VR Koulutus

[Kimmo T. Lumirae]

Ajokortti on tosiaankin jokseenkin välttämätön. Itse ajaen joutuu siirtyilemään ainakin Tampereella ja Pieksämäellä ja paikkakuntia lienee muitakin.

Työ ei ole vaikeaa, kun sen osaa. Ja perusteet oppii kouluaikana. Teoriapuoli on varsin vaativa ja kovatahtinen ja se kannattaa ottaa tosissaan. Teoriaan ei palata enää yleisellä tasolla, vaan teoriakurssin päätyttyä oletetaan, että tuleva vek hallitsee "Jt":n eli säännöstön ja kaluston tekniikan teoriaosan, että tyyppikoulutuksissa voidaan keskittyä olennaiseen, eli kulloisenkin tyypin erityistekniikkaan. Sääntöä puolestaan kerrataan kerran vuodessa mutta hanskassa se pitää olla aina. Teoriajakso on läpäistävä koulutuksen jatkamiseksi eli tie kuskipukille saattaa tyssätä jo tässä vaiheessa.

Teoriapuolen jälkeen on siis TOP-jakso (TOP=työnopastus), jossa tehdään noin, ehkä, kukaties 60 ihan tavallista vek-työvuoroa niin, että työskennellään TOP:in opastuksessa niin, että TOP neuvoo joka asian alkuun ja sitten tehdään itse loput, vähän asiasta riippuen, mutta TOP-jakson loppupuolella täytyy voida jo vaatia, että oppilas suoriutuu oikeastaan kaikesta työvuoroon kuuluvista asioista itsenäisesti ja TOP:ille jää tarkkailijan ja neuvojan rooli, toki TOP on koko ajan valmiina puuttumaan mahdollisiin virheisiin eli koko työskentely on TOP:in vastuulla. TOP myös raportoi oppilaan edistymisestä TOP-koordinaattorille ja ongelmatapauksissa VR Koulutuskeskus saattaa jopa keskeyttää (lopettaa) koulutuksen, jos oppilas on selvästi väärällä alalla.

TOP:it ovat vapaaehtoisesti tähän kouluttajakuljettajahommaansa hakeutuneita kavereita, joilla on sitten oikeus päästää jopa ihan ekoja reissuja tekevä oppilas ajamaan. TOP-työvuorot eivät välttämättä ole mitenkään helpommasta päästä, vaan oppilas ajaa jo TOP-jaksolla IC:tä, Pendoa jne. Hesassa reissuvalikoima on kovin lähiliikennepainotteista ja jossain pikkuvarikolla muuten vain suppea, joten nämä tietenkin vaikuttavat TOP-reissujen valintaan.

Työvuoroon kuuluu mm.
-työvuorojen hallinta eli osaa tulla oikeaan aikaan töihin ja ilmoittautua (nykyään ilmoittaudutaan koneelle) ja ymmärtää, mitä työvuoroselite sisältää: mitä junia ajetaan mistä minne ja mitä muuta (vaunustojen siirtelyä lähtö- ja määräpaikoilla tai päivystystyötä tai varallaoloa) työvuoro sisältää
-asiakirjahallinta: osaa hankkia ja tarkastaa työvuorossa tarvittavat asiakirjat
-liikkuminen veturilla: osaa selvittää, mistä veturi otetaan ja siirtyä sillä, tarvittavine luvanpyytämisineen, junan eteen, kytkeytyä junaan joko itse kytkien (tavarajunat ja poikkeustapauksissa henkilöjunat) tai kytkijän kanssa (henkilöjunat)  ja suorittaa jarrujen tarkastuksen yhdessä jarrut tarkastavan henkilön (ns. maahenkilökuntaa) kanssa
-ajaa junan lähtöpaikalta määräpaikalle, irrottaa veturin joko yksin tai kytkijän kanssa, siirtyä seisontaraiteelle tai sopivaan paikkaan tauolle tai seuraavaan junaan, luvanpyytämisineen ja tallipäivystäjän kanssa neuvottelemisineen
-tehdä työvuoroselitteen seuraava työ (ajaa seuraava juna kaikkine valmisteluineen, ajaa paluujuna tai jäädä päivystämään tai jotain)
-lopettaa työvuoro ja ajaa veturi seisontaraiteelle, ja joko palauttaa asiakirjat ja muut työkalut ja lähteä kotiin tai vieraalla paikkakunnalla lähteä levolle (yhden hengen lepohuone tai joskus poikkeuksellisesti hotelli; tähän kohtaa yleensä sattuvat ne autolla ajon tarpeet)
-jatkaa vieraalla paikkakunnalla työvuoroa levon jälkeen
-jne.

