspäätöksen aikaan ryhdyttiin suunnittelemaan raitiovaunu-/paikallisjunaliikennettäkin Vaasan kaupunkialueelle ja esiin on nostettu myös ajatus koko rataosaa palvelevasta paikallisjunasta. Sähköistyshankkeen lähtökohtana on kuitenkin pidetty Vaasan ja Seinäjoen välisen junaliikenteen nopeutumista ja uudenaikaisen kaluston saamista nykyisen tilalle. Ilmeisesti sä todella pidät meitä pohjalaisia niin tyhminä jotta medän olis ihan ehroon tahroon pitänyt vaatia Vs-paanalle diisselkalustoa joka sitten olisi sitonut kädet kymmeniksi vuosiksi ko kalustoon. Ja ko vehkeet olis ollehet suomen junakalustossa aivantäysin marginaalisessa asemassa. Täysin pähkähullu ajatus, Herää ny jo torellisuuteen. Kyllä tän alueen päättäjät ovat varamaha tajunnehet sen realiteetin jotta jos nyt olis antanut sähkööstyksen mennä sivu suun seuravaa mahrollisuutta oolis saanu orottaa torella pitkään. Mutta eihän tollaset asiat ny mene junaharrastajien tajuntaan. Jauhetaan vaan jotaki tubaa agrekaattivaunuusta ja muusta hutusta Moon niin kyllästyny tällääseen lapsellliseen jankuttamiseen tästä asiasta jotta en aio enää kommentoora tähän mitenkään. Senko jauhatta asiaa keskenännä vaikka maaliman tappihi, siit vaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #41 : Syyskuu 07, 2010, 19:04:36 » |
|
Mm. Pohjalaisessa ja Vasabladetissa viime vuosina julkaistut lukuisat artikkelit ovat käsitelleet Vaasan radan kehittämistä siltä pohjalta, että sähköistyksellä saadaan Vaasa nopean junaliikenteen piiriin. On odotettu Pendolinoa, hitaan matkanteon nopeutumista ja vaihdottomia yhteyksiä. Myös vaasalaiset kansanedustajat ovat puheenvuoroissaan korostaneet nykyaikaisia junayhteyksiä, jotka sähköistyksellä saadaan Vaasaan. Näitä on odotettu itsestäänselvyytenä, eikä missään vaiheessa kukaan ole sattunut kysymään VR:ltä, miten he aikovat toteuttaa vaasalaisten toiveet.
http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=153&article=474094&Title=Tulevaisuudessa+aamun+pendolino+voi+l%E4hte%E4+VaasastaTuolla VR:n edustaja asiaan osittain jo vastaakin. Matkanopeus ei sähköistämisen myötä kasva eikä junanvaihdoista päästä. VR:n lupaa kuitenkin harkita, lähtisikö tulevaisuudessa Vaasasta aamutuimaan Pendolino.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Liimatta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 293
|
« Vastaus #42 : Syyskuu 07, 2010, 19:22:15 » |
|
Aikanaan, kun Jyväskylä - Pieksämäki osuus sähköistettiin, merkitsi se Pm - Joe välille radikaalia palvelutason laskua. Pikajunat ko. välillä korvattiin taajamajunilla, pysähtymispaikkojen ollessa samat. Turun suunnasta tuli tietysti vaihtoyhteydet aikaisempien suorien tilalle. Ravintolavaunupalvelut jäivät pois jne. Ei tuonut sähköistys onnea.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #43 : Syyskuu 07, 2010, 19:42:02 » |
|
Moon niin kyllästyny tällääseen lapsellliseen jankuttamiseen tästä asiasta jotta en aio enää kommentoora tähän mitenkään. Keskustelun aihe on sen verran vähämerkityksellinen, että tämän ei saisi aiheuttaa kenellekään mielipahaa. Minua ainakin harmittaa, että keskusteluun edes osallistuin, jos tämän takia joku kokee joutuvansa foorumilta poistumaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #44 : Syyskuu 07, 2010, 22:06:07 » |
|
Sähköistyshankkeen lähtökohtana on kuitenkin pidetty Vaasan ja Seinäjoen välisen junaliikenteen nopeutumista ja uudenaikaisen kaluston saamista nykyisen tilalle.
Jaha, aina yhtä vankkumattoman varma tietolähde, Herra Passiivi, on saatu tukemaan parin kitkerän "miksei mun mielirataa"-kaverin näkemyksiä. Herra Passiivi on kätevä vetää esiin aina kun ei oikein faktaa löydy. Opelia pidetään hyvänä autona. Puolukkaa on pidetty kitkeränä marjana. Lintuinfluenssaa pidetään vaarallisena tautina...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #45 : Syyskuu 08, 2010, 05:44:57 » |
|
Joskus aiemmin oli sellaista spekulointia, että kun Vaasan radan sähköistys on valmis, lakkautetaan Jyväskylä-Seinäjoki-väliltä yksi taajamajunapari, korvataan se linja-autoilla ja korvataan loput kaksi muuta veturivetoista sinivaunuista junaparia Dm12-liikenteellä. http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/821190Tuo lienee lähde, jota ajat takaa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #46 : Syyskuu 08, 2010, 06:03:29 » |
|
Jaha, aina yhtä vankkumattoman varma tietolähde, Herra Passiivi, on saatu tukemaan parin kitkerän "miksei mun mielirataa"-kaverin näkemyksiä. Herra Passiivi on kätevä vetää esiin aina kun ei oikein faktaa löydy.
