Laiturin puuttuminen Taavetin asemalta estää lukijamatkan junalla

[Teemu Peltonen]

RADANPARANNUSTYÖ Lahti-Luumäki välillä viisi vuotta sitten tuhosi toistaiseksi kaikki toiveet päästä junaan Taavetin asemalta. Laiturirakenteet revittiin radanparannustyön yhteydessä irti sillä syyllä, että raiteenvaihtokone ei olisi muutoin sopinut liikkumaan. Laiturin pur-
kamisesta kesäkuussa 2009 ei kerrottu etukäteen edes Luumäen kun-

taan. Henkilöliikenne Taavetin asemalla oli päättynyt kolme vuotta aiemmin.

Henkilöliikennettä Taavetin asemalla yritettiin pitkään saada käynnistettyä uudestaan, mutta siitä ei tullut mitään. Toivo on kuitenkin elänyt pitkään, ja tämän vuoden alussa Luumäen Lehti teki VR:lle lukijamatkatarjouksen, joka oli lähellä toteutua.

VR-Yhtymä Oy:n myyntipäällikkö Kaisa Kerman ilmoitti vähän ennen pääsiäistä Luumäen Lehteen, että lukijamatkasuunnitelma ei voi toteutua Taavetin aseman kautta siksi, että Taavetissa ei ole enää laituria ja tämän vuoksi juna ei voi asemalla pysähtyä. Kermanin ilmoituksen mukaan lähimmät asemat, joista junan kyytiin voi nousta, ovat Lappeenranta, Kouvola, Joutseno tai Imatra.

Taavetissa tai Luumäellä junat voivat pysähtyä vain, jos radalla on esimerkiksi myrskyn aiheuttama este, kuten muutaman kerran on käynyt. Junasta ei ole kuitenkaan voinut tulla ulos, eikä junaan ole voinut nousta. Laituria ei ole enää myöskään Luumäen asemalla. Sielläkin junat ajavat ohi.

VR:n henkilöliikenne Karjalan radalla Taavetin asemalla päättyi 2.9.2006. Liikenteen lopettamista perusteltiin liian vähäisellä junamatkustajien määrällä, joka oli päivittäin keskimäärin 30 hengen luokkaa.

VR:n kanssa henkilöliikenteen jatkumisesta neuvottelivat lukuisia kertoja Luumäen kunta, Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Pentti Sanin ja ex-kansanedustaja Seppo Lahtelan junaliikennettä puolustanut kansalaisliike. Yhteydenottoja oli VR:ää, Liikennevirastoa, Liikenneministeriötä ja eduskuntaa myöten, ja asiasta keskusteltiin hyvässä hengessä lukuisia kertoja, mutta turhaan. Asiasta raportoi joka ainoassa käänteessä suurelle yleisölle Luumäen Lehti.

Henkilöjunaliikenteen tulevaisuudesta ja visioista Luumäen Lehti on haastatellut viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana useita junaliikenteen vaikuttajia niin VR:stä, Liikennevirastosta, Liikenneministeriöstä kuin eduskunnastakin. Pontimena on ollut perinteikkään, vuonna 1870 rakennetun Taavetin rautatieaseman paikka ja asema Luumäen, Miehikkälän, Ylämaan ja Savitaipaleen junankäyttäjillä sekä lukemattomilla vapaa-ajan asutuksen käyttäjillä.

Toivo siitä, että Taavetista voisi vielä joskus päästä junaan, on elänyt pitkään.

Useat junankäyttäjät ja Luumäen Lehden lukijamatkalaiset esittivät toiveen lukijamatkasta junalla Taavetista Lappiin, Kolariin ruskaretkelle. Asian selvittämiseksi otimme helmikuussa yhteyttä VR:ään selvittääksemme, millä ehdoin ja edellytyksin tällainen junamatka voisi toteutua.

Lisää pontta kyselyyn tuli siitä, että Luumäellä on ryhmämatkoja suosivia aktiivisia järjestöjä, kuten Eläkeliiton Luumäen yhdistys, Kansalliset Seniorit ja muutamat muut järjestöt.

Kyselyymme aluksi vastannut VR-Yhtymän yrityspalveluiden myyntiryhmän päällikkö Minna Korhonen ilmoitti, että ryhmän koko pitää olla vähintään 100 henkilöä ja ryhmän tulee matkustaa yhdessä. Lukijamatkalle siis kohtuullinen edellytys.

Selvitimme mahdollisen ryhmämatkan kokoa Eläkeliiton Luumäen yhdistyksen hallituksen kokouksessa puheenjohtaja Ossi Rantasen johdolla. Arvioimme, että junamatka lukijamatkana olisi mahdollista ruskaretkenä Taavetista Kolariin, minne Eläkeliitto on syksyisin matkannut parhaimmillaan jopa kahden linja-auton kyydillä. Isoon turistibussiin mahtuu 50-60 henkeä, ja Rantasen mukaan heidän retkensä ovat olleet erittäin suosittuja.

Yhteinen arviomme oli, että junamatka Taavetista Lappiin voisi toteutua. Mikäli vielä kerran olisi ollut mahdollista lähteä junamatkalle Taavetista ja palata tänne, lähtijöitä olisi voinut olla todella paljon. Käytännössä se olisi voinut merkitä omaa junavaunua, joka vain olisi vaihtopaikkakunnalla liitetty pohjoiseen menevän junan perään. Tällöin omasta vaunustakaan ei olisi tarvinnut nousta junanvaihdon vuoksi!

VR:llä olisivat toki olleet tarkat ohjeet junamatkan tilaamisesta ja matkan suunnittelusta vaihtoineen päivineen. Hinta-arviota matkasta Taavetista Kolariin ja takaisin emme kuitenkaan saaneet, mutta ehdotuksia muilta rautatieasemapaikkakunnilta lähteville junamatkoille kyllä.

Juhani Partanen

http://www.luumaenlehti.fi/Etusivu/14316819.html

[[Tunnus poistettu]]

Tiedoksi luumäkeläisille: Kerran suljettu asema on lopullisesti menetetty asema.

Tästä syystä myös vähäisiä muutoksia junaliikenteessä tulee vastustaa jyrkästi, ainakin vuoteen 2024 asti.

[Jukka Voudinmäki]

Jos homma kiikastaa laiturin puuttumisesta, eivätkö luumäkeläiset tai taavettilaiset voisi nikkaroida samanlaiset yksinkertaiset siirrettävät puurappuset kuin esim. Keitele-Museolla oli viikko sitten Iisalmen reissulla? Onko kaiken pakko olla aina viimeisen päälle ja maksaa miljoonia?