TOP-jakson päättyessä on ammattinäyte, joka on vetopalveluasiantuntijan (veturinkuljettajien jonkinlainen käyttötekninen esimies) vastaanottama tentti, jossa oppilas osoittaa hallitsevansa vek-ammatin perusasiat.

Tässä vaiheessa tehdään työsopimus, jos oppilas on menestyksekkäästi läpäissyt TOP-jakson ja ammattinäytteen. Työsopparin teon jälkeen uusi vek ajaa yhdeksän viikkoa vain vanhemman kuljettajan seurassa ja kerää kokemusta siihen, että eräänä kauniina päivänä on aika lähteä ihan yksin töihin. Nuoremmille ja kokemattomille vek:eille ei ole erikseen jotain helpompia hommia, vaan heitä voidaan joutua käyttämään esim. tuuraamaan pendokuskia tai lähiliikennekuljettajaa.

Pärjätäkseen kaikissa työreissuissa nuorempi vek tarvitsee tyyppikoulutukset kaikkiin käytettäviin vetokalustotyyppeihin ja ainakin isommilla varikoilla tarvitaan Dv12, Sr1 ja Sr2 lisäksi Pendo, ehkä Dm12 ja eteläisessä Suomessa Sm1-2-4 ja kohtapuoliin Sm5. Tyyppikoulutus saattaa olla esim. sitä, että istutaan työviikko koulun penkillä ja tutustutaan ko. tyypin ominaisuuksiin ja erikoisuuksiin aamupäivät ja iltapäivät kolutaan varikolla ko. tyypin laitesijoittelua, ajotekniikkaa yms. Sitten seuraavalla viikolla kukin vek lähtee ajoharjoitteluun niin, että mukana on kunkin työvuoron alkuperäinen vek (ei TOP), jolla luonnollisesti on tyyppipätevyys eli ns. kortti ko. tyyppiin. Tyyppikoulutus päättyy vetopalveluasiantuntijan vastaanottamaan tenttiin eli ajonäytteeseen. Tyyppikoulutukset, samoin kuin ensiapu-, Jt- ja VAK (vaarallisten aineiden kuljetussäännöstö) -kertauskoulutuksetkin ovat palkallisia.

Työssä rasittavinta on varmaankin vuorotyö, ainakin jos työvuorot osuvat öille ja aikaisille aamuille. Joku kuvitteellinen työvuoro saattaisi mennä esim. näin
ma vapaa
ti 14.12-23.41
ke 11.16-19.14
to 05.11-14.22
pe 01.10-08.32 (lepo vieraalla paikalla, ja jatkuu:) 14.20-17.15
la vapaa
su vapaa
ma vapaa
ti vapaa
ke 03.10-09.32
to 06.10-17.57
pe 04.20-10.15, uudelleen illalla 21.10 (jatkuu la puolelle)
la päättyy klo 05.50
su 16.21-22.26
ma vapaa
ti 22.10 (jatkuu ke puolelle)
ke päättyy klo 2.36, uudelleen klo 14.00-22.00
 ja niin edelleen, seuraavat 40 vuotta...

Työ ei välttämättä muutu uran kuluessa juurikaan. Tampereella juuri valmistuneet vek:it menevät vuoroon, jossa on linjajunia, lähiliikennettä ja Pendoja, ja vanhimmat, 30 vuotta palvelleet vek:it tekevät linjajunia ja Pendoja ja muutamat vapaaehtoisesti myös lähiliikennettä. Luokkaa 2-3 % kuljettajista tekee opetuskuljettajan tai kouluttajan työtä, mutta sitäkin vain rajallisen ajan, ja palaa tämän jälkeen jälleen kuskipukille.

Palkka on jonkun verran enemmän kuin säännöllisen työajan ansio rekkakuskilla, sairaanhoitajalla tai metallimiehellä mutta lääkärin tai diplomi-insinöörin ansioihin ei vek pääse.

Joillakin varikoilla nuoremmat vek:it tekevät huonompia tai raskaampia vuoroja, mutta monilla myös työskentelevät samanlaisissa vuoroissa vanhimpienkin vek:ien kanssa.