Kelpaako vaikkapa tämmöinen? http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_774_2006_p.shtmlLisäksi sähköistämisen hyötyjä oli arvioitu suppeasti, lähinnä minuuttisäästön kannalta välillä Vaasa-Seinäjoki, vaikka sähköistetty rata toisi eniten hyötyä nimenomaan Seinäjoen ohi jatkaville niin matkustusmukavuuden kuin ajoajankin kannalta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #47 : Syyskuu 08, 2010, 08:41:56 » |
|
En minäkään sinänsä Vaasan, sen enempää kuin minkään muunkaan, radan sähköistystä vastusta. Sähköistyspäätös vain tehtiin väärin perustein, kun sen odotetaan nopeuttavan junia ja tuovan lisää suoria yhteyksiä Etelä-Suomeen. Toiveet olisivat toteutuneet paremmin, jos sähköistysmiljoonat olisi sijoitettu tasoristeysten poistoon, ja liikennöitsijää olisi vaadittu investoimaan nykyaikaiseen dieseljunakalustoon, jota joka tapauksessa tarvittaisiin muillakin rataosilla (esim. Sk-Jy, Pm-Jns/-Sl-Par).
Todellisuudessa niin matka-aika, kuin junatarjontakin pysyvät lähes entisellään, ja matkustusmukavuus saattaa jopa huonontua, jos pikajunakaluston tilalle tulee vanhoja lähiliikenteen junia. Sähköistys ei siis aina merkitse harppausta nykyaikaan...
Pidätkö sä Kutvonen meitä pohjalaisia jonain idiootteina ko kehtaat ihan pokkanaamalla ehdotella jotta meidän olis kannatanu pelata ittemmä paitsioon junaliikenteen tulevaisuudesta jollain diisselikalustolla. Mitä vikaa modernissa dieselkalustossa on? Ilmeisesti sä todella pidät meitä pohjalaisia niin tyhminä jotta medän olis ihan ehroon tahroon pitänyt vaatia Vs-paanalle diisselkalustoa joka sitten olisi sitonut kädet kymmeniksi vuosiksi ko kalustoon. Ja ko vehkeet olis ollehet suomen junakalustossa aivantäysin marginaalisessa asemassa. Täysin pähkähullu ajatus, Herää ny jo torellisuuteen. Miksi Suomessa kuvitellaan, että sähkö on ainoa mahdollinen vetovoimalaji rautateillä? Uusiin nopeisiin dieselmoottorijuniin on investoitu tällä vuosituhannella mm. Norjassa, Tanskassa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Se, ettei VR ole niihin satsannut, osoittaa vain liikennöitsijän palveluhaluttomuutta. Koko rataverkkoa ei kuitenkaan kannata sähköistää, tai ainakin siihen kuluu vielä vuosikymmeniä. Tyhmänä pidän vain itseäni ja sitä, että menin sekaantumaan koko asiaan. Nyt on Vorg-tauko paikallaan, ainakin minulle.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 637
|
« Vastaus #48 : Syyskuu 21, 2010, 09:02:54 » |
|
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/tarkastusvirasto_arvostelee_vaylahankkeiden_huonoa_perustelua_1995189.htmlValtiontalouden tarkastusvirasto VTV vaatii läpinäkyvyyttä väylähankkeiden toteuttamisperusteluihin. VTV:n tekemän tarkastuksen mukaan joidenkin tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden kohdalla ei voida osoittaa, millä perusteilla juuri ne on valittu toteutettaviksi.
- Meidän mielestämme ei ole esitetty kaikissa hankkeissa tarpeeksi selvästi, jos toteutuspäätös on tehty jonkun muun seikan perusteella kuin riittävän hyötykustannussuhteen perusteella, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Ari Hoikkala valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Hoikkalan mukaan yksi esimerkki tällaisesta väylähankkeesta on Seinäjoki-Vaasa -radan sähköistys.
- Sen hyötykustannussuhde on 0,2 tai 0,3 riippuen laskentatavasta, eli sen perusteella se ei olisi ainakaan kannattava. Se on kuitenkin päätetty toteuttaa jollakin perusteella ohi joidenkin muiden hankkeiden, joilla on parempi hyötykustannussuhde, Hoikkala sanoo.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #49 : Syyskuu 21, 2010, 09:38:26 » |
|
Oliko jo aikakin puuttua asiaan? Ehkä, jos osakin seuraavista harrastajalähteistä kotoisin olevista tarkistamattomista tiedoista eli väittämistä pitää paikkansa:
1. Sk-Vs sähköistys maksaa 24 Me 2. Tällä hetkellä Vaasaan kulkee neljä junaa ilman veturinvaihtoa ja yksi vaihtaa veturia Seinäjoessa. Sähköistyksen valmistuttua neljä junaa vaihtaa veturia ja yksi menee ns. läpi eli jatkaa samalla (sähkö)veturilla 3. Tavarajunat ovat aina myös Vaskiluodon päivystäjiä ja joudutaan siksi ajamaan dieselkalustolla tulevaisuudessakin 4. On laskettu (en siis tiedä lähdettä), että energian hinnassa sähköistys säästää 100000 euroa vuodessa. Jos summaa verrataan 24 miljoonan investointiin, maksaa energian hintaero investoinnin takaisin 240 vuodessa, jos investoinnille ei lasketa lainkaan korkoa. 5. Sähköistys ei nosta rataosan suurinta sallittua nopeutta eikä poista tasoristeyksiä 6. Sähköistys nopeuttaa junien ajoaikaa muutaman minuutin. Veturinvaihto puolestaan kestää vähintään 10 minuuttia. Yllämainittuun verraten voitaneen todeta, että neljän junan kulku Vs-Hpk hidastuu ja yhden junan kulku Vs-Hki nopeutuu sähköistyksen valmistuttua.
Korostan, että nämä ovat harrastajalähteistä kerättyjä väittämiä eivätkä välttämättä edusta mitään omaa näkemystäni asiasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|