Tiedän kyllä VR-yhtymän strategian, että lisäliikevaihto on vain pahasta, eikä uusia asiakkaita kaivata, kun entisistäkin olisi päästävä eroon aloittaen Lievestuoreen ja Haukivuoren matkustajista.

[Jarmo Pyytövaara]

Voi hyvät veljet, kyllähän tekin nyt ymmärrätte jos vain haluatte, että siellä ei voida ja siellä ei ole minkäänlaista tarvetta pysähtyä ja jos pysähdytäänkin, ovia ei voida avata koska se on hyvin suuri turvallisuusriski maksaville asiakkaille.
Kouvola on aivan riittävän lähellä jos junalla haluaa matkustaa. Hieman odottaisi kyläläisiltäkin joustavuutta ja ymmärtämystä kun junalla haluavat matkustaa. Eihän meitä muitakaan, kotiportailta kyytiin oteta. 

Ja miettikää sitäkin jos Taavetista junaan tulee vain ”taavetteja”. Mitä siitäkin sitten tulee, kun on vaunullinen tai junallinen taavetteja ja kukas, ne vaunun ovet joutuukaan sulkemaan, jos sinisiä vaunuja sattuu olemaan? ei ainakaan taavettit, koska taavetti ei siihen pysty.   

Jos Luumäeltä tulee vain luupäitä junaan, eikös se, luupäisyys ole tarttuvaa tautiakin? Sitä riskiä ei kannata ja parane ottaa - Luupäitä VR:n junaan, ”yritykseen”, jossa luupäitä ei ole. Vaan ja ainoastaan, avarakatseisia, uudistuvia ja eteenpäin pyrkiviä, joille asiakaspalvelu on ehdoton ykkösasia.

Tuskinpa viimeinen lippu uudistus tunnistaa, Taavettia ja Luumäkeä ja jos ei tunnista, eihän niille lippuakaan voida myydä, sieltä tai sinne. 

Ei muuta kuin bussilla Kouvolaan ja iloinen ilme kasvoille, teemalla – ”me mennään junalla”. 

[Toni Hartonen]

Nyt pitää muistaa se että liikennevirasto vastaa asemista, VR vastaa liikennöinnistä.
Luumäen kunta voi rahoittaa laiturin , ei maksa miljoonia. Liikennevirastolla ei ole asiaan vastaan mitään? ei pitäisi olla? Se on sitten eri asia tuleeko liikennettä , VR:n käsissä. Mutta parempi asetelma  neuvotella kun on satsattu infraan.
Laiturin hinta ei voi olla mahdoton kun 200 metriä pitkä ja betonisella pontilla varustettu laituri täytetään soralla ja päällystetään.
Kulttuuriin ja kaikkeen muuhun valuu kunnilta miljoonia mutta infraan ei  investoida. Tosin luulenpa että Liikennevirasto aika hankala keskustelukumppani kunnan näkökulmasta?

[Oskari Kvist]

Tähän samaan ongelmaan (laiturien puuttumiseen) törmättiin myös Keitele-Museon lättähattuajolla. Muutama vuosi takaperin oli Haapakoskella, Salmisessa ja Alapitkällä jäljellä laiturit. Ihan kohtuullisen kuntoiset ja museoliikenteen tarpeisiin vähintäänkin riittävät. Mutta ne piti mennä tuhoamaan Pieksämäki-Kuopio- ja Kuopio-Iisalmi-seulonnan yhteydessä, kun olivat luultavimmin massanvaihdon tiellä. Niitä ei valitettavasti voi enää palauttaa entiselleen, eikä radanpitäjälle tullut valitettavasti mieleen jättää niitä ennalleen. Ehkä ne olisi pitänyt museoviraston suojella, tai jotain.

Ongelma ei ole kallis, säädökset täyttävä korkea laituri, vaan Trafin säädökset, jotka sellaiset vaativat kaikiksi uusiksi laitureiksi tekemään. Kaikki on suunniteltava uusien määräysten mukaiseksi, raskaaksi ja kalliiksi, jos uutta meinataan tehdä. Tämä ei ole välttämättä pienempien liikennetarpeiden asemilla tai seisakkeilla järkevää.

Sama lainsäädäntöongelma estää esim. Baltian maissa ja Venäjällä käytettävän 1520 mm:n veto-ja vaunukaluston käyttämisen kotimaan sisäisessä liikenteessä. Näin se vain on. Kansainvälistä liikennettä se ei toki estä. Teknisesti siis kaikki periaatteessa ja käytännössä toimii niin kauan kuin ei liikennöidä maan sisällä. Venäläinen vaunu voi tulla vaikka Vladivostokista Kolariin asti, pysähtyen väliasemilla, mutta käytännössä jos vaunulla liikennöidään matkan alku- ja päätepisteen ollessa Suomessa, vaunua ei voikaan käyttää junaliikennöintiin. Siitä esimerkkinä nuo Destian ostamat venäläiset sepelivaunut joita siirrellään vaihtotyönä tai vaihtoehtoisesti lavetilla työmaalta toiselle.

Jos oikeaa innovaatiota haluttaisiin seisakkeiden saamisessa takaisin käyttöön, niin pitäisi löyhentää säädöksiä uusille laitureille, joiden pääasiallinen käyttö on ainoastaan ei-kaupallisella liikenteellä (museoliikenne, poikkeustapaukset) ja mielellään myös pienemmillä paikkakunnilla tapahtuvalla kaupallisella liikenteellä. Ja turhasta Trafi-byrokratiasta laiturien käyttöönotossa pitäisi päästä eroon, koska niin saadaan yksinkertaisestakin ratkaisusta kohtuuttoman kallis.

[Jorma Toivonen]

Mm. korkeat laiturit eivät ole esteenä palveluhalukkaille operaattoreille näille yksittäisille tilauksille http://vaunut.org/kuva/16365 , http://vaunut.org/kuva/84904 . Kyllä keinot keksitään, jos vain innokkaasti palvelua halutaan tilaajalle luoda (saattaisi muutama uusi asiakaskin ehkä löytyä - mutta eihän VR ole kiinnostunut maakunnan yksilöistä, pitäisi löytyä kaupunkien massoja..).

[Tuukka Ryyppö]

Sama lainsäädäntöongelma estää esim. Baltian maissa ja Venäjällä käytettävän 1520 mm:n veto-ja vaunukaluston käyttämisen kotimaan sisäisessä liikenteessä.

