|
Jarmo Ranta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 10, 2014, 17:54:46 » |
|
Käänsin ja kirjoitin artikkelin suomeksi, mutta sen postaaminen tänne kokonaisuudessaan rikkonee tekijänoikeuksia (etenkin, kun Västra Nyland vaatii rekisteröintiä sisällön katsomiseksi).
Pari pääasiaa lisää:
VR neuvottelee Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ehdotuksesta jo 16. tammikuuta. Uhanalaisilla kunnilla on kiire vaikuttaa päätökseen, koska niiden päättäjät saivat vasta hiljattain tietää heikennysehdotuksesta. Jos VR saa tahtonsa läpi, Y-junien liikennöintimuutos tapahtuisi jo tämän vuoden elokuun 11. päivänä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 10, 2014, 19:15:44 » |
|
Menee työvuorojen kanssa kyllä hassuksi säätämiseksi, jos tuo on totta. Karjaa on kuitenkin miehityspiste, eli sieltä käsin tehdään töitä esim. juurikin tuossa Y-junassa. Käytännössä toi siis tarkoittaisi, että Karjaalta Siuntioon ajettaisiin ilman matkustajia esim. 10 minuutiksi seisoskelemaan ennen lähtöä. Hassu ajatus.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tommi Koskinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 681
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 10, 2014, 19:30:10 » |
|
Inkoo jäisi sitten käyttämättömäksi joitain junakohtauksia lukuunottamatta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Jarkko Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 517
|
« Vastaus #5 : Tammikuu 11, 2014, 13:30:58 » |
|
Sanokaas yksikin tapaus, jolloin Y-juna on myöhästyttänyt rantaradan IC-junia. Ei hetkeen tule mieleen ja "tilannetta" on tullut seurattua aktiivisehkosti parisen vuotta. Toivottavasti Y-junat jatkavat entisellään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 162
|
« Vastaus #6 : Tammikuu 11, 2014, 13:42:15 » |
|
Olen ollut kerran todistamassa tilannetta jossa Y-juna (Sm1/2) oli korvattu Pendolla. Silloin Pendo myöhästytti muutaman minuutin vastaantulevaa IC:tä, kun ei mahtunut kunnolla laituriin purkamaan ja ottamaan matkustajia vaan perä jäi mm. Siuntion vaihteelle tuloksi. Tapahtui laajan kauko-ohjaushäiriön aikaan. Mainittakoon siis että mitään niin kummallista tuskin on olemassakaan, etteikö joskus voisi sattua mitä vain
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #7 : Tammikuu 11, 2014, 15:04:09 » |
|
ja samaan aikaan huudetaan kovaan ääneen että luopukaa yksityisautoilusta ja siirtykää käyttämään joukkoliikennettä. Bensaverokin nousi vuodenvaihteessa ja rahaa tulee lisää kymmeniä miljoonia euroja. Enpä oo kuulu uutista jossa esim. rantarataa parannettaisiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1441
|
« Vastaus #8 : Tammikuu 11, 2014, 16:04:49 » |
|
Mielenkiintoinen vaihtoehto jälleen, josta nousee esille seuraavia vaihtoehtoja:
Lisättäisiinkö Helsinki-Turku junille pysähdyspaikaksi Siuntio, Inkoo vai jopa molemmat? - Siuntion käyttäjämäärät ovat varmasti isommat, joten uskon Siuntion mahdollisuuteen. - Laituripituus Siuntiossa sallii IC2-junien pysähdykset, Inkoon ei. - Jos IC2-junat pysähtyisivät Siuntiossa olisiko tarvetta edes Y-junille Kirkkonummi-Siuntio?
Tyhjävaunujunat Karjaalta Siuntioon (Tuukan kommentti)? - Eiköhän liikennöinti tapahtuisi Helsingin suunnasta, ei Karjaalta. - Karjaan miehityspiste saisi toivottavasti työtehtäviä esim. Hangon ja IC-apulaisuuksista (kond)
Parantaisiko tämä rantaradan täsmällisyyttä? - Todennäköisesti, koska ruuhka-aikoina liikennöivät Y-junat ei olisi poikkeustilanteissa dominossa.
