Knoppiketju

[Teppo Niemi]

Eipä tärpännyt, arvaukseen voisi vastata hyvin hyvin viileää, voisi sanoa jopa kylmää....

[Mikko Otava]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.

[Timo Keski-Petäjä]

... vai olisko mahdollista, että Kaivokadulla alun perin olleen nollapisteen kohdasta katsottuna tuonne Arkadianmäen suuntaan aikanaan menneeseen ratalinjaan olisikin jäänyt jokin vanha merkki kummittelemaan, esim. sen lähellä Eduskuntataloa olevan kalliokeikkauksen kulmille?

[Teppo Niemi]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.

On huomattavastikin lämmennyt, muttei vielä ole lähellä polttamista.

(Ja kun minä luulin, että tämä on helppo, että vastaus löytyy alle tunnissa....)

[Mikko Otava]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Helsinki Centralstasjuun raide 260. 1.3 kilometriä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä pohjoiseen.

On huomattavastikin lämmennyt, muttei vielä ole lähellä polttamista.

(Ja kun minä luulin, että tämä on helppo, että vastaus löytyy alle tunnissa....)

Aseman lipunmyynnissä olevalla pienoisrautatiellä?

[Jouni Halinen]

Helsingin kaupungin alueella on kaksi kohdetta (yleinen tie) jotka pystytään sulkemaan puomein autoliikenteeltä, missä ne sijaitsevat?. Voi niitä olla enemmänkin, mulle ei vaan tullut muita mieleen.

[Teppo Niemi]

Aseman lipunmyynnissä olevalla pienoisrautatiellä?

Ei kyllä ne löytyvät ihan Liikenneviraston yleiseltä rataverkolta (jonka virallinen raideleveys on siis 1524 mm)
Ja tuohon Halisen kysymykseen voisi vastata, että Lauttasaaren sillalla ja Vuosaaren tunneli, lisäksi vielä kolmas tulkinnanvarainen on Hevossalmen silta...

[Eero Heinonen]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.

[Teppo Niemi]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.

Voisi sanoa, että polttaa, polttaa, melkein palaa, mutta tarkemmin mistä sen löytää?

[Teppo Niemi]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Etäisyyttä lähtöpisteeseen taitaa tulla 200-300 m ja Helsingin aseman laituriraiteillahan ko. merkkejä näkyy olevan.

Eero jatkakoon. vastaus on todellakin niin lähellä sitä mitä hain. Eli lähin Merkitty nopeus päättyy merkki löytyy raiteiden 18 ja 19 välisestä valaisinpylväästä 0-V 185. Muilla raiteilla se sijaisee hieman etäämmällä olevassa ajojohdinpylväässä. Valaisinpylväitä kun ei ole kaikissa raideväleissä.

[Topi Lajunen]

Eero ei ole lunastanut vuoroaan joten kaapataanpa.

Kuljettaja lataa työkännykkäänsä Sr2-veturin ohjaamossa, käyttäen mm. juuri tähän tarkoitukseen olevaa sinistä pistorasiaa "elektroniset laitteet". Ajolangassa kulkee vaihtovirtaa, mutta kännykän akku kelpuuttaa sisäänsä vain tasavirtaa. Ainakin kerran siis täytyy sähkön tyyppi muuttaa vaihtovirrasta tasavirtaan matkalla ajolangasta kännykän akkuun.

Mutta, sähkön tyypin muutoksia taitaa olla matkalla muitakin? Vaan kuinkapa monta? Kuinka monta kertaa siis vaihtovirta muutetaan tasavirraksi tai toisin päin matkallaan ajolangasta kännykän akkuun?

EDIT: Reiluuden vuoksi, vain yksi vastaus per vastaaja.

[Otto Tuomainen]

Ihan arvauspohjalta: 3.

[Topi Lajunen]

Ihan arvauspohjalta: 3.

Ei voittoa.

[Jimi Lappalainen]

Kaksi kertaa?

[Topi Lajunen]

Kaksi kertaa?

Ei voittoa.

[[Tunnus poistettu]]

Olisiko jopa 8?