Vekin on hyväksyttävä ja ymmärrettävä se, että alkoholin käyttö on rajattava vapaa-ajalle eikä koskaan saa olla pienintäkään vaaraa siitä, että töihin tullessa olisi vielä promilleja. 0,1 promillea on hyväksyttävä syy irtisanomiseen ja sama seuraamus on (vapaa-aikana tapahtuneesta) rattijuopumuksesta saaduilla sakoilla. Huumeissa on ehdoton nollatoleranssi eli ei saa löytyä edes jälkiä, että niitä olisi joskus käyttänyt. Terveydentilan on oltava moitteeton myös uran jatkuessa, diabetes, korkea verenpaine tai pyörtyminen vapaa-aikana muodostavat vakavan uhan vek-työn hoitamiselle. Joiden mielestä nämä ovat väärin, ovat hakeutumassa väärälle alalle.

Vek-työ on enemmän kuin työ, se on elämäntapa. Oman perheen on tavalla tai toisella sopeuduttava tähän erittäin epäsäännölliseen työhön. Vek joutuu monesti nukkumaan päiväunet jaksaakseen lähteä yövuoroon ja perheen on huomioitava tämä. Monet harrastukset kärsivät siitä, kun vapaapäivä ei osu ikinä harjoitusten tai pelien kanssa kohdalleen.

Toisaalta, arkenakin on vapaata. Saa lähteä tiistaiaamuna klo 10 torille juomaan kahvia ja voi olla torstain-perjantain Tallinnassa perheen kanssa koulujen syyslomalla. Ja paljon muuta.

Vek-työ on itsenäistä työtä. Ei ole pomoa selän takana ja joskus saattaa mennä kuukausitolkulla, ettei näe esimiestään eikä päällikköään, päivystävän esimiehen roolia vetävää tallipäivystäjää lukuun ottamatta. Työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina ja vuodenajan vaihteluiden seuraaminen on hienoa ja mukavaa. Vek-työ on yllättävän luonnonläheistä, koska radat kulkevat pitkälti harvaan asutuilla seuduila. Kesäaamu kello neljä auringon noustessa on yhtä lailla hieno kuin iltapäivän hämärä lumisateessa.

Vek-työ vaatii aivan omanlaistaan sopeutumista. On sopeuduttava työn epäsäännöllisyyteen sekä loputtomaan yksintyöskentelyyn. On sopeuduttava jatkuviin, rasittaviltakin tuntuviin muutoksiin. On sopeuduttava siihen. että linja-ajossa tunti toisensa jälkeen ei välttämättä tapahdu juuri mitään, mutta on oltava valmiina toimimaan heti ja oikealla tavalla, kun tarvetta yhtäkkiä ilmaantyy. Mutta ne, jotka sopeutuvat, viihtyvät vek-ammatissa. Esim. Tampereelta on kahdensadan vekin joukosta vv. 1981-2011 eli 30 vuoden aikana lähtenyt muihin tehtäviin alle kymmenen henkilöä, ja heistä noin puolet on opintojen jälkeen palannut rautatiealalle. Eli vaihtuvuus on olematonta.

Vek-ammatissa on jotain, joka pitää miehen (tai naisen) rautatiellä.

[Joonas Lassila]

Kiitos Kimmolle monipuolisesta vastauksesta!

[Tehanu Tapola]

Kiitos Kimmolle monipuolisesta vastauksesta!

Samat sanat!  Hyvin antoisaa luettavaa sellaisellekin, joka ei ole hakemassa veturinkuljettajaksi!

[Joonas Lassila]

TOP-jaksohan pidetään siellä minne on hakenut esim. Oulu?

[Kimmo T. Lumirae]

Näin on.

Teoriajakso on siis VR Koulutuskeskuksessa Pasilassa. Normaalisti koulupäivät ovat ma-pe ja Tampereen ja  Kouvolan etäisyydeltä kaverit kulkevat päivittäin junalla, mutta tämä on aika raskas tapa. Oulusta kuljettaessa on ilman muuta hankittava vuokrakämppä Helsingistä tai lähistöltä teoriajakson ajaksi.

Hakemiseen liittyy sellainen havainto, että joku kaveri on saattanut hakea hätäpäissään eri paikkakunnalle, mihin pitkän päälle tähtää. On käynyt niin, että siirtoa ei saakaan vuosikausiin; puhutaan jopa yli viiden vuoden odottamisista, ennen kuin pääsee kotipaikkakunnalleen.

Suosittelen lämpimästi, että hakija kohdistaa kaiken hakutarmonsa vain ja ainoastaan sille paikkakunnalle, jolla haluaa uransa tehdä.