Vaikuttaisiko tämä rantaradan aikatauluihin? - Pysähdys yhdellä väliasemalla vaikuttaa noin 3 minuuttia. Matka-aika nousisi joko tasan 2 tuntiin tai pysähdysaikoja voisi lyhentää, jos ne ovat yli minuutin.
Oma mielipide: Näen tässä enemmän mahdollisuuden kuin uhkan. Ikävä tietenkin Inkoon kannalta, mutta Siuntiossa ja Karjaalla en näkisi juuri syytä huoleen. Siuntiossa yhteydet voisivat jopa parantua, jos kaikki IC2-junat alkaisivat pysähtyä siellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 11, 2014, 16:29:00 » |
|
Sanokaas yksikin tapaus, jolloin Y-juna on myöhästyttänyt rantaradan IC-junia. No vaikka viime tiistaina. Eihän se ongelma sinänsä ole se että siellä kulkee y-juna joka häiritsee muuta liikennettä, vaan se, että rantaradan häiriösietoisuus on tällä hetkellä todella heikolla tasolla, ja tuota häiriösietoisuutta ei oikein voi parantaa muuten kuin junavuoroja vähentämällä jos ei siihen itse rataan investoida.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #10 : Tammikuu 11, 2014, 18:57:14 » |
|
ja samaan aikaan huudetaan kovaan ääneen että luopukaa yksityisautoilusta ja siirtykää käyttämään joukkoliikennettä.
Ei. Ei huudella. Sulla on sellainen fiilis, että koko maailma on sun elämäntapaasi vastaan, mutta ei se ole. Mä ehkä olen, mutta olen kyllä valitettavasti vähemmistö. Sitä ihmisten ohjaamista joukkoliikenteeseen siellä missä se on järkevästi mahdollista, tulisi tehdä _paljon_ nykyistä enemmän. Mutta vielä toistaiseksi sitä ei tehdä juuri lainkaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 964
|
« Vastaus #11 : Tammikuu 13, 2014, 11:00:34 » |
|
Y-junassa voisi olla enemmän matkustajia jos se pysähtyisi myös Espoon asemalla, koska nyt jos haluaa Espoosta Karjaalle, on IC ainoa toimiva yhteys.
Toinen juttu, jos Y typistetään Siuntioon, sen linjatunnus voitaisiin lakkauttaa kokonaan ja jatkaa nykyisiä S-vuoroja sinne asti, ehkä jopa niin että kerran tunnissa menisi S-juna Siuntioon.
Inkoon kohdalla on ikävä jos junaliikenne loppuu kokonaan mutta koska asema on ollut "keskellä ei mitään" niin inkoolaisten todelliset matkustustarpeet hoitanee jatkossakin bussi josa on kääntyvät etupyörät ja joka käy kuntakeskuksessa kanssa.
t. Rainer
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #12 : Tammikuu 13, 2014, 17:18:28 » |
|
Y-junassa voisi olla enemmän matkustajia jos se pysähtyisi myös Espoon asemalla, koska nyt jos haluaa Espoosta Karjaalle, on IC ainoa toimiva yhteys.