Hauska väite. Voisitko kuitenkin perustella hieman?
Mä luulen, että kun Liettuaan nykyisellään hankitaan muutaman kappaleen hajasarjoja milloin mitäkin kalustotyyppiä, aika pian ne haluavat yhtenäistää kalustoaan ja myydä pienimpiä sarjojaan pois. Ja siksi väittäisin, että ihan kohtuullisella todennäköisyydellä Suomessa tullaan joskus tulevaisuudessa liikennöimään sillä kalustolla, jota viimeisen noin viiden vuoden ja seuraavan muutaman vuoden aikana on hankittu Liettuaan.

Viittasit Destian kalustoon, joka ei täytä suomalaisia turvallisuusnormeja, eikä sellaisella kalustolla saa liikennöidä Suomessa muuten kuin sellaisessa poikkeustapauksessa, jossa kyseinen kalusto on ainoa, millä liikenne voidaan mitenkään hoitaa.

[Tuomas Korhonen]

Sama lainsäädäntöongelma estää esim. Baltian maissa ja Venäjällä käytettävän 1520 mm:n veto-ja vaunukaluston käyttämisen kotimaan sisäisessä liikenteessä. Näin se vain on. Kansainvälistä liikennettä se ei toki estä.

Tämä nyt on ihan turhaa vinkumista. Sama koskee myös kumipyöräkalustoa, ei suomalainen liikennöitsijä voi ostaa ulkomailta suomalaisista normeista poikkeavaa kalustoa käytettäväksi Suomessa, vaan kalusto on ensin muutettava vastaamaan täkäläisiä normeja ennen kuin sitä hyväksytään täällä liikenteeseen.

Tottakai Suomessa käytettävän kaluston on täytettävä täällä vaaditut normit.

Tuohon laituriasiaan ja uuden rakentamisen kalleudesta, niin onko jotain estettä uuden rakentamiseen puusta, kuten Mankissa? Ei kai normit määrittele mistä materiaalista se laituri täytyy rakentaa?

[Juhani Pirttilahti]

Tämä nyt on ihan turhaa vinkumista. Sama koskee myös kumipyöräkalustoa, ei suomalainen liikennöitsijä voi ostaa ulkomailta suomalaisista normeista poikkeavaa kalustoa käytettäväksi Suomessa, vaan kalusto on ensin muutettava vastaamaan täkäläisiä normeja ennen kuin sitä hyväksytään täällä liikenteeseen.

Ei ole enää yksiselitteisesti suomalaisia normeja, vaan tilalle on tullut semmoisia EU-direktiivien mukaisia YTEjä ja osajärjestelmiä.

Laitureista ei ole näkynyt kovin ihmeellisiä vaatimuksia.

[Tuomas Korhonen]

Tämä nyt on ihan turhaa vinkumista. Sama koskee myös kumipyöräkalustoa, ei suomalainen liikennöitsijä voi ostaa ulkomailta suomalaisista normeista poikkeavaa kalustoa käytettäväksi Suomessa, vaan kalusto on ensin muutettava vastaamaan täkäläisiä normeja ennen kuin sitä hyväksytään täällä liikenteeseen.

Ei ole enää yksiselitteisesti suomalaisia normeja, vaan tilalle on tullut semmoisia EU-direktiivien mukaisia YTEjä ja osajärjestelmiä.

Tarkoittaa täällä käytössä olevia normeja, se onko ne nimenomaan suomalaisia on epäolennaista. Täällä kuitenkin on eri normit käytössä kuin venäjällä josta jotkut kitisevät että se on kilpailunrajoittamista.

[Juhani Pirttilahti]

Tarkoittaa täällä käytössä olevia normeja, se onko ne nimenomaan suomalaisia on epäolennaista. Täällä kuitenkin on eri normit käytössä kuin venäjällä josta jotkut kitisevät että se on kilpailunrajoittamista.

Ei mitenkään epäolennaista. Puhuttiin myös Baltian maista, jotka kuuluvat EU:n alueeseen, eikä Venäjään.

[Tuukka Ryyppö]

Tarkoittaa täällä käytössä olevia normeja, se onko ne nimenomaan suomalaisia on epäolennaista. Täällä kuitenkin on eri normit käytössä kuin venäjällä josta jotkut kitisevät että se on kilpailunrajoittamista.

Ei mitenkään epäolennaista. Puhuttiin myös Baltian maista, jotka kuuluvat EU:n alueeseen, eikä Venäjään.

No, Baltian maat ovat sinänsä erikoistapaus, että ne neuvottelivat EU:hun liittyessään luvan toimia tarpeen mukaan niin läntisten kuin itäistenkin normien mukaan. Ne ovat ensisijaisesti läntisiä rautateitä, mutta ainakin toistaiseksi käytännössä koko tavaravaunukalusto on Venäjän standardien mukaista. Matkustajakalusto sen sijaan hankitaan länsinormien mukaiseksi, ilmeisesti myös silloin kun sillä ajetaan esimerkiksi Valko-Venäjälle.

Baltian maiden rautatiet ovat infran ja matkustajaliikenteen kannalta länsimaisia rautateitä, mutta tavaraliikenteen kannalta venäläisstandardien mukaisia. Suomesta katsoen tämä usein unohtuu ja jotenkin oletetaan Baltiassa olevan käytössä vain venäläiset normit. Väittäisin, että yllä Baltian maista puhuttaessa tehtiin tämä sama virhe ja oletettiin ettei Baltiassa ole meikäläisten standardien mukaista kalustoa.

[Tuomas Korhonen]

Tarkoittaa täällä käytössä olevia normeja, se onko ne nimenomaan suomalaisia on epäolennaista. Täällä kuitenkin on eri normit käytössä kuin venäjällä josta jotkut kitisevät että se on kilpailunrajoittamista.

Ei mitenkään epäolennaista. Puhuttiin myös Baltian maista, jotka kuuluvat EU:n alueeseen, eikä Venäjään.

Merkitsevää on että mitkä normit kalusto täyttää. Suomessa kaluston on täytettävä eurooppalaiset normit, eikä sitä vaatimusta ole tehty Proxionin kiusaksi tai VR:n suojelemiseksi.

[Eljas Pölhö]

---
No, Baltian maat ovat sinänsä erikoistapaus, että ne neuvottelivat EU:hun liittyessään luvan toimia tarpeen mukaan niin läntisten kuin itäistenkin normien mukaan. ----

Ja Suomiko ei sitten saisi samaa lupaa, jos viranomaiset haluaisivat? Miksi Suomen pitäisi olla huonommassa asemassa? Perusteitakin olisi paljon: raideleveys; joka tapauksessa Suomessa liikennöivä venäläinen matkustajavaunukalusto; joka tapauksessa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto; Baltian maiden esimerkit.