[Valtteri Paakkari]

Kiitokset Kimmolle täältäkin! Juolahti mieleen, että olikos tuo työvuorojuttu niin, että päivän työajat saa tietää parhaassa tapauksessa vasta samana päivänä?

[Pirkko Alanen]

Kiitokset Kimmolle täältäkin! Juolahti mieleen, että olikos tuo työvuorojuttu niin, että päivän työajat saa tietää parhaassa tapauksessa vasta samana päivänä?

Ei nyt sentään. Ainakin täällä Oulun puolessa heitossakin vuoron tietää edellisenä päivänä. Kotivara (liekö enää semmoista vuoroa?) on asia erikseen, mutta siihen vuoroonhan kuuluu olla lähtövalmiudessa käskyn käydessä.

[Joonas Lassila]

Kauankos tämä teoriajakso kestää? 3kk? (kauanko sinulla kesti?)

[Kimmo T. Lumirae]

Teoriajakso on 4-5 kk eli niin ja niin monta viikkoa (en muista tarkkaa arvoa).

Niin, heittosakki. Se on vuoro, johon varikosta riippuen joko joudutaan (nuorimmat esim. Hesassa) tai hakeudutaan (kuka hyvänsä esim. Tampereella).  Heittovuorossa on etukäteen ilmoitetut vapaapäivät, mutta työpäivää (siis ei-vapaapäivää) edeltävänä päivänä vek soittaa töihin klo 16.15 jälkeen ja tiedustelee, tarvitaanko häntä seuraavana päivänä. Vastaus on yleensä myönteinen (se voi olla kielteinenkin, jolloin pidetään seuraava päivä vapaata. Tämä vapaa ei ole pois etukäteen sovituista vapaapäivistä) , ja sitten vek saa kuulla, koska pitää tulla töihin ja minkälainen työvuoro on edessä. Ja seuraavana päivänä sitten taas sama uudelleen, paitsi jos vek palaa kotivarikolle esim. klo 18 niin hän näkee näppärästi seuraavan päivän työt siinä samalla työkaluja palauttaessaan.

Heittovuorolaisen työvuoro voi olla periaatteessa mikä tahansa ja se voi alkaa klo 0.01 tai 23.59 tai jotain. Tietyt työaikasopimukset määrittelevät esim. peräkkäisten yövuorojen määrää ja laatua, mutta muuten heittosakkilainen ei paljoa voi elämäänsä työpäivien osalta suunnitella. Työvuorosuunnitteluun voi jättää toivomuksen tai käydä sopimassa vapaa-ajanpätkästä esim. tiistaina klo 18-23 pitäisi päästä treeneihin ja ensi kuun 17. päivä on turnaus; nämä työvuorosuunnittelu toteuttaa, jos työtilanne sen mahdollistaa.

Heittosakki tekee sairaslomasijaisuudet ja sovitut häät ja hautajaiset yms.  eri vuoroista ja ajaa esim. lyhyellä varoitusajalla tilatut puujunat tai jazzjuhlien tilausjunat, koeajot sekä muuntajakuljetukset ja paljon muuta.

Työvuorosuunnittelu voi halutessaan ilmoittaa heittosakkilaiselle työvuoroja etukäteenkin: esim. määrätä heittosakkilaisen tekemään ensi viikosta alkaen vuorosta 2 kohdan 8, joka kestää kolme viikkoa ja josta vek on pitkällä sairaslomalla. Heittosakkilainen toimii tässä tavallaan lomantekijänä.

Koska heittosakkia ei ole kaikilla varikoilla, mutta sairaslomittajien yms. tarpeita on varmasti kaikkialla, on joillain varikoilla heitto korvattu ns. käyttöpäivillä. Viisi peräkkäistä käyttöpäivää vuoroon merkittynä tarkoittaa, että näinä päivinä vek käyttäytyy kuin heiton vek ja kysyy työnsä aina käyttöpäivää edeltävänä päivänä.

Heittosakki on vuoroista varmasti monipuolisin.

Lisäyksenä aiemmin kirjoitettuun (eikä tässäkään vielä kaikki, sanottaisiin ostoskanavalla...aiheesta riittää kirjoitettavaa): Veturinkuljettajien työtilanne on ollut erittäin hyvä. Viime taantuman aikaan selvittelin hieman asiaa, ja näyttäisi siltä, että jos 1930-luvun alun lamavuosina on veturimiehiä irtisanottu tai lomautettu työn vähyyden vuoksi, niin sitten on, mutta sen jälkeen näin ei ole tapahtunut. Joskus 1960-luvulla nuoria lämmittäjiä pidettiin jossain tallihommissa, kun veturimiestyötä ei ollut, mutta tällöinkään ei lomautuksia eikä irtisanomisia ollut. Niinikään viime taantuman aikaan ei lomautuksiin jouduttu.