Väitänpä, että tuo ei lisäisi matkustajamääriä juurikaan. Espoon Keskus ei ole mikään työpaikkakeskittymä, eikä sitä ole myöskään Karjaa, Siuntio tai Inkookaan. Jonkin verran Espoon Keskuksessa toki työpaikkoja on, lähinnä vähittäiskaupan alalla. Mutta moniko näiden kauppojen työntekijöistä asuu Karjaalla, Inkoossa tai Siuntiossa? Entä moniko asuisi jos yhteys joukkoliikenneyhteys olisi vaihdoton? Leppävaaran lähellä on hirveät määrät työpaikkoja. Siksi Y-junan on fiksua pysähtyä Leppävaarassa. ...mistä herääkin kysymys: Karjaalta Leppävaaraan... Alkavatko IC:t kenties pysähtyä Leppävaarassa, vai jätetäänkö matkustajat palvelematta? Tietysti Espoossa voi vaihtaa kohtuullisella vaihtoajalla IC:stä paikallisjunaan, mutta jos varsinainen määränpää on esim. Pitäjänmäen työpaikkakeskittymä, eli Valimon asema, vaihtoja tulee jo kaksi kappaletta. (ja tietysti sitten vielä mediakritiikin paikka: Miten vakavia lakkauttamiskeskustelut ovat olleet tai onko kyse ehkä jopa väärinkäsityksestä? Karjaan ja Piimäen välisiä yhteyksiä ei ole taloudellisesti järkevää napsia käytännössä olemattomiin ja on ihan todennäköistä, että VR:llä tämä tajutaan.)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 964
|
« Vastaus #13 : Tammikuu 14, 2014, 08:58:29 » |
|
Väitänpä, että tuo ei lisäisi matkustajamääriä juurikaan. Espoon Keskus ei ole mikään työpaikkakeskittymä, eikä sitä ole myöskään Karjaa, Siuntio tai Inkookaan. Jonkin verran Espoon Keskuksessa toki työpaikkoja on, lähinnä vähittäiskaupan alalla. Mutta moniko näiden kauppojen työntekijöistä asuu Karjaalla, Inkoossa tai Siuntiossa? Entä moniko asuisi jos yhteys joukkoliikenneyhteys olisi vaihdoton?
Ei nyt ollut kyseessä pelkästään työmatkoista vaan vapaa-ajan. Monella espoolaisella (ruotsinkielisellä) on sukulaisia ja ystäviä läntisellä Uudellamaalla ja asuvat lisäksi lähempänä Espoon keskusta kuin Leppävaaraa. Myös paikkakuntien välillä liikkuvat koululaiset ja opiskelijat liikkuvat paljon junilla, esim Karjaalla toimii iso ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu jossa käy opiskelijoita Espoosta asti jne. Toinen juttu johon liittyy enemmän symbolista arvoa: Jos Y-juna lakkautetaan niin käytännössä se merkitsisi sitä että valtio katsoo ettei Hangon rataa tarvitse ryhtyä sähköistämään ainakaan tällä vuosikymmenellä enää. Jos se sähköistettäisiin niin silloinhan Y-junat jatkisivat suoraan Hankoon ja silloin se palvelisi paljon laajempaa pendelöijiäjoukkoa Tammisaaresta ja Hangosta verrattuna nykyisiin yhteyksiin jossa menee aina vähintään 10 minuuttia harakoille vaihdon takia. t. Rainer
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1177
|
« Vastaus #14 : Tammikuu 14, 2014, 10:43:08 » |
|
VR neuvottelee Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ehdotuksesta jo 16. tammikuuta. Uhanalaisilla kunnilla on kiire vaikuttaa päätökseen, koska niiden päättäjät saivat vasta hiljattain tietää heikennysehdotuksesta. Jos VR saa tahtonsa läpi, Y-junien liikennöintimuutos tapahtuisi jo tämän vuoden elokuun 11. päivänä. Olen ollut siinä käsityksessä, että Y-junaliikenne olisi liikenneministeriön rahoittamaa ostoliikennettä (jos näin ei ole, niin korjatkoon joku, joka tietää asian paremmin). Tämä siis tarkoittaa sitä, että sillä olisi vahvaa aluepoliittista merkitystä (=alueen kuntien kannalta). En tunne tarkemmin mahdollisen ostoliikennesopimuksen sisältöä, mutta VR:n kannalta lienee siis yhdentekevää kuinka paljon junissa on matkustajia, mikäli VR saa liikenneministeriöltä joka tapauksessa ostoliikennesopimuksen mukaisen korvauksen. Vain monopolitilanteessa operaattori voi ryhtyä ehdottamaan palvelun tilaajalle palvelun lopettamista. Kilpailutilanteessa homman