"Mammuttirekka" liikenteeseen

[Petri Sallinen]

Kuvittelisin että Junakalusto Oy on esimerkki toimivasta mallista, sitten kun HSL:n lähijunaliikenne kiplailutetaan, saa voittanut operaattori vuokrata nimenomaan Junakalusto Oy:n junat eikä tarvitse ostaa omia (toki saa mutta ei ole pakko).

Tämä on varmasti toimiva malli, joka madaltaa kynnystä osallistua kilpailutukseen.

[Kimmo T. Lumirae]

Petri: kerran vielä  :

Kalustopankilla on tässä keskustelussa minun ymmärtääkseni tarkoitettu juuri sellaista, mihin itse viittasit omassa kirjoituksessasi: enemmän tai vähemmän mahtimääräyksellä siirretään tai pakko-otetaan VR Oy:n kalustoa kalustopankkiin, perusteluna se, että VR Oy on "saanut" kaluston aikoinaan apporttina omistukseensa. (En vieläkään ymmärrä, miten jonkun Itellan, Altian tai Valmetin, tai minkä hyvänsä yhtiön, johon valtio on joskus sijoittanut veronmaksajien varoja, asema poikkeaa VR Oy:stä. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa. ) Kalustopankki kerätköön toki varoja omistamansa kaluston kunnossapitoon ja uudishankintoihin.

Jos tällainen toimisi Suomessa, asiassa olisi paljon hyvää ja käyttökelpoista, myös nykyisen VR Oy:n kannalta, jolle kaluston hallinnointi ja kunnossapito tuntuu olevan melkoinen kivi kengässä. Mutta, jos yhtään omaan ennustajan lahjoja, jos tällainen toimisi Suomessa, se yhtiöitettäisiin, jota seuraisi tuloksentekovelvoite; Kalustopankki Oy tekisi silkkaa rahaa vuokraamallaan kalustolla, ja tämä taas nostaisi kaluston vuokria suhteessa yleishyödylliseen, puhtaasti valtiolliseen kalustopankkiin. Vuokrien suhteellinen korkeus puolestaan heikentäisi rautatieliikenteen kilpailuasemaa, ja tämä saattaisi hyvinkin sopia nykyiseen, maantierahteja suosivaan liikennepolitiikkaan.

Ja liisausyrityksellä tarkoitan nimenomaan yksityistä kaluston vuokraajaa, joka on hankkinut kaluston mistä nyt onkaan hankkinut ja joka syntyy markkinoiden tarpeista sen sijaan, että se mahtikäskyllä perustettaisiin olemassa olevan, entisen valtiollisen kaluston ympärille. Tämä ero lienee selvä viimeistään nyt?

Kun en itse tiedä muiden maiden rautatieliikennepolitiikasta paljoakaan, niin Simo Virtasen väite, jonka mukaan monissa maissa toimii valtiollisia kalustopankkeja, oli erittäin kiintoisa. Viimeistään valtiollisuus rajaa tästä ulos erilaiset poolit ja mainitsemani yksityiset liisausfirmat; rajaaja on Simo Virtasen sanamuoto, eikä minun "keinotekoiset" rajoitukseni.

Eli toimiiko valtiollisia kalustopankkeja sittenkään missään muualla kuin Ruotsissa?

[Simo Virtanen]

Kalustopankilla on tässä keskustelussa minun ymmärtääkseni tarkoitettu juuri sellaista, mihin itse viittasit omassa kirjoituksessasi: enemmän tai vähemmän mahtimääräyksellä siirretään tai pakko-otetaan VR Oy:n kalustoa kalustopankkiin,

Millä ihmeen pakolla tai mahtimääräyksellä? Kuvittellaanko VR:ssä oltavan jonkinlainen valtio valtiossa?

Valtion sentään omistaa 100 %:a VR:n osakkeista ja jos omistaja käyttää omistajan päätösvaltaa, niin ei kai siinä mistään mahtimääräyksestä ole kyse?

Jos omistaja kokee jonkinlaiset kalustoa koskevat järjestelyt tarpeelliseksi, niin ei siinä ole mitään erikoista. Sellaista se omistajan valta on.

[Tuukka Ryyppö]

Totta, mutta riskit ovat suuret jos isokin yritys häviää kilpailutuksen jostain reitistä VR:lle, ja kalliilla ostettu kalusto jää ilman käyttöä.

Sikäli kun kyse on monikansallisesta yrityksestä, se voi hoitaa tuon esim. hankkimalla veturin Baltian liikenteeseen ja kokeilemalla onneaan Suomen liikenteen kanssa. Jos lykästää, voi Baltian liikennettä hoitaa vuokraveturilla sen aikaa, että saadaan uusi tehtaalta. Raideleveys nyt kuitenkaan ei ole niitä asioita, jotka Suomessa on eri lailla kuin muualla.