Seisokit Korialla viikonloppuisin?

[Markus Räsänen]

Kiinnostaisi tietää miksi junia pysäytellään Korian kohdalla Kausala-Kouvola välin remonttin takia? miksi junat pysähtyvät Korian sillan kohdalla eikä jossain lähempänä?

[Joona Kärkkäinen]

Koska Korialla on vaihteet, ja korialta kausalaan on pääsääntöisesti yksi raide käytössä.

[Lari Nylund]

Korian sillan kohdalla on huomattavasti mukavampi seistä kuin aivan tulo-opastimen kohdalla, jossa on mutkasta johtuen pieni kallistus. Opastin kuitenkin on kuljettajan näkyvissä, eikä tästä ainakaan haittaa ole.

Muita esimerkkejä tällaisista tilanteista on pikajunien 31 "Tolstoi" ja 33 "Repin" päästäessä ohitseen Keravan ja Kytömaan välillä päivittäin nopeampia kulkijoita.
Repinin veturin jatkaessa opastimelle asti jää junan ravintolavaunu joissain tapauksissa mutkaan "kallelleen". Pöydissä olevat alkukeitot pysyvät kyllä lautasella, mutta mukavampi niitä on nauttia vaakatasosta.

Samanlainen tilanne on myös pikajunien 872 ja 874 päästäessä ohi muuta liikennettä Järvenpäässä. CEmt- tai Edm-vaunuissa herää huomattavasti paremmin, kun ei tunnu valuvansa sängyn päädystä seinän rakoon. Tilanteissa tulee tietenkin huomioida, että "perä on suojassa" eli ei estetä pysähtymisellä muiden kulkuteiden käyttämistä.

Nämä on niitä pieniä asioita, joiden huomioiminen kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan ja tässä voikin kaikille asian huomioiville kuljettajille välittää kiitoksen sanat.

[Toni Puolatie]

Ja onhan korian sillalta huikeat näkymät..

[Eero Heinonen]

Ja onhan korian sillalta huikeat näkymät..

Vahvistan. Eilen saattoi junasta ihailla auringonlaskun viimeisiä värejä, jotka heijastuivat kauniisti joen tyynestä pinnasta IC 78:n odotellessa 10 minuuttia sillalla.

[Joona Kärkkäinen]

Eilisen 114 ajoi kuitenkin reilusti sillan yli odottelemaan, en ainakaan viimeisestä vaunusta mitään kallistusta huomannut.

[Lari Nylund]

Eilisen 114 ajoi kuitenkin reilusti sillan yli odottelemaan, en ainakaan viimeisestä vaunusta mitään kallistusta huomannut.

No, maisemat eivät ainakaan ole samaa luokkaa kuin sillalla - tai riippuu mistä pitää. Korialla ainakin Lahden päässä on kallistus, jossa parikymmenen minuutin seisonta ei ollut niitä kaikkein mukavimpia kokemuksia. Myönnän, että muistini taitaa pätkiä tuossa Korian itäpään tapauksessa kallistuksesta tai sitten kokemassani tilanteessa junan etupää on pysäytetty sillalle ja perä on jäänyt kallistuksen kohdalle... Sieltä ainakin kallistusta löytyy, kuten kuvasta http://vaunut.org/kuva/47596 voi havaita. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/54380 voi miettiä, että miltä tuntuisi olla Edb-vaunun yläkerrassa, jos juna olisi pysäytetty kuvanottopaikalle.

[Jouni Nousiainen]

Itäsuomalaisena junamatkustajana on joskus tullut ihmeteltyä miksi Retretin seisake on tehty juurikin kallistetun mutkan kohdalle. Tosin tuo ei lyhyehkön pysähdyksen johdosta
juuri matkustusmukavuutta häiritse, mutta tuollaiseen seikkaan on huomio vain kiinnittynyt.

[Pekka Porkkakoski]

Korialla ainakin Lahden päässä on kallistus, jossa parikymmenen minuutin seisonta ei ollut niitä kaikkein mukavimpia kokemuksia.

Raiteen kallistus 120 mm eli 4,3 astetta. Ilmajousitettu vaunu ei kallistu jousituksen varassa lisää. Pysähtyneenä olo tuntuu samalta kuin kaarteessa ajo täyttä vauhtia joissakin Riihimäki - Tampere -välin kaarteissa, joissa on käytössä poikkeuksellisen suuri poikittaiskiihtyvyys.

Myönnän, että muistini taitaa pätkiä tuossa Korian itäpään tapauksessa kallistuksesta tai sitten kokemassani tilanteessa junan etupää on pysäytetty sillalle ja perä on jäänyt kallistuksen kohdalle... Sieltä ainakin kallistusta löytyy, kuten kuvasta http://vaunut.org/kuva/47596 voi havaita. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/54380 voi miettiä, että miltä tuntuisi olla Edb-vaunun yläkerrassa, jos juna olisi pysäytetty kuvanottopaikalle.

Tuntuisi samalta kuin Eds-vaunun alakerrassa. Kallistus molemmilla lattioilla sama 3,6 astetta, eli raiteessa 100 mm. Pysähtyneenä olo tuntuu samalta kuin kaarteessa ajo normaalia täyttä vauhtia.

[Lari Nylund]

Raiteen kallistus 120 mm eli 4,3 astetta. Ilmajousitettu vaunu ei kallistu jousituksen varassa lisää. Pysähtyneenä olo tuntuu samalta kuin kaarteessa ajo täyttä vauhtia joissakin Riihimäki - Tampere -välin kaarteissa, joissa on käytössä poikkeuksellisen suuri poikittaiskiihtyvyys.

Tuntuisi samalta kuin Eds-vaunun alakerrassa. Kallistus molemmilla lattioilla sama 3,6 astetta, eli raiteessa 100 mm. Pysähtyneenä olo tuntuu samalta kuin kaarteessa ajo normaalia täyttä vauhtia.

Kiitos Pekalle, hyvää tietoutta laitoit radan kallistuksista. Pysähtyneenä olo tuntuu varmasti samalta kuin normaali vauhdissa, mutta ero tulee kallistuksen kestosta. Pitkäaikaisemmassa pysähdyksessä (useampia minuutteja) kallistetussa kohdassa olo alkaa muuttua epämiellyttäväksi ainakin omien ja asiakkaiden kanssa vaihdettujen kokemusten perusteella. Jos sellainen tunne on vältettävissä, niin miksei asiaa samantien ottaisi huomioon?

Tällaisia paikkoja, joissa on tullut seistyä junalla kallistetussa kohdassa löytyy ainakin:

* Riihimäki (Lahdesta pohjoista raidetta saavuttaessa)
* Hämeenlinna (Toijalasta läntistä raidetta) http://vaunut.org/kuva/37892
* Turku (Helsingistä saavuttaessa) http://vaunut.org/kuva/15800
* Koria (pohjoinen raide, tulo- ja lähtöopasteella)
* Ylivieska (Oulusta saavuttaessa)
* Retretti (seisake)
* Tuomarila (Espoosta Helsinkiin)
* Kera (Helsingistä Espooseen)
* Tornio-pohjoinen (entinen seisake)
* Kytömaa (sillalla)
* Kerava (itäinen raide pohjoiseen Kerava-Kytömaa väli)

Kyseessä ei ole ongelma, vaan ainoastaan vapaata keskustelua aiheeseen liittyen.

[Olli Aalto]

Lisäksi Varkaudessa kylläkin kaukon mokaksi luettavasta syystä ja siten vältettävissä olevasta johtuen olen joutunut aika monesti tuntemaan sitä epämiellyttävää pitkäkestoisen kallistuksen luomaa tunnetta Varkauteen tultaessa kun 787 on ollut veturijuna. Reilusti etuajassa olleen 4624:n madellessa sivulle on kauko laittanut aivan ratapihaa suojaavalle opastimelle P 151, joka on siinä kuuluisassa 180 asteen tulokaarteessa. Joskus paikkoja enemmän tunteva kauko onkin sitten laittanut meidät odotukseen Kommilan erkanemisvaihdetta suojaavalle opastimelle P 155 suoralle radalle aivan Vt 23:n sillan eteen.

[Tuukka Ryyppö]

Hyvin pitkään Tuomarilan aseman vieressä asuneena sanoisin, että itse en ole koskaan huomannut kallistusta. En sitten tiedä, miltä makuuvaunuissa tuntuisi, mutta kun suomalaisissa makuuvaunuissa sängyt ovat vaunuissa poikittain eivätkä pitkittäin, tuskin paljoa miltään. Jalkopäätä tai tyynyä kohti kohdistuva kallistus ei niinkään haittaa, mutta sivulle päin kohdistuva haittaisi.

[Tuomas Pätäri]

Eikös kallistus tunnu nimenomaan sitä voimakkaammalta, mitä hiljaisempi vauhti on? Kun junan vauhti on se, mille radan kallistus on suunniteltu, kallistusta ei periaattessa pitäisi edes aistia. RHK käyttää tästä termiä "Teoreettinen kallistus: (tasapainokallistus) kaaressa on kyseessä silloin, kun poikittaiskiihtyvyys on kompensoitu kokonaan raiteen kallistuksella".

Eds-vaunun eri kerroksissa kallistuksen tunne on sama, kun vaunu on pysähtynyt, mutta entä liikkeessä, kun yläkerrassa on pienempi kaarresäde?

[Lauri Uusitalo]

Eds-vaunun eri kerroksissa kallistuksen tunne on sama, kun vaunu on pysähtynyt, mutta entä liikkeessä, kun yläkerrassa on pienempi kaarresäde?

Mahtaneeko edes promillea olla tuo kaarresäteen ero?

Keran seisakkeen kohdalla rantaradalla on hyvät kallistukset, ja siinä kohdassa yleensä ajellaan hiljaa. Erittäin epämiellyttävää, siis paikallisjunassa. Onneksi ei sentään jäädä paikoilleen.