ottaisi mitä todennäköisimmin hoitaakseen joku muu yhtiö, jos VR ei sitä haluaisi hoitaa. Alueen kunnatkin voisivat avoimen kilpailun tilanteessa ryhtyä palvelun tilaajaksi, mikäli järjestelmä olisi sen mukainen. Rivien välistä voi tosin huomata, että todellinen ongelma lienee ratakapasiteetin jakamisessa: kapasiteetti saattaa olla äärirajoilla, joten VR:n kaukojunaliikenteen kannalta lähiliikennettä olisi parempi supistaa — tämähän vahvistaisi kaukoliikenteen asemaa, kun ratakapasitteettia vapautuisi. VR lienee siis liikkeellä tässä asiassa ketunhäntä kainalossa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2343
|
« Vastaus #15 : Tammikuu 14, 2014, 13:20:30 » |
|
Vain monopolitilanteessa operaattori voi ryhtyä ehdottamaan palvelun tilaajalle palvelun lopettamista. Kilpailutilanteessa homman ottaisi mitä todennäköisimmin hoitaakseen joku muu yhtiö, jos VR ei sitä haluaisi hoitaa. Alueen kunnatkin voisivat avoimen kilpailun tilanteessa ryhtyä palvelun tilaajaksi, mikäli järjestelmä olisi sen mukainen. Rivien välistä voi tosin huomata, että todellinen ongelma lienee ratakapasiteetin jakamisessa: kapasiteetti saattaa olla äärirajoilla, joten VR:n kaukojunaliikenteen kannalta lähiliikennettä olisi parempi supistaa — tämähän vahvistaisi kaukoliikenteen asemaa, kun ratakapasitteettia vapautuisi. VR lienee siis liikkeellä tässä asiassa ketunhäntä kainalossa.
Pikaisesti tarkasteltuna tuo ratakapasiteetti käytännössä loppuu siihen paikkaan, kun ajetaan Y-junia tunnin välein edestakaisin (iltapäivällä klo 16-18 näin on). Enemmän kuin kymmenen minuuttia myöhässä kulkeva kaukojuna sekoittaa koko liikenteen pitkäksi aikaa siinä vaiheessa, kun sen tuonne Kirkkonummi-Karjaa välille pääsee ja noita Y-junia kulkee siellä samaan aikaan. Noin kolmella miljoonalla eurolla varmaan saisi lisäkapasiteettia kahden uuden kohtauspaikan (Tähtelä ja Kela) verran, niin tuonne tulisi huomattavasti pelivaraa ja muiden junien myöhästymiset jäisi hyvin pieniksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2520
|
« Vastaus #16 : Tammikuu 14, 2014, 18:13:56 » |
|
Ei kai Kirkkonummi-Karjaa kuulu LVM:n ostojunaliikenteen piiriin? Ei myöskään kuulu HSL:n liikenteen piiriin. Olisiko se sitten VR:n omaa liikennettä. Mutta silloin kun monopolia jatkettiin, ehtona ainakin puhuttiin olevan, ettei VR vähennä junia. Ehkä se oli vain puhetta, jota ei kirjattu mihinkään. Muutoinhan monopoli voisi päättyä junien vähentämiseen.
Ei se kyllä ole ainakaan palvelua, jos junat ajetaan siten kuin monopoliliikennöitsijälle sopii, eikä siten kuin matkustajilla on tarvetta. Kyykytys jäi kesken 60-80-lukujen supistuksissa, nyt on hyvä jatkaa. Ennen kyllä julkistettiin matkustajalaskentojen tulokset ja seisakkeiden käyttäjämäärät. Onko nyt tehty samoin? Kuka muuten jakaa junakulkutiet Suomessa? Onko se instanssi valittanut junia olevan liikaa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jarmo Ranta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #17 : Tammikuu 14, 2014, 18:34:16 » |
|
Linkitetään vielä Helsingin Sanomien juttu (11.1.2014) aiheesta: Lähijunien liikennöinti Karjaalle ja Inkooseen uhkaa loppua"Koska Y-junien tappiollinen matkustajaliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä, ratkaisu tapahtuu ministeriön päässä. Nykyinen ostoliikennesopimus jatkuu vuoden 2015 loppuun, mutta sen jatkumista voidaan tarkastella koska tahansa sopimuskauden aikana."http://www.hs.fi/kaupunki/a1389408063325
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2520
|
« Vastaus #18 : Tammikuu 14, 2014, 18:44:43 » |
|
Korjaus edelliseen. Y-junat on tietysti Lähiliikennesopimuksessa eikä Kauko- ja alueellisen liikenteen sopimuksessa. Mun moka.