[Pasi Utriainen]

Tuohon laituriasiaan ja uuden rakentamisen kalleudesta, niin onko jotain estettä uuden rakentamiseen puusta, kuten Mankissa? Ei kai normit määrittele mistä materiaalista se laituri täytyy rakentaa?

Ratatekniset ohjeet, osa 16 väylät ja laiturit

16.5.2.2 Puiset matkustajalaiturit
Puisia matkustajalaitureita voidaan käyttää tilapäisinä ratkaisuina. Puulaiturille on merkittävä vaara-alue, laiturin pää ja laiturin pinnan on oltava luistamaton. Puulaiturilla erityistä huomiota on kiinnitettävä laiturin ja junan välisen tumman aukon näkyvyyteen ja muiden tarvittavien kontrastierojen aikaansaamiseen.

16.5.2.3 Pinnoitus
Matkustajalaiturin pinnoitteena voidaan käyttää asfalttia, betonia, kiveä tai näiden yhdistelmiä.
Tilapäisesti, enintään yhden vuoden ajan, voi matkustajalaiturin pinnoitteena olla sora. Käyttöönottolupaa ei sorapintaiselle laiturille saa.

[Tuomas Korhonen]

Ja Suomiko ei sitten saisi samaa lupaa, jos viranomaiset haluaisivat? Miksi Suomen pitäisi olla huonommassa asemassa? Perusteitakin olisi paljon: raideleveys; joka tapauksessa Suomessa liikennöivä venäläinen matkustajavaunukalusto; joka tapauksessa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto; Baltian maiden esimerkit.

Suomen tilanne ei ole mitenkään vertailukelpoinen Baltian maiden kanssa. Baltian maiden rautatiejärjestelmä periytyy Neuvostoliiton ajoilta joten on täysin perusteltua että noissa maissa sallitaan toisenlaiset käytännöt koska ei ole mielekästä vaatia suuria muutoksia järjestelmään nopealla aikataululla.

[Tuomas Korhonen]

6.5.2.2 Puiset matkustajalaiturit
Puisia matkustajalaitureita voidaan käyttää tilapäisinä ratkaisuina. Puulaiturille on merkittävä vaara-alue, laiturin pää ja laiturin pinnan on oltava luistamaton. Puulaiturilla erityistä huomiota on kiinnitettävä laiturin ja junan välisen tumman aukon näkyvyyteen ja muiden tarvittavien kontrastierojen aikaansaamiseen.

Puulaituri siis saattaisi olla mahdollinen Taavetissa.

Mitenkäs se Mankin laituri, ei se kovin tilapäiseltä vaikuta?

[Tuukka Ryyppö]

---
No, Baltian maat ovat sinänsä erikoistapaus, että ne neuvottelivat EU:hun liittyessään luvan toimia tarpeen mukaan niin läntisten kuin itäistenkin normien mukaan. ----

Ja Suomiko ei sitten saisi samaa lupaa, jos viranomaiset haluaisivat?

En usko, että saisivat. Baltiassa sellaiset 100 % tavaraliikenteen rautatiekalustosta on venäläisen standardin mukaisia. Samaten siellä Venäjän rajan ylittämättömän liikenteen suhteellinen osuus on jotain puolet tai kolmasosa siitä, mitä se Suomessa on. Olisi ihan naurettava vaatimus vaatia, että koko tavaravaunukalusto olisi uusittava. Nykyisellään Baltian maiden välillä on aivan mitätön määrä rautatietavaraliikennettä. Sitten kun se saadaan nousuun, luultavasti länsimaiset normit täyttävää kalustoakin alkaa Baltiaan tulla käyttöön ja ennen pitkää Baltiassakin tilanne normalisoituu.

Baltia on saanut poikkeusluvan poiketa EU:n rautatieturvallisuusnormeista, koska sillä on tähän erityisen hyvät perusteet. Suomella tällaisia hyviä perusteita ei ole. Täällä ainoa peruste on, että meillä on yksi (1) yhtiö, joka oli ajatellut säästävänsä hieman rahaa hankkimalla normit täyttämätöntä kalustoa ja toivonut että turvallisuusnormien täyttymättömyyttä katsottaisiin läpi sormien.

Mutta koko tämä kysymys on outo, koska ei ole olemassa mitään järkevää perustetta epäillä Suomen rautatieviranomaisten alkavan yht'äkkiä ajatella, että suomalaiset/eurooppalaiset turvallisuusmääräykset ovat tarpeettomia. Suomessa on ollut käytössä nuo vaatimukset ainakin jostain 70-luvulta asti, eli kymmeniä vuosia ennen kuin mihinkään EU:hun liityttiin. Täällä on jo tuolloin haluttu pitää korkeampaa turvallisuusstandardia kuin Venäjällä kaikessa siinä liikenteessä, missä tuo korkeampi standardi mitenkään on toteutettavissa. Ei ole oikeasti olemassa mitään järkevää syytä sallia normit täyttämättömän kaluston liikennöintiä Suomen sisäisessä liikenteessä, joten viranomainen ei tulle koskaan edes selvittämään, olisiko tällaisen salliminen ehkä muiden kannalta mahdollista – se kun ei heidän itsensä kannalta ole eikä tule olemaan mahdollista.

Miksi Suomen pitäisi olla huonommassa asemassa?

Huonommassa asemassa kuin kuka? Olemmeko huonommassa asemassa siksi, että meillä on ollut mahdollisuus pitää täällä parempia standardeja, vaikka jossain muualla valloittajat ovat pakottaneet heikkolaatuisempiin?

Perusteitakin olisi paljon: raideleveys

Henkilövaunuissa raideleveys on suurempi ongelma, koska niiden telit ovat erikoistuneempia kuin tavaraliikennevaunujen. Tavaravaunuun on niin halpa teettää uudet telit alle, että niitä on kyllä saatavissa lännestäkin. Henkilöliikenteen vaunuja taas tulee piakkoin olemaan mahdollista hankkia Baltiasta. Eikä henkilöliikennevaunujenkaan telien hankkiminen lopulta törkyisen vaikea prosessi ole, käytännössä mahdotonta telien uusiminen on lähinnä veturien ja moottorijunien kohdalla. Ja neukkuveturien hankkiminen tänne, no, olisi hauska idea tavallaan, mutta en välttämättä sitä silti kannattaisi.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä venäläinen matkustajavaunukalusto

Mihin tämä nyt liittyy? SItä samaa venäläistä matkustajavaunukalustoa liikkuu myös muualle EU-alueelle, ei vain Suomeen (Ainakin Puolaan, käsittääkseni myös Romaniaan. Tšekki on kai siirrellyt laitureitaan samaan tapaan kuin Saksa niin, ettei leveillä vaunuilla enää voida liikennöidä?)
Niissä kaikissa maissa ne toimivat joko RIC-standardien puitteissa tai poikkeusluvin samaan tapaan kuin Suomessa.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto;

Itse asiassa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto on erityisiä poikkeustapauksia lukuunottamatta länsinormit täyttävää.

