Vetureiden tyhjäkäynti loppuu Hämeenlinnan ratapihalla

[Matti Parkkonen]

Tämän päiväinen Hämeen Sanomat uutisoi: "Sauhu ja pauhu poistuvat ratapihalta". Kyse on vaihtotyövetureiden tyhjäkäynnistä, josta voidaan luopua kevään aikana. Vetureille rakennetaan sähköliittymät ratapihan itälaidalle armeijan talousvarikon tuntumaan. Lähiseutujen asukkaat ovat valittaneet melullaan ja savullaan häiritsevistä dieselvetureista. VR:n dieselveturit ovat Valmetin 1960-luvulla rakentamia. Tuolloin meluun ja savuun ei kiinnitetty niin paljon huomiota kuin nyt. Veturit ovat myös jo kuluneita, - kertoo lehti.

[Petri Nummijoki]

Lähiseutujen asukkaat ovat valittaneet melullaan ja savullaan häiritsevistä dieselvetureista.

Tämä on samaa sarjaa, kuin lentomelusta valittaminen. Haitta on periaatteessa todellinen mutta se on ollut olemassa kymmeniä vuosia eikä pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Miksi siis on tieten tahtoen muuttanut asumaan ympäristöön, jossa ei koe viihtyvänsä?

[Lauri Uusitalo]

Lähiseutujen asukkaat ovat valittaneet melullaan ja savullaan häiritsevistä dieselvetureista.

Tämä on samaa sarjaa, kuin lentomelusta valittaminen. Haitta on periaatteessa todellinen mutta se on ollut olemassa kymmeniä vuosia eikä pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Miksi siis on tieten tahtoen muuttanut asumaan ympäristöön, jossa ei koe viihtyvänsä?

Et sitten lukenut loppuun?

Kyllä tuntien tyhjäkäynnistä pitäisi nykyään eroon päästä.

[Petri Nummijoki]

Et sitten lukenut loppuun?

Kyllä tuntien tyhjäkäynnistä pitäisi nykyään eroon päästä.

Lainaamassani tekstissä ei mielestäni puhuta tyhjäkäynnin kestosta mitään. Sitä en tiedä mitä Hämeen Sanomissa on lukenut.

[Kimmo T. Lumirae]

No Hämeen Sanomissa nyt lukee mitä milloinkin sattuu 

Luultavasti kyseessä on tilanne, jossa pidetään "perä käynnissä" eli kompressorin apumoottori käy ja pitää veturin paineilmassa ja latauksessa. Dv:n latausjärjestelmäähän muutettiin erinäisiä vuosia sitten niin, että kompressorin moottorilla on laturi entisen päämoottorikäyttöisen sijaan. Totta kai veturit ovat kuluneitakin, mutta käsittääkseni kompuroiden mosat ovat suhteellisen tuoreita; mahtaako niissä olla Sisun koneita käytössä? Alun perinhän ne olivat kolmipyttyisiä Valmetteja.

[Matti Parkkonen]

Siteeraan Hämeen Sanomia:" Veturien moottorit on pidettävä lämpiminä, muuten ne eivät käynnisty. Tähän saakka asia on hoidettu käyttämällä koneita koko ajan. Tyhjäkäynnillä pitkiäkin aikoja jyrisseet veturit ovat häirinneet melullaan ja savullaan Asemantaan omakotiasutusta sekä Keinusaaren kerrostalojen asukkaita. Sähkölämmitys riittää korvaamaan tyhjäkäynnin tuottaman lämmön. Hämeenlinnassa vetureita vaihdetaan junien edestä ratapihakäyttöön ja takaisin. Näin veturit saadaan kierrätettyä huollettaviksi ja tankattaviksi." Mainittakoon, että "uusista järjestelyistä pidetään alueen asukkaille tiedotustilaisuus kevään aikana".