[Joonas Lassila]

Eli jos nyt oikein ymmärsin niin esim. oulusta tulevan tarvitsee asua vain sen 4-5 kuukautta helsingissä ja loput
hoidetaan sitten hakemallaan työpaikalla? Kertauskurssejahan on vuoden välein, mutta nekin ilmeisesti hoidetaan omalla työpaikalla.

[Kimmo T. Lumirae]

Ymmärsit aivan oikein.

Eri aiheisiin liittyviä kertauskursseja järjestetään isommilla varikoilla, joihin Oulu luettakoon. Niitä on käytävä:  Jt eli Sääntö "LiiTu" kerran vuodessa, ensiavun kertauskurssi ja VAK-kuljetusten kertauskurssi muistaakseni kerran kolmessa vuodessa.

Kertauskurssin tyypillinen kestoaika on yksi päivä, klo 8-16.

[Joonas Lassila]

Tuli mieleen vielä yksi kysymys.. Voiko työvuoro loppua vieraalle paikkakunnalle vai loppuuko työvuoro aina
"sinne mistä lähdetään"?

[Kimmo T. Lumirae]

Muodossa tai toisessa työvuoroon sisältyy aina paluu kotivarikolle. Ellei työvuoro sisällä paluujunaa, palataan matkustajana seuraavalla mahdollisella matkustajajunalla. Työvuoro voi olla myös toisin päin: mennään ensin matkustajana vieraalle paikkakunnalle ja tuodaan sieltä paluujuna kotivarikolle.

Tampereen työvuoroissa on kohta, jossa iltapäivävuoroon tuleva vek ajaa Valkeakoskelle, n. 40 km,  firman autolla (ajokortti!) ja aamupäivän Valkeakosken ratapihapäivystäjässä tehnyt vek ajaa mainitulla autolla takaisin Tampereelle.

Vielä itse hakuprosessiin, muistettakoon mitä lisäsin äskettäin kommentiksi erääseen kuvakeskusteluun:

"Mutta vakavasti otettava ja toteuttamiskelpoinen b-suunnitelma on hyvä olla, sillä koulutukseen pääsy on ihan oikeasti todella vaikeaa. Teatterikorkeaan ja muutamaan muuhun "harvinaiseen" koulutukseen on tällä hetkellä helpompi päästä kuin veturinkuljettajakoulutukseen. Karsiutumisprosentti on luokkaa 98, ja siinä ei välttämättä huikeastakaan motivaatiosta ole apua vaan siinä yksinkertaisesti saattaa jäädä muiden jalkoihin, koska koulutukseen pyrkijöitä on TODELLA paljon. "

[Joonas Lassila]

Aivan, niin sanottu B suunnitelma täytyy olla jos ei jostain syystä hakemaansa ammattiin.
Onneksi yrittäminen ei maksa mitään.

Muistaakseni luin jostain, että n. 10 vuoden sisään eläkkeelle jää noin 1500 työntekijää,
mikä tarkoittaa, että VR hakee tiukkaa tahtia uusia veturinkuljettajia, konduktööreja,
ratapihantyöntekijöitä jne.

[Tuukka Ryyppö]

Aivan, niin sanottu B suunnitelma täytyy olla jos ei jostain syystä hakemaansa ammattiin.
Onneksi yrittäminen ei maksa mitään.

Muistaakseni luin jostain, että n. 10 vuoden sisään eläkkeelle jää noin 1500 työntekijää,
mikä tarkoittaa, että VR hakee tiukkaa tahtia uusia veturinkuljettajia, konduktööreja,
ratapihantyöntekijöitä jne.

Muistathan kuitenkin, että hakijoiden määräkin on aivan kreisi

[Kimmo T. Lumirae]

Noin seitsemän vuoden aikana on koulutettava noin 700-900 veturinkuljettajaa. Sen jälkeen tahti hidastunee melko lailla.

Koulutuksen aloituspaikkoja on siis tiedossa tuo määrä, ja pohjoisessa Oulu/Kemi tarve on varmaankin pitkällä sadan paremmalla puolella.