[Topi Lajunen]

Olisiko jopa 8?

Ei voittoa. Vinkkinä voisin sanoa, että mikäli sähkön tyyppi muuttuu parillisen määrän kertoja, niin taitaapi kännykän akku saada vähän vääränlaista virtaskaa...

[[Tunnus poistettu]]

En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten
voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa
varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?

[Ossi Hakkarainen]

*ravist*.. 5 kertaa!

[Olli Keski-Rahkonen]

En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?

Teoriassahan homma, eli 25 kVAC -> 230 VAC, onnistuu yhdellä ainoalla muuntajalla. Ajolangan jännitteen taajuus on sama kuin valtakunnanverkossa.

Käytännössä noin suuri suhteellinen jännitetason muunto muuntajalla on vaikeaa, johtuen mm. muuntajan sydämen häviöistä ja turvallisuusmääräyksistä. Lisäksi tulevat ongelmat lopputuotteen sähkönlaadun kanssa, sillä ajolangasta hiilen välityksellä siirretty sähkö ei ole järin hyvälaatuista. Tämän takia esimerkiksi IC-vaunuissa PC-pistokkeille tarjottava sähkö tulee UPS:in (tasasuuntaus, akut ja invertteri) kautta.

[Topi Lajunen]

En edes yritä arvailla, mutta kysyisin aiheen tiimoilta sähkötekniikan tuntijoilta, miten
voisi pudottaa ajolankajännitteen kerralla sellaiseksi noin 230 volttiseksi? Teoriassa
varmaan helppo juttu, mutta käytännön sovellutus ei kaiketi olisi kovin kompakti. Mikäs muuten on ajolangassa taajuus?

Vetureiden ja moottorivaunujen muuntajissa on useampia toisiokäämejä eri kierrosmäärillä. Ensiöpuolelle tulee ajolangan 25 kV ja toisiopuolelta tulee vetovoimaa varten omat ulostulonsa, oma 1500 V ulostulo ja monesti (ellei jopa aina?) myös n. 230 V ulostulo. Tuo 230 V on kuitenkin hyvin "roskaista" siniaaltoa, etenkin jos lähialueella joku Sr2 tunkee takaisin ajolankaan omaa kantikasta versiotaan siniaallosta. Kännykkälatureita on kärähtänyt... En siis suosittele lataamaan kännykkää vanhojen Sm-junien eteisten pistorasioissa. Ajolangan vaihtosähkön taajuus on sama valtakunnan sähköverkon 50 Hz.

*ravist*.. 5 kertaa!

Sieltäpä ravistui oikea silmäluku nopasta. Viisi kertaa tosiaan vaihtuu vaihtovirrasta tasaiseen tai takaisin.

Sr2:ssa on neljä identtistä apukäytön taajuusmuunninta, jotka hoitavat mm. tuuletinpuhaltimien, kompressorin, öljypumppujen yms. syötöt, niiden moottorit kun ovat (ajomoottoreiden tapaan) oikosulkumoottoreita. Yhden apukäytön taajuusmuuntimen rooli on syöttää vaihtovirtaa akustovaraajalle. Taajuusmuuntimissa sisään tuleva vaihtovirta ensin tasasuunnataan välipiiriin, jonka jälkeen se vaihtosuunnataan halutulla taajuudella ja jännitteellä vaihtovirraksi. Tästä tulee kaksi ensimmäistä muutosta.

No, akustohan taasen toimii tasavirralla, joten akustovaraaja jälleen tasasuuntaa sähkön akuille 110 V:iin. Tästä kolmas.

No, veturissa on kaikenlaista elektroniikkaa, valaisimia ja sen sellaisia, jotka tarvitsevat normaalia 230 V vaihtosähköä. Kuten ylempänä mainitsin, suoraan päämuuntajalta saatava 230 V on sen verran sotkuista, ettei sellaista uskalla tarjota elektroniikalle. Lisäksi se katkeaisi aina, kun pääkatkaisija avautuu, kuten erotusjaksoissa. Siispä veturista löytyy kaksi kappaletta vaihtovirtalähdettä, jotka tekevät 110 V tasaisesta 230 V vaihtosähköä. Tästä neljäs muunnos...