Lähiliikennesopimuksen junia voi poistaa liikennöitsijän (!) esityksestä, kunhan kumil... eikun tilaaja sen kirjallisesti hyväksyy.
Sinänsä metkaa, että se joka on tarjoutunut hoitamaan sovitun liikenteen, voi myös päättää ettei näitä kaikkia oikeastaan viitsikkään ajaa. Matkustajamäärät toimitetaan tilaajalle (LVM) ja niitä ei käsitellä luottamuksellisina, kuten alijäämälaskelmassa käytettäviä tietoja. Sieltä ne varmaan saa, kun ministeriöt ovat tunnetusti höveleitä palvelemaan julkisia tietoja koskevissa asioissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2194
|
« Vastaus #19 : Tammikuu 15, 2014, 08:36:32 » |
|
Korjaus edelliseen. Y-junat on tietysti Lähiliikennesopimuksessa eikä Kauko- ja alueellisen liikenteen sopimuksessa. Mun moka.
Lähiliikennesopimuksen junia voi poistaa liikennöitsijän (!) esityksestä, kunhan kumil... eikun tilaaja sen kirjallisesti hyväksyy.
Sinänsä metkaa, että se joka on tarjoutunut hoitamaan sovitun liikenteen, voi myös päättää ettei näitä kaikkia oikeastaan viitsikkään ajaa. Matkustajamäärät toimitetaan tilaajalle (LVM) ja niitä ei käsitellä luottamuksellisina, kuten alijäämälaskelmassa käytettäviä tietoja. Sieltä ne varmaan saa, kun ministeriöt ovat tunnetusti höveleitä palvelemaan julkisia tietoja koskevissa asioissa.
Mutta Elias, etkö sinä tiedä, että täällä Suomessa vallitsee erityisolosuhteet, ja kyseinen tieto kuuluu operaattorin liikesalaisuuksien piiriin!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 106
|
« Vastaus #21 : Tammikuu 15, 2014, 13:43:12 » |
|
Vain monopolitilanteessa operaattori voi ryhtyä ehdottamaan palvelun tilaajalle palvelun lopettamista. Kilpailutilanteessa homman ottaisi mitä todennäköisimmin hoitaakseen joku muu yhtiö, jos VR ei sitä haluaisi hoitaa. Alueen kunnatkin voisivat avoimen kilpailun tilanteessa ryhtyä palvelun tilaajaksi, mikäli järjestelmä olisi sen mukainen. Rivien välistä voi tosin huomata, että todellinen ongelma lienee ratakapasiteetin jakamisessa: kapasiteetti saattaa olla äärirajoilla, joten VR:n kaukojunaliikenteen kannalta lähiliikennettä olisi parempi supistaa — tämähän vahvistaisi kaukoliikenteen asemaa, kun ratakapasitteettia vapautuisi. VR lienee siis liikkeellä tässä asiassa ketunhäntä kainalossa.