[Joonas Lassila]

Muutama vuosi sitten Ouluun hakijoita oli n. 450 ja vain 5 otettiin joista yksi oli nainen. Tarkoitan, että tässä 7 vuoden sisään on siis vähän paremmat mahdollisuudet päästä koulutukseen.

[Topi Lajunen]

Niin, mutta kun jokaisessa haussa on joka kerta se n. 500 hakijaa (per varikko, noin suurin piirtein, esim. Helsingkiin on viime aikoina ollut n. tuhat hakijaa per haku), niin ei se pääsyprosentti siitä parane mihinkään.

[Joonas Lassila]

Missähän hinnoissa tuolla hesassa noiden vuokrakämppien hinnat oikeen pyörii?
Ei tarvi olla mikään "luksushotelli" kuhan pystyy elämään..

[[Tunnus poistettu]]

Missähän hinnoissa tuolla hesassa noiden vuokrakämppien hinnat oikeen pyörii?
Ei tarvi olla mikään "luksushotelli" kuhan pystyy elämään..

Itse maksoin aiemmasta kämpästäni 1396 EUR / kk (sisälsi veden yhdelle hengelle). Muuan Leikolan Ismo asuu samaisessa mökissä nykyään ja vuokranantaja on nostanut hinnan puoleentoistatonniin. Mutta näissä hinnoissa siis liikutaan täällä päin.

[Lauri Uusitalo]

Missähän hinnoissa tuolla hesassa noiden vuokrakämppien hinnat oikeen pyörii?
Ei tarvi olla mikään "luksushotelli" kuhan pystyy elämään..

Itse maksoin aiemmasta kämpästäni 1396 EUR / kk (sisälsi veden yhdelle hengelle). Muuan Leikolan Ismo asuu samaisessa mökissä nykyään ja vuokranantaja on nostanut hinnan puoleentoistatonniin. Mutta näissä hinnoissa siis liikutaan täällä päin.

Opiskelijakämpät on hinnoissaan näemmä.

[Joonas Lassila]

Missähän hinnoissa tuolla hesassa noiden vuokrakämppien hinnat oikeen pyörii?
Ei tarvi olla mikään "luksushotelli" kuhan pystyy elämään..

Itse maksoin aiemmasta kämpästäni 1396 EUR / kk (sisälsi veden yhdelle hengelle). Muuan Leikolan Ismo asuu samaisessa mökissä nykyään ja vuokranantaja on nostanut hinnan puoleentoistatonniin. Mutta näissä hinnoissa siis liikutaan täällä päin.

Oliko kaukanakin tätä VR:än koulutuskeskusta?

[Tuukka Ryyppö]

Helsingin Opiskelija-asuntosäätiöllä soluhuone maksaa vähän yli 200 euroa per kuukausi.
Yksiön saa sitten johonkin noin neljäänsataan euroon.
Tässä HOAS:n kotisivut: http://www.hoas.fi/ , klikkaa yläreunasta linkkiä "Hae asuntoa" ja valitse avautuvan sivun listasta sitten "VR Koulutuskeskus", niin saat listan asunnoista, joiden on katsottu olevan kohtuullisen matkan päässä VRKK:sta.
Jos pääset läpi, hauskaa Helsinkiä. Tallinna on lähellä

[Jarkko Korhonen]

Noh, jos nyt ei ihan kahden kerroksen luksuskämppään Helsingissä ole varaa niin on niitä halvempiakin Koulutusjaksoltahan ei palkkaa makseta ja kelalta saanee(?) asumiskuluihin jotakin. Miksei hommata kimppakämpää kurrsikaverin/kaverien kanssa pariksi kuukaudeksi?

Terveisin maanantaina lähiliikennekonduktöörikoulutuksen aloittava (JEE!)

[Joonas Lassila]

Noh, jos nyt ei ihan kahden kerroksen luksuskämppään Helsingissä ole varaa niin on niitä halvempiakin Koulutusjaksoltahan ei palkkaa makseta ja kelalta saanee(?) asumiskuluihin jotakin. Miksei hommata kimppakämpää kurrsikaverin/kaverien kanssa pariksi kuukaudeksi?

Terveisin maanantaina lähiliikennekonduktöörikoulutuksen aloittava (JEE!)

Totta. Tai sitten jos helsingissä asuu sukulaisia/tuttuja niin ehkä niidenkin luokse on mahdollista majoittua.

Jarkolle: Oliko vaikea päästä? Miksi just konnarin homma?