Toinen vaihtovirtalähteistä syöttää ohjaamoiden elektronisille laitteille tarkoitettuja pistorasioita. Sellaiseen kun tunkee kännykän laturin, niin laturi tasasuuntaa normaalin 230 V vaihtosähkön tasaiseksi kännykän akkuun. Viides.

Ossi jatkaa.

[Olli Keski-Rahkonen]

Sr2:ssa on neljä identtistä apukäytön taajuusmuunninta, jotka hoitavat mm. tuuletinpuhaltimien, kompressorin, öljypumppujen yms. syötöt, niiden moottorit kun ovat (ajomoottoreiden tapaan) oikosulkumoottoreita. Yhden apukäytön taajuusmuuntimen rooli on syöttää vaihtovirtaa akustovaraajalle. Taajuusmuuntimissa sisään tuleva vaihtovirta ensin tasasuunnataan välipiiriin, jonka jälkeen se vaihtosuunnataan halutulla taajuudella ja jännitteellä vaihtovirraksi. Tästä tulee kaksi ensimmäistä muutosta.

Topi kun on muutenkin tarkka mies, on pakko huomauttaa: taajuusmuuttaja on aina taajuusmuuttaja, ei koskaan taajuusmuunnin tai -muuntaja.

[[Tunnus poistettu]]

Kiitos vastauksista!
Älkää takertuko lillukanvarsiin! Jo noin 1960-vuoden aikoihin opin koulun fysiikan tunneilla, että ampeeri kertaa voltti on Watti. Nykyinsinöörit ovat kehittäneet muita mittayksiköitä,
kuten volttiampeerin jne, mutta ns. suuret kuviot lienevät ennallaan. Toki tiesin, että käämiä sopivasti käärimällä jännitettä voi muokata melken miten tahansa.

[Topi Lajunen]

Topi kun on muutenkin tarkka mies, on pakko huomauttaa: taajuusmuuttaja on aina taajuusmuuttaja, ei koskaan taajuusmuunnin tai -muuntaja.

Näin se taitaa olla, yleiskielessäkin. Mielessä taisi olla momentinmuuntimet, joita rautatiemaailmassa kutsutaan momentinmuuttajiksi. Täten ajattelin "korjata" taajuusmuuttajankin luulemaani yleiskieliseen muotoon, ja metsään meni.

[Ossi Hakkarainen]

Vielä joitakin vuosia sitten rataosa Siilinjärvi-Viinijärvi oli hyvin merkittävä tavaraliikenneväylä ja se onkin jopa aiottu sähköistää. Perusparannuksesta ja radan hyvästä kunnosta huolimatta liikenne on vähentynyt yleisen trendin mukaan huomattavasti. Nykyisin rataa käyttävät lähes yksinomaan Yaran (ex. Kemira) Siilinjärven tehtaat.

Siilinjärven tehtaan päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tuotteiden valmistamiseen tarvitaan monia erilaisia myrkkyjä, joita tehtaalle kuljetetaankin suuria määriä pääasiassa kiskoja pitkin. Typpihappo valmistetaan pääosin Uudenkaupungin tehtaalla ja ammoniakkia tulee Venäjältä.

Oletetaan, että Dr16-pari on vetänyt pitkän junallisen Vgoboja Kemiralle ja ottanut tyhjät vaunut peräänsä. Juna lähtee Siilinjärven itäisestä kolmioraiteesta Juankosken suuntaan jatkaen Joensuuhun ja sieltä Venäjälle. Vgobot perässä ajellaan sitten tämä matka kahdeksaakymppiä lovipyörien kolkkeen säestämänä.

Matkan varrella ylitetään useita tasoristeyksiä ja kysymys liittyykin tasoristeyksiin. Eli: Kuinka monen puolipuomillisen tasoristeyksen läpi tämä juna kolkuttelee ollessaan ex. Nilsiän kaupungin (nyk. osa Kuopiota) alueella?