[Mikko Mäntymäki]

Taas kukkahatut vauhdissa, itse kun muutama vuosi taaksepäin odottelin perkiössä läpimeneviä aamun junia löysärin kopin nurkalle pysähtyi seepra Dr14, pysähtyi jäi siihen kahvitauon ajaksi siihen meinasin nukahtaa, enkä todellakaan olisi valittanut dieselin kärystä vaan se toi mieleen vanhat hyvät ajat Dr13:n kaudelta. Kaikenlaisia turhasta valittajia tuntuu riittävän...

[Petri P. Pentikäinen]

Taas on olvilippikset vauhdissa valittamassa aivan järkevistä parannuksista.

[[Tunnus poistettu]]

VR:n rahtipuoli on siirtänyt toimintonsa pois vanhalta tavara-asemalta. Nyt tiivistetään yhdyskuntarakennetta Keinusaaren alueella ja tälle alueelle rakentuu vanhalle joutomaalle (vielä vanhempaa rata-aluetta) kerrostaloja.

Vanhaan aikaan nämä samat kärylähteet olivat joko töissä Ruukilla, Kantolassa, Varikonniemessä, Vaneritehtaalla, Parolassa tai Turengissa (sokeritehdas tai viljasiilojen alue) tai kuten ennen uudisrakennuksia (noin vuosi sitten) töissä Ruukilla tai tyhjäkäynnillä tavara-asemalla ratapiha-alueen keskellä. Ei haitannut käryt eikä äänet.

Ajat muuttuvat ja yhteiskunta muuttuu. Soisi siinä sivussa kaikkien ymmärtävän muutoksen yhtäällä tarkoittavan muutoksia myös toisaalla. Ennen ei ollut aikaa tyhjänpäiväiseen tyhjäkäyntiin tai sitten tyhjäkäyntiä käytiin riittävän kaukana asutuksesta. Nyt kun se suloisenkitkerää sinistä käryä lykkäävä veturi 60-luvun teknisillä ratkaisuilla tuodaankin keskelle asutusta en ihmettele lainkaan noussutta hälyä.

Voi tietysti kysyä, miksi edelleen kalusto on noinkin iäkkääseen tekniikkaan pohjautuvaa, olisi varmaan pitänyt tehdä uusinvestointeja jo ajat sitten...

[Kimmo T. Lumirae]

Silloin kun olen itse ollut paikalla, aina kuuluu käynnistysmoottorin vihellys, kun päivystysporukka jatkaa töitään eli päämoottori on seissyt mutta luultavasti perä on ollut käynnissä. Sitten järjestelytyössä tulee useiden minuuttienkin tyhjäkäyntejä työn lomassa. Ja savuttaa se hiukan se kompuran konekin, ja ennen kaikkea pärisee aika tavalla.

Mutta luulisin että siniset savut á la MGO eivät ole olleet tämän uutisen syy.

Lopuksi siteeraus Hämeen Sanomista: "Veturien moottorit on pidettävä lämpiminä, muuten ne eivät käynnisty. Tähän saakka asia on hoidettu käyttämällä koneita koko ajan." Kyllä, apukoneita. "Hämeenlinnassa vetureita vaihdetaan junien edestä ratapihakäyttöön ja takaisin. Näin veturit saadaan kierrätettyä huollettaviksi ja tankattaviksi." Häh 

[Juhani Pirttilahti]

Esimerkiksi ytimekkäämpi "Hämeenlinnassa siirtelemme vaunuja veturilla" -lause ei ehkä ilmaise asiaa riittävän tyhjentävästi dieselin äänien ja savujen uhkaamille kansalaisille. Mitä hä, veturi, nehän toimii sähköllä. Siirrellä? Junathan vaan tulee ja lähtee. Joten asiaa on toimittaja ehkä pyrkinyt selvittämään hieman enemmän.

[Petri Nummijoki]

Eiköhän suuren yleisön silmissä nimenomaan MGO:n käryt ole varsinainen ongelma mutta mitenkähän ne voidaan eliminoida, jos työt on saatava tehdyksi?

Ennen ei ollut aikaa tyhjänpäiväiseen tyhjäkäyntiin tai sitten tyhjäkäyntiä käytiin riittävän kaukana asutuksesta.