Baltian maiden esimerkit.

Eli sekö, että historiallisista syistä entisten valloittajien normit ovat vielä toistaiseksi käytössä, mutta niistä pyritään jatkuvasti aktiivisesti eroon.

[Eljas Pölhö]

Kun en osaa laittaaa vastauksia tuonne väliin, niin kommentit järjestyksessä:
a) Mikseivät saisi? Direktiivissä 2008/57/EC sanotaan poikkeuksista, ettei direktiiviä tarvitse ehdottomasti noudattaa, mikäli rataverkko on omistajansa yksinomaisessa käytössä henkilöliikenteessä tai tavaraliikenteessä ja on fyysisesti erossa muusta rataverkosta. Suomen rataverkko on kokonaan erossa muusta EU:n rataverkosta ja VR on ainoa varsinaisen henkilöliikenteen operaattori (valtio omistaa kummankin). Historialliset kulkimet jäävät myös direktiivin ulkopolelle.

b) Huonommassa asemassa kuin valtiot, jotka itse päättävät omalla eri raideleveydellä olevalla rautatieverkollaan vaadittavista standardeista. Se ei poista "mahdollisuutta pitää", joten älä käännä minun kysymystäni kilpailuksi mikä standardi on paras, esim. SA3 vain eurooppalainen vallitsevä kytkin.

c) Rataverkko Suomessa ei ole fyysisesti yhteydessä muun EU:n rataverkkoon. 

d) Jos VR:n henkilöliikennevaunut täyttävät detaljeissaan kaikki EU:n vaatimukset, niin joku oleellisen merkittävä seikka estää niiden pääsyn Keski-Eurooppaan (muukin kuin raideleveys). Kun suurissa linjoissa on eroja, niin miksi detaljeissa ei olisi jouston varaa. Minun päähäni ei mahdu, että jos joku matkustajavaunu on turvallinen esim. reiteillä Moskova-Helsinki tai Pietari-Rovaniemi, niin se ei ole turvallinen esim. reitillä Helsinki-Pori tai Kuopio-Joensuu.

e) Aika vähän kai Suomessa nykyisin näkyy eurooppalaisia tavaravaunuja. Paljon enemmän venäläisiä tavaravaunuja. Vai täyttääkö venäläiset tavaravaunut eurooppalaiset normit? Jos täyttävät, niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa niiden suhteen. Ihan vaan kuriositeettina kohta 3:  http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_freight_transport 

f) Oikeastaan sama vastaus kuin a). Mitens Englanti ja Irlanti? Niilläkin taitaa olla ongelmia saada yleiseurooppalainen harmoninen kalusto käyttöönsä. Ja niillä ei historiallisista syistä ole ollut samaa emoa kuin Baltialla ja Suomella. Ja jopa maantieteellinen sijainti on erilainen.

---
No, Baltian maat ovat sinänsä erikoistapaus, että ne neuvottelivat EU:hun liittyessään luvan toimia tarpeen mukaan niin läntisten kuin itäistenkin normien mukaan. ----

Ja Suomiko ei sitten saisi samaa lupaa, jos viranomaiset haluaisivat?

En usko, että saisivat. Baltiassa sellaiset 100 % tavaraliikenteen rautatiekalustosta on venäläisen standardin mukaisia. Samaten siellä Venäjän rajan ylittämättömän liikenteen suhteellinen osuus on jotain puolet tai kolmasosa siitä, mitä se Suomessa on. Olisi ihan naurettava vaatimus vaatia, että koko tavaravaunukalusto olisi uusittava. Nykyisellään Baltian maiden välillä on aivan mitätön määrä rautatietavaraliikennettä. Sitten kun se saadaan nousuun, luultavasti länsimaiset normit täyttävää kalustoakin alkaa Baltiaan tulla käyttöön ja ennen pitkää Baltiassakin tilanne normalisoituu.

Baltia on saanut poikkeusluvan poiketa EU:n rautatieturvallisuusnormeista, koska sillä on tähän erityisen hyvät perusteet. Suomella tällaisia hyviä perusteita ei ole. Täällä ainoa peruste on, että meillä on yksi (1) yhtiö, joka oli ajatellut säästävänsä hieman rahaa hankkimalla normit täyttämätöntä kalustoa ja toivonut että turvallisuusnormien täyttymättömyyttä katsottaisiin läpi sormien.

Mutta koko tämä kysymys on outo, koska ei ole olemassa mitään järkevää perustetta epäillä Suomen rautatieviranomaisten alkavan yht'äkkiä ajatella, että suomalaiset/eurooppalaiset turvallisuusmääräykset ovat tarpeettomia. Suomessa on ollut käytössä nuo vaatimukset ainakin jostain 70-luvulta asti, eli kymmeniä vuosia ennen kuin mihinkään EU:hun liityttiin. Täällä on jo tuolloin haluttu pitää korkeampaa turvallisuusstandardia kuin Venäjällä kaikessa siinä liikenteessä, missä tuo korkeampi standardi mitenkään on toteutettavissa. Ei ole oikeasti olemassa mitään järkevää syytä sallia normit täyttämättömän kaluston liikennöintiä Suomen sisäisessä liikenteessä, joten viranomainen ei tulle koskaan edes selvittämään, olisiko tällaisen salliminen ehkä muiden kannalta mahdollista – se kun ei heidän itsensä kannalta ole eikä tule olemaan mahdollista.

Miksi Suomen pitäisi olla huonommassa asemassa?

Huonommassa asemassa kuin kuka? Olemmeko huonommassa asemassa siksi, että meillä on ollut mahdollisuus pitää täällä parempia standardeja, vaikka jossain muualla valloittajat ovat pakottaneet heikkolaatuisempiin?