Pikaisesti tarkasteltuna tuo ratakapasiteetti käytännössä loppuu siihen paikkaan, kun ajetaan Y-junia tunnin välein edestakaisin (iltapäivällä klo 16-18 näin on). Enemmän kuin kymmenen minuuttia myöhässä kulkeva kaukojuna sekoittaa koko liikenteen pitkäksi aikaa siinä vaiheessa, kun sen tuonne Kirkkonummi-Karjaa välille pääsee ja noita Y-junia kulkee siellä samaan aikaan. Noin kolmella miljoonalla eurolla varmaan saisi lisäkapasiteettia kahden uuden kohtauspaikan (Tähtelä ja Kela) verran, niin tuonne tulisi huomattavasti pelivaraa ja muiden junien myöhästymiset jäisi hyvin pieniksi. Olen kovasti ihmetellyt aikaisemminkin sitä, että eri puolella rataverkkoa junien kohtauspaikkoja on suuresti vähennetty viime vuosikymmenien aikana. Nyt sitten kun joku juna on myöhässä, niin heti syntyy muidenkin junien osalta monenlaisia ongelmia. Kun muutama vuosi sitten olin museolätän kyydissä Kontiomäeltä Oulun suuntaan, niin jouduimme eräällä liikennepaikalla odottamaan yli 20 minuuttia, kun kohtaavan junan saavuttua edellämme oli lähtenyt tavarajuna samaan suuntaan. Rautatieläiset valittelivat, että aikoinaan kohtaupaikkoja oli ollut vähän liiankin kanssa koko matkalla, mutta sitten kohtauspaikkoja vähennettiin runsaasti eikä edes välisuojastuspaikkoja jätetty pidemmille asemanväleille. Nyt sitten ratakapasiteettiongelmia riittää vilkkaan liikenteen johdosta. Ja ennen pitkään kohtauspaikkoja lisätään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #22 : Tammikuu 15, 2014, 20:09:11 » |
|
Toimittajilla taas tiedot hallussa... "Lähijunat pyyhkäissevät tulevaisuudessa Karjaan aseman ohi.", niin siis kun se lähijuna ei aja ollenkaan sinne Karjaalle... Ja kuvassa hienosti HDM kalusto
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #23 : Tammikuu 16, 2014, 12:26:45 » |
|
Peli ei ole vielä pelattu, Suomenmaa 16/1 -14 kirjoittaa: "Kaikkonen: Ministeriön pitää estää junavuorojen karsimiset VR kaavailee lopettavansa lähijunaliikenteen pääradalla Nuppulinnan ja Purolan junaseisakkeilla ja rantaradalla Y-junat Karjaan ja Inkoon asemilla. Kansanedustaja Antti Kaikkosen mielestä on välttämätöntä, että liikenne- ja viestintäministeriö kaataa tällaiset suunnitelmat. – VR:n kaavailut ovat jyrkässä ristiriidassa joukkoliikenteen lisäämistavoitteiden ja hallitusohjelman kanssa, Kaikkonen jyrähtää. Kaikkosen mielestä ratojen kapasiteettia ja junavuoroja pitää lisätä Uudellamaalla, ei karsia." Koko juttu on luettavissa osoitteesta: www.suomenmaa.fi/etusivu/kaikkonen_ministeriön_pitää_estää_junavuorojen_karsimiset_6732758.html
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 346
|
« Vastaus #24 : Tammikuu 16, 2014, 15:21:10 » |
|
Peli ei ole vielä pelattu, Suomenmaa 16/1 -14 kirjoittaa: "Kaikkonen: Ministeriön pitää estää junavuorojen karsimiset VR kaavailee lopettavansa lähijunaliikenteen pääradalla Nuppulinnan ja Purolan junaseisakkeilla ja rantaradalla Y-junat Karjaan ja Inkoon asemilla. Kansanedustaja Antti Kaikkosen mielestä on välttämätöntä, että liikenne- ja viestintäministeriö kaataa tällaiset suunnitelmat. – VR:n kaavailut ovat jyrkässä ristiriidassa joukkoliikenteen lisäämistavoitteiden ja hallitusohjelman kanssa, Kaikkonen jyrähtää. Kaikkosen mielestä ratojen kapasiteettia ja junavuoroja pitää lisätä Uudellamaalla, ei karsia." Koko juttu on luettavissa osoitteesta: www.suomenmaa.fi/etusivu/kaikkonen_ministeriön_pitää_estää_junavuorojen_karsimiset_6732758.htmlNo, Kaikkosen sanomisilla ei asiassa liene juurikaan merkitystä. Poliittisten irtopisteiden keräilyä opposition rivikansanedustajalta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|