Omat havaintoni ovat täysin päinvastaisia. Nimenomaan ennen (noin 1990 asti) vetureita käytettiin surutta tyhjäkäynnillä pitkiäkin aikoja mutta 90-luvun alkuvuosina tyhjäkäyntiä selvästi rajoitettiin ja varsinkin, jos veturit joutuivat seisomaan kovin julkisilla paikoilla. Mielestäni kuvailet maailmaa, joka meni jo 25 vuotta sitten.

[Mikko Herpman]

Jep,
kyllä tyhjäkäynnit ovat aika pitkälle taaksejäänyttä. Useamman kerran olen käynyt täällä Joensuussa asemalla katsomassa että olisiko asemalla seisova Dv12 tai Dr16 käynnissä, saisi kuulla vanhan hyvän ajan Dieseljytyä. Vaan ei, apukone saattaa olla käynnissä mutta isot koneet ovat lähes poikkeuksetta sammuksissa. Käynnistys kun tulee lähtövärit/lupa tai korkeintaan paria minuuttia aikaisemmin.

Ei edes talleilta tai huoltoraiteelta nouse kitkerää savua tai jytyä. Varmaan jos oikein kylmällä kelillä sattuisi paikalle ja käynnistellään vähän viileäksi päässyttä pääkonetta saa kömyt aikaiseksi, muuten on aika "vihreää" touhua. No ehkä hyvä niin.

[Ari-Pekka Lanne]

Kalliiksihan se tyhjäkäyttö tulisikin. MGO kuluttaa joutokäynnillä pari-kolme ämpärillistä löpöä tunnissa. Eikä tyhjäkäynnistä ole vastaavaa hyötyä. Pienemmän kaliiberin dieseleistä olen huomannut että jo lyhytkin joutokäynti pudottaa rajusti moottorinlämpöä, vaikka webastokin olisi lisänä pöhisemässä - sitävastoin moottorin ollessa pysähdyksissä moottorinlämpö pysyy yllättävänkin kauan korkealla, vielä jos käyttää webastoa hetken ennen seuraavaa käynnistystä niin volá!

[Petri Nummijoki]

MGO kuluttaa joutokäynnillä pari-kolme ämpärillistä löpöä tunnissa.

Muistaakseni Dr12-veturin kulutukseksi väitettiin 700 l vuorokaudessa tyhjäkäynnillä eli vähän alle 30 l tunnissa. Tämä oli vetureiden loppuaikoina, kun höyryä ei enää saatu esilämmitykseen eikä niihin viitsitty tehdä muutoksia, joten veturit saattoivat olla pitkiäkin aikoja käynnissä yhtäjaksoisesti. Luulisin MGO:n kuluttavan selvästi vähemmän, joten kolme ämpärillistä voi olla jo yläkantissa mutta totta on, että huomattavasti suuremmasta lukemasta puhutaan kuin muutamasta litrasta.

[Kimmo T. Lumirae]

Vanhaan hyvään aikaan joissakin dieseleissä ei auttanut sammuttaa pääkonetta, koska oli konkreettinen vaara, että sitä ei saada uudelleen käyntiin. Dv 12:ien akutkin olivat kehnossa kunnossa ja laturi yksinomaan päämoottorilla. Dv15-16 -sarjoissa ei ollut toimivaa esilämmitystä ja ne pidettiinkin aina käynnissä, Tpe Pkö jopa viikonlopun yli; polttoaineen kulutus oli varmaan aika tarkkaan puolet Hurun kulutuksesta, joten siitä laskemaan, paljonko neljä Nallea söi löpöä viikonlopun aikana. Se nyt vain oli käytäntö.

Deevereihin tehtiin iso remppa aiheeseen liittyen: akut uusittiin, webasto uusittiin ja apumoottorille asennettiin laturi, samalla kun päämoottorille lisättiin vielä sähkölämmityskin. Annettiin ohje sammuttaa pääkone tietyissä pidemmän seisomisen tilanteissa ja tavallaan kunnossapitopuoli otti vastuun siitä, että pääkone myös käynnistyy.

Saksassa kävijät ovat huomanneet käytännön 218-kalustolla: minuuttia ennen lähtöaikaa vinkaisee esivoitelupumppu käyntiin, sitten sähkökäynnistys junanlämmitysgeneraattorilla ja jyrähdys: nokipilvet pöllähtävät pakoputkista kohti aseman katoksen kattoa, ahtimet heräävät ujeltamaan ja MTU tai Pielstick V 16 aloittaa jyrisevän tyhjäkäyntinsä mutta sitten ei olekaan kuin 15-30 sekuntia lähtöön. Turhaa tyhjäkäyntiä vältetään viimeiseen asti.

Mitä lämmöntuottoon tulee, kyllä tuonkokoinen kone tuottaa lämpöä monin verroin enemmän, kuin webasto, johan sen kertoo kulutuskin. Tokin kovilla pakkasilla lämpö laskee alle käyntilämmön, mutta niin se laskee webastollakin, joka lämmittää vain 50 asteeseen.

[Tuomas Korhonen]

Omat havaintoni ovat täysin päinvastaisia. Nimenomaan ennen (noin 1990 asti) vetureita käytettiin surutta tyhjäkäynnillä pitkiäkin aikoja mutta 90-luvun alkuvuosina tyhjäkäyntiä selvästi rajoitettiin ja varsinkin, jos veturit joutuivat seisomaan kovin julkisilla paikoilla. Mielestäni kuvailet maailmaa, joka meni jo 25 vuotta sitten.

Nykyään ohje on että jos tiedossa oleva seisominen kestää yli viisi minuuttia täytyy pääkone sammuttaa.

Pääkoneen jättämiselle tyhjäkäynnille ei nykyään oikein ole edes mitään syytä. Jos ei päästä roikan päähän niin apukone ja Webasto päälle ja pääkone sammuksiin.

[[Tunnus poistettu]]

Eiköhän suuren yleisön silmissä nimenomaan MGO:n käryt ole varsinainen ongelma mutta mitenkähän ne voidaan eliminoida, jos työt on saatava tehdyksi?

Ennen ei ollut aikaa tyhjänpäiväiseen tyhjäkäyntiin tai sitten tyhjäkäyntiä käytiin riittävän kaukana asutuksesta.

Omat havaintoni ovat täysin päinvastaisia. Nimenomaan ennen (noin 1990 asti) vetureita käytettiin surutta tyhjäkäynnillä pitkiäkin aikoja mutta 90-luvun alkuvuosina tyhjäkäyntiä selvästi rajoitettiin ja varsinkin, jos veturit joutuivat seisomaan kovin julkisilla paikoilla. Mielestäni kuvailet maailmaa, joka meni jo 25 vuotta sitten.

Ja juuri siihenhän minä tuossa pyrinkin.

On siis turha ajatella niin, että 25 vuotta sitten hyväksyttävä tapa toimia olisi sitä edelleen. Nykypäivänä se sallitu viisi minuuttiakin voi olla liikaa.

[Mikko Herpman]

Ja vieläkin vanhempina aikoina moottoreissa ja kierroissa oli pelkkää vettä, eli mikäli koneet laitettiin seisomaan oli vedet pikimmiten laskettava ulos. Muutoin jäätyminen oli odotettavissa joihinkin osiin hyvinkin äkkiä kovilla pakkasilla.
Oliko niin että Dv12 vedenkiertoihinkin (pää/sivu) tehtiin muutoksia, että apukoneen hukkalämpöä voidaan ajaa pääkieroon ja pitämään pääkonetta lämpimänä. Liekkö automaattista vai pitääkö tai pitikö hanoja käännellä sopivasti että tämän tyyppinen homma onnistuu?

[Tuomas Korhonen]

En nyt lähde taivahan todeksi julistamaan kun on koulutuksesta jo sen verran aikaa, mutta muistelisin että apukoneen jäähdytys on pääkierrossa eli se ihan luonnostaan lämmittäisi pääkonetta jonkin verran.

[Mikko Mäntymäki]

Jos veturi Dv12 on jouduttu pakkokäynnistämään johon tarvitaan kaksi ihmistä ensimmäinen antaa "lisäkaasua" ja toinen käynnistää, "minä" en ainakaan sammuttaisi sitä koko reissun aikana että pääsen takaisin kotivarikolle. Autossa oli starttimoottorissa vikaa "loppuun kulunut" annoin moottorin käydä kauppareissun että pääsisin sillä kotiin.

[Martin Hillebard]

Ei nykyään pitäisi olla mitään paineita pitää dieseliä tyhjäkäynnillä sen lämpimänä pitämiseksi. Semmoinen kuuluu menneisyyteen.
     Kun laiva Helsingistä, tai Tallinnasta saapuu Värtanin satamaan Tukholmassa niin pääkone pannaan seisomaan heti kun paatti on saatu kunnollisesti kiinnitettyä laituriin joskus aamu -kymmenen nurkilla. Paluumatkalle lähdetään linjasta riippuen iltapäiväviideltä, tai puoli kuudelta. Viittä minuuttia ennen lähtöä alkaa "Silja Symphonyn" tai" Baltic Queenin" runko väristä kun pojat painavat, Raskaan masiinan jälleen pyörimään. Joka on itsessään samaa suuruusluokkaa, kuin pienehkö diesel-veturi.
     Höyryveturien aikana ei Hämeenlinnassa näitä ongelmia voinut olla... kukaan ei ole viellä koskaan nähnyt höyryveturia tyhjäkäynnillä. No niin leikki sijansa saakoon. Pari sukupolvea takaisinpäin ei sauhua ja katkua koettu samanlaisena ongelmana, kuin nykypolvi tekee.

[Tuomas Mikkola]

Ei nykyään pitäisi olla mitään paineita pitää dieseliä tyhjäkäynnillä sen lämpimänä pitämiseksi. Semmoinen kuuluu menneisyyteen.
     Kun laiva Helsingistä, tai Tallinnasta saapuu Värtanin satamaan Tukholmassa niin pääkone pannaan seisomaan heti kun paatti on saatu kunnollisesti kiinnitettyä laituriin joskus aamu -kymmenen nurkilla. Paluumatkalle lähdetään linjasta riippuen iltapäiväviideltä, tai puoli kuudelta. Viittä minuuttia ennen lähtöä alkaa "Silja Symphonyn" tai" Baltic Queenin" runko väristä kun pojat painavat, Raskaan masiinan jälleen pyörimään. Joka on itsessään samaa suuruusluokkaa, kuin pienehkö diesel-veturi.
     Höyryveturien aikana ei Hämeenlinnassa näitä ongelmia voinut olla... kukaan ei ole viellä koskaan nähnyt höyryveturia tyhjäkäynnillä. No niin leikki sijansa saakoon. Pari sukupolvea takaisinpäin ei sauhua ja katkua koettu samanlaisena ongelmana, kuin nykypolvi tekee.

Skattalla Vikingin laivat ovat päivän kiinni maasähköissä, jolloin myös apukoneet voidaan sammuttaa.

[Mikko Mäntymäki]

"Skattalla Vikingin laivat ovat päivän kiinni maasähköissä, jolloin myös apukoneet voidaan sammuttaa".

Taitaa olla aika "läskipiuha" ellei laivassa ole muuntajaa.

[Ari-Pekka Lanne]

Mitä lämmöntuottoon tulee, kyllä tuonkokoinen kone tuottaa lämpöä monin verroin enemmän, kuin webasto, johan sen kertoo kulutuskin. Tokin kovilla pakkasilla lämpö laskee alle käyntilämmön,

En ole sen syvällisemmin perehtynyt dieselmoottorien lämpötalouteen, mitä nyt joskus tauolla webastosauhuissa, häkä päässä, mielessäni palannut asiaan. Dieseltekniikassa olen Kimmoon verrattuna aivan täysi nolla, mutta siltikin jäin miettimään, että jos kohta suuri mylly joutokäydessään epäilemättä muuttaakin valtavat määrät polttoaineen kemiallista energiaa lämmöksi (vrt. energian säilymislaki), niin eikös moottori käydessään osaa myöskin hövelisti hukata lämpöä? Ilmanoton kautta moottori ahmii sisäänsä pakkasilmaa, olisiko jotain toistakymmentä kuutiometriä polttoainelitraa kohti. Kuumien pakokaasujen mukana menee lämpöä suoraan harakoille. Ja vielä syylärin kennojen kautta hukkuu lämpöä, vaikka siellä kai jonkunlainen termostaattikin on olevinaan säätelemässä. Moottorin ollessa pysähdyksissä nämä mainitut lämmön häviämistiet ovat poissa pelistä.

Kun tosiaan tyhjäkäynnillä polttoaineenkulutus on minimissä, eikä moottori ole kuormituksessa, niin ainakin linja- ja kuorma-autojen mittakaavan moottorien jäähdytysveden lämpötila näyttää pakkasilla, joiden ei tarvitse olla kovin suuriakaan, putoavan joutokäynnillä nopeasti 80 asteesta 60 asteeseen. Sitä vastoin moottorin ollessa pysähdyksissä veden lämpötilan laskunopeus on vain murto-osa siitä. Veturidieseleissä on varmasti mittakaavan takia hiukan erilainen lämpötalous, mutta perusdynamiikassa luulisi silti olevan paljon samaakin. Tai no, saattaa silläkin olla jotain tekemistä asian kanssa, kun linja-autossa suuri osa vedestä on lämpöisen matkustamon sisällä pattereissa...

mutta niin se laskee webastollakin, joka lämmittää vain 50 asteeseen.

Milläs tamperelaiset veturinkuljettajat sitten paistavat mustamakkarat? Miksiköhän näin on? Kyllä kuorma- ja linja-autojen veden saa webastolla vaikka 80-asteiseksi.

Dieselmoottorin hyötysuhde ei ole mitenkään erityisen kaksinen, mutta harkiten käytettynä se kuitenkin antaa kohtuupanoksella, melko taloudellisesti, samalla liikettä ja lämpöä sekä siihen kytkettyjen laturin ja kompuran avulla myös sähköä ja paineilmaa. Siinä mielessä talvi on dieselin parasta aikaa, että silloin lämmöllekin on jotain hyötykäyttöä. Mutta tämä kaikki pätee vain ajon aikana. Joutokäyttöä olen pitänyt nimensä mukaisesti melko joutavana, mitä nyt raskaan ajon jälkeen on syytä hetken antaa jäähtyä tyhjäkäynnillä, ettei turbo menisi särki. Pointtina kuitenkin se, että en ole mieltänyt tyhjäkäyttöä millään tavalla webastoa paremmaksi keinoksi, jos halutaan tuottaa pelkkää lämpöä. Webasto on tehty juuri siihen tarkoitukseen, ja ainakin raskaan maantiekaluston mittakaavassa se tekee sen selvästi huokeammin – maanteillä vieläpä se kun webastossa saa polttaa maltillisemmin verotettua löpöä. Ainoa, että akkujahan webasto purkaa, mikä rajoittaa sen käyttöaikaa. Jos olisin saanut pistettyä lusikkani webaston tuotekehityksen soppaan, se ei purkaisi akkuja, vaan lataisi niitä…

Dv15-16 -sarjoissa ei ollut toimivaa esilämmitystä ja ne pidettiinkin aina käynnissä, Tpe Pkö jopa viikonlopun yli; polttoaineen kulutus oli varmaan aika tarkkaan puolet Hurun kulutuksesta, joten siitä laskemaan, paljonko neljä Nallea söi löpöä viikonlopun aikana. Se nyt vain oli käytäntö.

Raumalla satuin kymmenkunta vuotta sitten näkemään ja erityisesti kuulemaan, kun Nalle pistettiin käyntiin. Vemppujen käyttö oli loppuaikoina aika vähäistä, enimmäkseen seisoskelivat sammuksissa tallinnurkalla, Seepran ja Deeverin tehdessä vaihtotyöt satamassa ja metsäteollisuuden puolella. Kylmänä käynnistetyn MANnin jumputus oli siksi murea, että sen kyllä varmasti kuuli puoli kaupunkia.