Perusteitakin olisi paljon: raideleveys

Henkilövaunuissa raideleveys on suurempi ongelma, koska niiden telit ovat erikoistuneempia kuin tavaraliikennevaunujen. Tavaravaunuun on niin halpa teettää uudet telit alle, että niitä on kyllä saatavissa lännestäkin. Henkilöliikenteen vaunuja taas tulee piakkoin olemaan mahdollista hankkia Baltiasta. Eikä henkilöliikennevaunujenkaan telien hankkiminen lopulta törkyisen vaikea prosessi ole, käytännössä mahdotonta telien uusiminen on lähinnä veturien ja moottorijunien kohdalla. Ja neukkuveturien hankkiminen tänne, no, olisi hauska idea tavallaan, mutta en välttämättä sitä silti kannattaisi.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä venäläinen matkustajavaunukalusto

Mihin tämä nyt liittyy? SItä samaa venäläistä matkustajavaunukalustoa liikkuu myös muualle EU-alueelle, ei vain Suomeen (Ainakin Puolaan, käsittääkseni myös Romaniaan. Tšekki on kai siirrellyt laitureitaan samaan tapaan kuin Saksa niin, ettei leveillä vaunuilla enää voida liikennöidä?)
Niissä kaikissa maissa ne toimivat joko RIC-standardien puitteissa tai poikkeusluvin samaan tapaan kuin Suomessa.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto;

Itse asiassa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto on erityisiä poikkeustapauksia lukuunottamatta länsinormit täyttävää.

Baltian maiden esimerkit.

Eli sekö, että historiallisista syistä entisten valloittajien normit ovat vielä toistaiseksi käytössä, mutta niistä pyritään jatkuvasti aktiivisesti eroon.

[Pasi Utriainen]

Mitenkäs se Mankin laituri, ei se kovin tilapäiseltä vaikuta?

Luullakseni ohje koskee vain uusia ja uudistettavia laitureita. Puulaitureita on vielä runsaasti jäljellä ja osa varmasti lähenee käyttöikänsä loppua. Mielenkiintoista on, että millä tavoin esim. Kohtavaaran, Eläinpuisto-Zoon tai jonkun muun pienen seisakkeen laitureita aikanaan uudistetaan. Tuollainen 1 000 000 € (alv 0 %) maksava betonilaituri on kyllä liian massiivinen tuollaisiin paikkoihin.

[[Tunnus poistettu]]

Jos  järjen käyttö Suomessa ja EU:ssa olisi sallittua, moni ongelma ei olisi ongelma lainkaan!

[Tuukka Ryyppö]

Kun en osaa laittaaa vastauksia tuonne väliin, niin kommentit järjestyksessä:

Merkkien [quote] ja [/quote] välissä oleva teksti tulee merkityksi tuolleen quoteksi. Eli katkaise kirjoitukseni kirjoittamalla [/quote], kirjoita väliin omaa tekstiäsi ja sitten taas oman tekstisi perään [quote], jolla siis tavallaan aloitat uuden lainauksen.

a) Mikseivät saisi? Direktiivissä 2008/57/EC sanotaan poikkeuksista, ettei direktiiviä tarvitse ehdottomasti noudattaa, mikäli rataverkko on omistajansa yksinomaisessa käytössä henkilöliikenteessä tai tavaraliikenteessä ja on fyysisesti erossa muusta rataverkosta. Suomen rataverkko on kokonaan erossa muusta EU:n rataverkosta ja VR on ainoa varsinaisen henkilöliikenteen operaattori (valtio omistaa kummankin). Historialliset kulkimet jäävät myös direktiivin ulkopolelle.

No, ehkä sitten saisivat, jos niin haluamme keskenämmesopia. Mutta se, saisivatko vai eivät, on täysin irrelevanttia, koska Suomen rautatieviranomaiset eivät yksinkertaisesti ole niin vastuuttomia, että sallisivat täkäläiset määräykset täyttämättömän kaluston liikennöinnin.

b) Huonommassa asemassa kuin valtiot, jotka itse päättävät omalla eri raideleveydellä olevalla rautatieverkollaan vaadittavista standardeista. Se ei poista "mahdollisuutta pitää", joten älä käännä minun kysymystäni kilpailuksi mikä standardi on paras, esim. SA3 vain eurooppalainen vallitsevä kytkin.

Itse asiassa länsimainen standardi ei millään tavalla vaadi olemaan käyttämättä SA3:a. Se taitaa vaatia ruuvikytkinyhteensopivuuden(?), mutta Unilinkhän on keksitty. Ja meikäläinen Unilink on kyllä ihan yhtä hyvä kuin SA3. (Sun kanssasi on hauska keskustella, kun voi häpeilemättä tarttuilla lillukanvarsiin.)
Tietysti suomalaisilla olisi mahdollisuus pitää täällä vaikka uusiseelantilaista standardia voimassa, mutta syystä tai toisesta suomalaiset eivät ole /halunneet/, että täällä olisi samaan aikaan voimassa keskenään ristiriitaisia päällekkäisiä standardeja. Ei se, että suomalainen viranomainen haluaa pitää turvallisuusvaatimukset niin yksiselitteisinä kuin suinkin mahdollista tarkoita, että olisimme jotenkin huonossa asemassa. Tästä toimintamallista kun ei ole ollut tähän mennessä mitään oikeaa haittaa. Täsmälleen ainoa "ongelma" joka Suomen viranomaisten valinnasta on seurannut on se, että Destia ei ole päässyt käyttämään järkevästi vaunuja, jotka on valmistettu jonkun toisen alueen standardien mukaan. Destia hankki ne niin kuin hankki siksi, että sai ne noin halvalla. Se olisi voinut saada ne halvalla myös vaikkapa USA:sta, jenkkistandardien mukaisina.

c) Rataverkko Suomessa ei ole fyysisesti yhteydessä muun EU:n rataverkkoon.

Uudenkaupungin kohdalta ei ehkä enää olla, mutta Tornion kohdalta yhä ollaan. Kuten kyllä tiesitkin, joten älä puhu paskaa.

d) Jos VR:n henkilöliikennevaunut täyttävät detaljeissaan kaikki EU:n vaatimukset, niin joku oleellisen merkittävä seikka estää niiden pääsyn Keski-Eurooppaan (muukin kuin raideleveys).

Eliakselle tämä "muu merkittävä seikka" on tuttu, mutta ehkä suurimmalle osalle vorkkaajista ei. Siispä avataan se: Suomessa ja Ruotsissa junavaunut ovat kummaltakin puolelta noin 10 cm leveämpiä kuin keski-Euroopassa. Siksi pelkkä telien vaihtaminen ei riitä, vaan suomalainen tai ruotsalainen kalusto ei voi ajaa esim. Tanskassa tai Italiassa sen paremmin 1524 mm kuin 1435 mm teleilläkään, koska se ottaisi kiinni ensimmäiseen vastaantulevaan asemalaituriin ja suistuisi raiteilta.
Tämän leveyseron näkee esimerkiksi verratessaan Sr2-veturin leveyttä IC2-vaunun leveyteen: http://vaunut.org/kuva/52664?t=intercity . IC2-vaunu on selvästi leveämpi kuin Sr2-veturi. Sr2-veturi on niin leveä kuin esim. Saksassa on mahdollista. Kaikki sitä leveämpi osuu laitureihin sun muuhun.

