Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Kuljetusalan päivät Tallinnassa 16. - 18. lokakuuta  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Martin Hillebard
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 387


« : Lokakuu 15, 2013, 17:11:05 »

     Kuluvan kuun 16. - 18. pidetään Tallinnassa Yleiseurooppalaisen Liikenneverkoston (omatekoinen käännös eestinkielestä, järjestöä kutsutaan lyhenteellä TEN-T) päivät. Maanantaina 14. kommentoi niinikään Tallinnassa ilmestyvä Eesti Päeväleht tulevan tapahtuman aihepiirejä. Kirjoittaja on SIIM KALLAS jota sanomalehti tituleeraa "Euroopa Komisjoni Transportvolinik (toimitsija, edustaja).
     Päivillä on tarkoitus laatia suunnitelmia ajanjaksolle 2014 - 2020. Ehkä näkyvin teema on itä- ja läntisen Euroopan keskinäisten liikenneyhteyksien kohentaminen. "Itä-Euroopan mailla" tarkoitetaan ilmiselvästi aikoinaan Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneita, ns. Rautaesiripun lännestä aikoinaan erottamia valtioita. "See on suur asi, millel on sümboolinen tähendus" Siim Kallasta sanatarkasti lainatakseni.
     Mies muistaa ajan, jolloin Neuvostoliiton ja Unkarin rajalla junaa seisotettiin perusteellisten passien ja matkatavaroitten tarkastusten johdosta. Aluetta rajasivat korkeat aitaukset, asemalaiturilla nähtiin rajavartijoita muttei ainuttakaan matkustajaa! Elettiin vuotta 1970, ja huomatkaa että tässä oli vasta kysymys kahden nk. kommunistivaltakunnan keskinäisestä rajanylityksestä!!
     TEN-T:n yleissuunnitelma määrittelee yhdeksän niinkutsuttua suurta korridooria (reittiä). Yksi näistä alkaa pohjoisessa Helsingistä, ja kulkee kautta Tallinnan edelleen etelään päin hamaan Puolan Varsovaan, sekä Saksan Liittotasavallan Berliiniin - ja vieläkin etäämmälle.  Suunnitteilla oleva Rail Baltic -rautatieyhteys kuuluu tämän osion piiriin.
     Siim jatkaa pakinointiaan analysoiden projektien mielekkyyttä ja varsinkin eestiläisestä näkövinkkelistä sekä todeten, että tärkeintä ei ole uusien rautateitten rakentaminen, vaan olemassa olevien "yleiseurooppalaistaminen", mitä kaikkea tämä käsite sitten sisällään pitääkin. Kuten sanottu, myös Suomi on mukana kuvassa.
     Artikkelin alkuperäinen otsikko kuuluu "Kaotamme Euroopa transpordi pudelikaelad". Kirjoittajan käsitys vaikuttaa olevan, että näitä on "piisaavalti" nimenomaa rautatieyhteyksissä.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #1 : Lokakuu 15, 2013, 17:59:57 »

Elämme tässä suhteessa hyvin mielenkiintoisia aikoja: yhteys Tallinnasta keskiseen Eurooppaan on päätetty rakentaa; joskin tekniset yksityiskohdat antavat vielä odottaa itseään, olen tykönäni varma siitä, että uudesta radasta tulee 1435 mm:n suurnopeusrata, sn vähintään 250. Baltian maiden rautatiet eivät pohjois-eteläsuunnassa voi mitenkään erityisen paksusti niin tehdään sama kuin Espanjassa: rakennetaan kokonaan uutta ja eurooppalaisella raideleveydellä.

Mutta miten Helsingistä Tallinnaan? Lautalla vai tunnelissa? Jälkimmäisen eteen ei ole viime aikoina tapahtunut julkisuudessa mitään konkreettista ja jos jäämme lauttojen, olkoonkin isojen ja nopeiden, varaan, jäämme kyllä ikään kuin saareksi Eurooppaan nähden.

Jos taas päätetään rakentaa tunneli, kyseessä on miljardiluokan hanke, joka siirtäisi pohjoisen rautatiekäytävän pään Helsinkiin muutakin kuin paperilla; 1435 mm:n rata tulisi ehkä Helsingin alta, jossa olisi matkustajaliikenneasema (vaihto metroon, Pisaraan ja kaukojuniin), ja jatkuisi sopivaan paikkaan pk-seudulla, jossa olisi maaliikenneterminaali ja varikkotoiminnot (oma visioni). Suora junayhteys Helsingistä Berliiniin olisi tosiasia ja rekkaliikenne yhdessä konttijunien kanssa yhdistäisi Suomen nopealla, yli-yön yhteydellä keskiseen Eurooppaan.

Ja Siim Kallas on siis EU-komission liikennekomissaari.
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 893


« Vastaus #2 : Lokakuu 15, 2013, 19:05:00 »

Suora junayhteys Helsingistä Berliiniin olisi tosiasia ja rekkaliikenne yhdessä konttijunien kanssa yhdistäisi Suomen nopealla, yli-yön yhteydellä keskiseen Eurooppaan.

Ja tuo Berliiniin menevä matkustajajuna kuulutettaisiin Helsingin asemalla kahdeksalla kielellä: suomeksi, ruotsiksi, viroksi, latviaksi, liettuaksi, puolaksi, saksaksi ja englanniksi. Hymyilee leveästi
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1331


« Vastaus #3 : Lokakuu 15, 2013, 20:15:48 »

Unohdit meille matkailijoiden kannalta yhä tärkeämmän venäjän. Laitetaan siis yhdeksän kieltä.  Hymyilee

Visiossani (ks. edellä) tulisi siis Pietarista nopea junayhteys  Berliiniin yhdellä vaihdolla (Hki).

tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 893


« Vastaus #4 : Lokakuu 16, 2013, 21:02:04 »

Toteutuessaan Helsinki - Berliini -juna kuuluisi myös maailman kansainvälisimpien junien joukkoon kulkiessaan kuuden maan alueella.
tallennettu
Jani Järviluoto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #5 : Lokakuu 16, 2013, 21:32:58 »

Jos taas päätetään rakentaa tunneli, kyseessä on miljardiluokan hanke, joka siirtäisi pohjoisen rautatiekäytävän pään Helsinkiin muutakin kuin paperilla; 1435 mm:n rata tulisi ehkä Helsingin alta, jossa olisi matkustajaliikenneasema (vaihto metroon, Pisaraan ja kaukojuniin), ja jatkuisi sopivaan paikkaan pk-seudulla, jossa olisi maaliikenneterminaali ja varikkotoiminnot (oma visioni). Suora junayhteys Helsingistä Berliiniin olisi tosiasia ja rekkaliikenne yhdessä konttijunien kanssa yhdistäisi Suomen nopealla, yli-yön yhteydellä keskiseen Eurooppaan.

Radanhan voisi jatkaa Lentoasemalle saakka nelikiskoratana. Maan pinnalle ei tarvitsisi nousta ollenkaan, kun Lentorata sukeltaisi tunneliin heti Pasilan jälkeen.
tallennettu

Käy myös täällä!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Kuljetusalan päivät Tallinnassa 16. - 18. lokakuuta  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina