Ja vielä syylärin kennojen kautta hukkuu lämpöä, vaikka siellä kai jonkunlainen termostaattikin on olevinaan säätelemässä.
Itse asiassa ei ole, vaan jäähdytysvesi kiertää kennojen läpi aina moottorin käydessä. Termostaatti avaa vain säleiköt ja antaa tuulettimelle käskyn nostaa kierroksia.
Kun tosiaan tyhjäkäynnillä polttoaineenkulutus on minimissä, eikä moottori ole kuormituksessa, niin ainakin linja- ja kuorma-autojen mittakaavan moottorien jäähdytysveden lämpötila näyttää pakkasilla, joiden ei tarvitse olla kovin suuriakaan, putoavan joutokäynnillä nopeasti 80 asteesta 60 asteeseen. Sitä vastoin moottorin ollessa pysähdyksissä veden lämpötilan laskunopeus on vain murto-osa siitä.
En ala väitellä, tuo on kiintoisa havainto tai väite. Saattaa hyvin pitää paikkansakin. Vetureissa ei sammuttaminen tullut aiemmin kysymykseenkään, koska jäähdytysnesteessä ei käytetty pakkasnestettä, käsittääkseni syystä että, jos glykolipohjaista pakkasnestettä joutuu pienikin määrä moottoriöljyn joukkoon, se heikentää öljyn laatua dramaattisesti ja nämä kuitenkin ovat lähellä lämpöteknistä ylärajaansa toimivia, korkeasti ahdettuja dieseleitä ja öljyllä on suuri merkitys moottorin jäähdyttämisessä, esim. Dv:ssä männät jäähdytetään moottoriöljyllä.
Pakkasneste otettiin käyttöön joskus ehkä 1987 tai sen jälkeen, mutta siis ennen tätä moottorin sammuttaminen kovalla pakkasella tiesi sitä, että jäähdyttimen kennon joku reuna tai nurkka todennäköisesti jäätyy varsin pian. Tästä syystä kennoissa ei ole termostaattiakaan virtausta säätelemässä.
mutta niin se laskee webastollakin, joka lämmittää vain 50 asteeseen.
Miksiköhän näin on? Kyllä kuorma- ja linja-autojen veden saa webastolla vaikka 80-asteiseksi.
50 astetta on ollut suositeltu käynnistyslämpötila, eikä sen lämpimämmäksi ole ollut tarpeen esilämmittää.
Milläs tamperelaiset veturinkuljettajat sitten paistavat mustamakkarat?
Pakosarjan päällä, kuten aina. Miten niin?
Dv15-16 -sarjoissa ei ollut toimivaa esilämmitystä ja ne pidettiinkin aina käynnissä, Tpe Pkö jopa viikonlopun yli; polttoaineen kulutus oli varmaan aika tarkkaan puolet Hurun kulutuksesta, joten siitä laskemaan, paljonko neljä Nallea söi löpöä viikonlopun aikana. Se nyt vain oli käytäntö.
Raumalla satuin kymmenkunta vuotta sitten näkemään ja erityisesti kuulemaan, kun Nalle pistettiin käyntiin. Vemppujen käyttö oli loppuaikoina aika vähäistä, enimmäkseen seisoskelivat sammuksissa tallinnurkalla, Seepran ja Deeverin tehdessä vaihtotyöt satamassa ja metsäteollisuuden puolella. Kylmänä käynnistetyn MANnin jumputus oli siksi murea, että sen kyllä varmasti kuuli puoli kaupunkia.
Kirjoitinkin menneessä aikamuodossa, että Nalleissa ei ollut toimivaa esilämmitintä. Joku neropatti oli keksinyt vetää höyryesilämmityksen syöttöputken, veturin läpi, aivan kuten pomo oli käskenytkin suunnitella, mutku se pomo tarkoitti että pitkittäin ja tämä putki kulki tiettävästi jotenkin poikittain hytin alta veturin toiselle puolelle ja oli täysin käyttökelvoton höyryesilämmitykseen. Mainitsemani ison rempan yhteydessä luulisin, että Nalletkin saivat sähkölämmityksen (en ihan satavarmaksi muista).