Kun suurissa linjoissa on eroja, niin miksi detaljeissa ei olisi jouston varaa. Minun päähäni ei mahdu, että jos joku matkustajavaunu on turvallinen esim. reiteillä Moskova-Helsinki tai Pietari-Rovaniemi, niin se ei ole turvallinen esim. reitillä Helsinki-Pori tai Kuopio-Joensuu.

Riippuu turvallisuuden määritelmästä. Voidaan sanoa, että esim. suomalainen kalusto on Suomessa esim. 97% turvallinen ja venäläinen kalusto on 94% turvallinen. Molemmat ovat turvallisia, mutta vaikkapa tuollainen 97% ja 94% välinen ero on silti sellainen, että sitä ei ole järkevää hyväksyä. On parempi ajaa niillä 97% turvallisilla vaunuilla kaikki mikä niillä voidaan hoitaa ja niillä 94% turvallisilla vaunuilla vain sellainen liikenne, johon ne 97% turvalliset vaunut eivät esim. poliittisista syistä sovellu. Käytännössähän kyse on siitä, että Venäjällä vaunujen kierto on hyvin laajaa ja jos sinne lähetetään vaunu, sen saa takaisin hyvinkin vasta puolen vuoden tai vuoden päästä ja silloinkin usein suomalaisesta näkökulmasta vaurioituneena. Siksi länsistandardien mukaisia tavaravaunuja ei ole Venäjälle uskallettu lähettää, vaikka tällaista kyllä on välillä menneinä vuosikymmeninä yritettykin. Ne venäläisvaunut eivät varsinaisesti ole riittävän turvallisia yhtään millekään reitille Suomessa, mutta niitä käytetään silti niillä reiteillä, joille ei mitään parempaa ole saatavissa.

e) Aika vähän kai Suomessa nykyisin näkyy eurooppalaisia tavaravaunuja. Paljon enemmän venäläisiä tavaravaunuja. Vai täyttääkö venäläiset tavaravaunut eurooppalaiset normit? Jos täyttävät, niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa niiden suhteen. Ihan vaan kuriositeettina kohta 3:  http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_freight_transport 

Tässä pari kuvaa osoittamaan, että Suomen sisäistä liikennettä hoidetaan eurooppalaisilla tavaravaunuilla: http://vaunut.org/kuva/87297?tag0=11|Sp| , http://vaunut.org/kuva/87379?tag0=11|Gbln| . Nytpä haastankin sut löytämään kuvan Suomen sisäisestä liikenteestä, joka hoidetaan venäläisen normiston mukaisilla vaunuilla.
Väitän, että et osaa tähän mitään linkata. Tällä pyrin osoittamaan, että Suomessa venäläisnormien mukaisia vaunuja käytetään vain Venäjän rajan ylittävässä liikenteessä.
Tietysti voit osoittaa, että Venäjällä kulkee myös paljon länsimaisia vaunuja ja että olisi siten aivan mahdollista hoitaa Venäjän-liikenne myös meikäläisillä vaunuilla. Sen osoittamiseksi ole hyvä ja linkkaa tänne kuvia länsimaisista tavaravanuista Venäjän rataverkolla. Jos et sellaisia osaa löytää, etsi jokin selkeä osoitus siitä, että sellaisten käyttäminen Venäjällä olisi kuitenkin käytännössä poliittisesti mahdollista. Jos et näitä asioita osaa osoittaa, joudumme toteamaan, että ilmeisesti Suomi-Venäjä -liikenteen vaunut ovat venäläisstandardien mukaisia lähinnä siksi, että nimenomaan kyseisessä liikenteessä muu ei olisi mahdollista. Ja tästä voimme edelleen päätellä, että niiden vaunujen käytössä oleminen ei tarkoita, että ne olisivat laadukkaita.

f) Oikeastaan sama vastaus kuin a). Mitens Englanti ja Irlanti? Niilläkin taitaa olla ongelmia saada yleiseurooppalainen harmoninen kalusto käyttöönsä. Ja niillä ei historiallisista syistä ole ollut samaa emoa kuin Baltialla ja Suomella. Ja jopa maantieteellinen sijainti on erilainen.

Taas voisi avata nuoremmille vorkkilaisille asiaa, johon Eljas viittaa. Eli:
Englannissa junat ovat vielä kapeampia kuin keski-Euroopassa. Jos saksalaisella tai kreikkalaisella junalla ajaa tavallista englantilaista junalinjaa pitkin, käy sama juttu kuin jos ajaisi suomalaisella tai ruotsalaisella junalla Itävallassa: Juna ottaisi laitureihin kiinni. Englannissa on tällä hetkellä yksi kappale rautatielinjoja, joissa on eurooppalainen, englantilaisesta näkökulmasta leveä kuormaulottuma: Ranskasta Englantiin johtava Kanaalitunneli sekä siltä muutamalle Lontoon asemalle johtavat radat. Tätä laajemman kuormulottuman rataverkkoa ollaan tosin Englannissa hitaasti laajentamassa. Koska kyse ei kuitenkaan ole vain kaluston leveydestä vaan myös korkeudesta, tämä vaatii käytännössä kaikkien radan siltojen uudelleenrakentamista, mikä vie erittäin paljon aikaa. Varsin mielenkiintoinen asia, siitä olen Eljaksen kanssa samaa mieltä!

---
No, Baltian maat ovat sinänsä erikoistapaus, että ne neuvottelivat EU:hun liittyessään luvan toimia tarpeen mukaan niin läntisten kuin itäistenkin normien mukaan. ----

Ja Suomiko ei sitten saisi samaa lupaa, jos viranomaiset haluaisivat?

En usko, että saisivat. Baltiassa sellaiset 100 % tavaraliikenteen rautatiekalustosta on venäläisen standardin mukaisia. Samaten siellä Venäjän rajan ylittämättömän liikenteen suhteellinen osuus on jotain puolet tai kolmasosa siitä, mitä se Suomessa on. Olisi ihan naurettava vaatimus vaatia, että koko tavaravaunukalusto olisi uusittava. Nykyisellään Baltian maiden välillä on aivan mitätön määrä rautatietavaraliikennettä. Sitten kun se saadaan nousuun, luultavasti länsimaiset normit täyttävää kalustoakin alkaa Baltiaan tulla käyttöön ja ennen pitkää Baltiassakin tilanne normalisoituu.

Baltia on saanut poikkeusluvan poiketa EU:n rautatieturvallisuusnormeista, koska sillä on tähän erityisen hyvät perusteet. Suomella tällaisia hyviä perusteita ei ole. Täällä ainoa peruste on, että meillä on yksi (1) yhtiö, joka oli ajatellut säästävänsä hieman rahaa hankkimalla normit täyttämätöntä kalustoa ja toivonut että turvallisuusnormien täyttymättömyyttä katsottaisiin läpi sormien.

Mutta koko tämä kysymys on outo, koska ei ole olemassa mitään järkevää perustetta epäillä Suomen rautatieviranomaisten alkavan yht'äkkiä ajatella, että suomalaiset/eurooppalaiset turvallisuusmääräykset ovat tarpeettomia. Suomessa on ollut käytössä nuo vaatimukset ainakin jostain 70-luvulta asti, eli kymmeniä vuosia ennen kuin mihinkään EU:hun liityttiin. Täällä on jo tuolloin haluttu pitää korkeampaa turvallisuusstandardia kuin Venäjällä kaikessa siinä liikenteessä, missä tuo korkeampi standardi mitenkään on toteutettavissa. Ei ole oikeasti olemassa mitään järkevää syytä sallia normit täyttämättömän kaluston liikennöintiä Suomen sisäisessä liikenteessä, joten viranomainen ei tulle koskaan edes selvittämään, olisiko tällaisen salliminen ehkä muiden kannalta mahdollista – se kun ei heidän itsensä kannalta ole eikä tule olemaan mahdollista.

Miksi Suomen pitäisi olla huonommassa asemassa?

Huonommassa asemassa kuin kuka? Olemmeko huonommassa asemassa siksi, että meillä on ollut mahdollisuus pitää täällä parempia standardeja, vaikka jossain muualla valloittajat ovat pakottaneet heikkolaatuisempiin?

Perusteitakin olisi paljon: raideleveys

Henkilövaunuissa raideleveys on suurempi ongelma, koska niiden telit ovat erikoistuneempia kuin tavaraliikennevaunujen. Tavaravaunuun on niin halpa teettää uudet telit alle, että niitä on kyllä saatavissa lännestäkin. Henkilöliikenteen vaunuja taas tulee piakkoin olemaan mahdollista hankkia Baltiasta. Eikä henkilöliikennevaunujenkaan telien hankkiminen lopulta törkyisen vaikea prosessi ole, käytännössä mahdotonta telien uusiminen on lähinnä veturien ja moottorijunien kohdalla. Ja neukkuveturien hankkiminen tänne, no, olisi hauska idea tavallaan, mutta en välttämättä sitä silti kannattaisi.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä venäläinen matkustajavaunukalusto

Mihin tämä nyt liittyy? SItä samaa venäläistä matkustajavaunukalustoa liikkuu myös muualle EU-alueelle, ei vain Suomeen (Ainakin Puolaan, käsittääkseni myös Romaniaan. Tšekki on kai siirrellyt laitureitaan samaan tapaan kuin Saksa niin, ettei leveillä vaunuilla enää voida liikennöidä?)
Niissä kaikissa maissa ne toimivat joko RIC-standardien puitteissa tai poikkeusluvin samaan tapaan kuin Suomessa.

joka tapauksessa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto;

Itse asiassa Suomessa liikennöivä tavaravaunukalusto on erityisiä poikkeustapauksia lukuunottamatta länsinormit täyttävää.

Baltian maiden esimerkit.

Eli sekö, että historiallisista syistä entisten valloittajien normit ovat vielä toistaiseksi käytössä, mutta niistä pyritään jatkuvasti aktiivisesti eroon.

[/quote]

[Tuomas Korhonen]

a) Mikseivät saisi? Direktiivissä 2008/57/EC sanotaan poikkeuksista, ettei direktiiviä tarvitse ehdottomasti noudattaa, mikäli rataverkko on omistajansa yksinomaisessa käytössä henkilöliikenteessä tai tavaraliikenteessä ja on fyysisesti erossa muusta rataverkosta. Suomen rataverkko on kokonaan erossa muusta EU:n rataverkosta ja VR on ainoa varsinaisen henkilöliikenteen operaattori (valtio omistaa kummankin). Historialliset kulkimet jäävät myös direktiivin ulkopolelle.

Viittaat ilmeisesti tähän kohtaan:

3. Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi hyväksymiensä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle:
a) metrot, raitiotiet ja muut kevyen raideliikenteen järjestelmät;
b) verkot, jotka ovat muusta rautatiejärjestelmästä toiminnallisesti eril­lisiä ja jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, kaupunkien tai esikaupunkien henkilöliikenteeseen, ja yksinomaan näissä verkoissa liikennöivät rautatieyritykset;
c) yksityisomistuksessa olevat rataverkot ja yksinomaan tällaisilla rata­ verkoilla käytettävät kalustoyksiköt, joita omistaja käyttää yksin­ omaan omassa tavaraliikenteessään;
d) rataverkon ja kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikallis­een, historialliseen tai matkailukäyttöön.

Tuo "muusta rautatiejärjestelmästä" erilliset verkot ei tarkoita Suomen muusta euroopasta "erillistä" verkkoa, vaan kuten tuossa sanotaan, niin esimerkiksi ysityisratoja ja muita, yleisestä rautatieverkosta erillisiä ratoja. Suomen valtakunnallinen verkko on siis se verkko mistä radan pitäisi olla erillinen.

Kummallinen keskustelu muutenkin, kysehän on aivan normaalista asiasta, Suomessa käytetty kalusto täytyy olla täällä voimassa olevien normien mukaista, luulisi tuon olevan helposti ymmärrettävää ja perusteltua. Sama koskee jopa henkilöautoa jos käyt sellaisen hakemassa ulkomailta.

[Eljas Pölhö]

-------
Kummallinen keskustelu muutenkin, kysehän on aivan normaalista asiasta, Suomessa käytetty kalusto täytyy olla täällä voimassa olevien normien mukaista, luulisi tuon olevan helposti ymmärrettävää ja perusteltua. Sama koskee jopa henkilöautoa jos käyt sellaisen hakemassa ulkomailta.

Ei kai kukaan kiellä, että täytyy olla Suomessa hyväksyttyjen normien mukaisia. Normi ei kuitenkaan ole mikään kiveen itsestään kirjoitettu ikuinen määräys tai ukaasi. Joku on sen tehnyt jostakin syystä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa, jos se on liian ahdasmielinen tai muutoin huonosti todellisuuteen istuva. Miten muuten voisi olla, että jos kalusto kelpaa rajan ylittävään liikenteeseen, se ei  enää kelpaa, jos rajaa ei ylitetä. Ei se voi olla turvallisuuskysymys.