Knoppiketju

[Teppo Niemi]

Kun ei kukaan ole jatkanut ketjua, niin jatketaanpa edelleenkin kysymyksellä, johon Käskylehdet antavat tietoa.
Runsaat vuosi sitten käytiin keskustelua Gbr 57111 l´merkintöihin liittyen. Jotyenka kysytäänpä mitä merkitsi numeron alla ollut viiva ja milloin se oli käytössä?

Kun kukaan ei vielä ole yrittänyt, niin muistellaan sitten edes osavastauksen verran. Numeron alla ollut viiva tarkoitti, ettei vaunua saanut käyttää yhdysliikenteessä (Neukkuihin). Teppoi viittasi yhdessä kuvatekstissä KL19/46, eli alleviivauskäytännön alku taisi olla 1946 ja käskylehden numerosta päätelleen huhtikuun loppupuolella.

Alkujaan kieltolistalla oli vaunuja sarjoista Gav, Gd ja Hd. Pian listalle lisättiin myös Gb, Gt, M ja Ma. Pari kuukautta minun syntymäni jälkeen päätös ulotettiin koskemaan koko Ga-sarjaa. Sitten listaa jatkettiin Hdk-vaunuilla. Niihin aikoihin kun opin lukemaan, listalle otettiin rakenteilla olevat Hk-vaunut. Pieniä määriä oli myös muista sarjoista.

Kansakoulun alaluokilla ollessani (1957) alleviivattuja vaunuja oli ainakin sarjoissa Ga, Gb, Gdt, Gt, Hd, Hdk, Hk, M ja Ma sarjoissa, ehkä niitä olivat kaikki sarjojen vaunut (en nähnyt kaikkia, joten en voi tietää).

Syystä tai toisesta minulla ei ole mitään mielikuvaa milloin alleviivaus poistui tai alkoi poistumaan. Pakko tehdä karkea arvaus: sillä ajanjaksolla kun olin oppikoulun alaluokilla ja linja-autoasemalla oli niin monenmoisia busseja, että junat saivat jäädä vähemmälle huomiolle. Samoina vuosina toteutettiin mittavia muutoksia kaluston merkinnöissä noin muutenkin, joten passaisi hyvin kuvioon. Eli arvaan alleviivauksen päättyneen (päätös asiasta) joskus 1960-1962 tienoilla.

Elias Pölhö jatkakoon. Tietoa tuli ihan niin kuin arvelinkin.

[Eljas Pölhö]

Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?

[Tapio Muurinen]

milloin se oli käytössä? - Jäi edelleen auki tuo alleviivausmerkinnän lopetusvuosi. Onko tietoa?

[Jukka Voudinmäki]

Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?

Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.

[Eljas Pölhö]

Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?

Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.

Oikea vastaus Jukalta. Rautatiehallitus tilasi säveltäjä Ahti Karjalaiselta (1907-1986) VR:n 100-vuotisjuhlafanfaarin ja siitä sovitettiin myös fanfaari, jota soitettiin monissa juhlavuoden tapahtumissa. Kummankin nuotteja sai tilata Rh:n sosiaalijaostosta harrastustoiminnan ohjaajalta. Kuten Jukka totesi, niin ministeri Ahti Karjalainen (1923-1990) oli eri henkilö. Jukka jatkaa.

[Teppo Niemi]

milloin se oli käytössä? - Jäi edelleen auki tuo alleviivausmerkinnän lopetusvuosi. Onko tietoa?

Se selviää tuosta Eliaksen vastauksesta. Eli 1960-luvun alussa tapahtuneen vaunujen merkintäuudistuksen (mm. korjausmerkinnät) yhteydessä. Vaikka se menetti merkityksensä jo muutamaa vuotta aijemmin, kun suomalaisen kaluston käyttö rajaliikenteessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta päättyi.

[Jukka Voudinmäki]

Knoppi: Ainakin varttuneempi väki muistaa nimen Ahti Karjalainen. Hän teki VR:n 100-vuotisjuhlia ajatellen jotain merkittävää ja ainutlaatuista. VR oli niin ihastunut "tästä jutusta", että se oli juhlavuoden 1962 aikana useasti esillä. Mitä Ahti Karjalainen teki?

Ahti Karjalainen on ainakin säveltänyt VR:n 100-vuotis juhlafanfaarin. Kyseessä on siis säveltäjä Ahti K., ei entinen pää- ja ulkoministeri Ahti 'Tankero' Karjalainen.

Oikea vastaus Jukalta. Rautatiehallitus tilasi säveltäjä Ahti Karjalaiselta (1907-1986) VR:n 100-vuotisjuhlafanfaarin ja siitä sovitettiin myös fanfaari, jota soitettiin monissa juhlavuoden tapahtumissa. Kummankin nuotteja sai tilata Rh:n sosiaalijaostosta harrastustoiminnan ohjaajalta. Kuten Jukka totesi, niin ministeri Ahti Karjalainen (1923-1990) oli eri henkilö. Jukka jatkaa.

Pari päivää mietittyäni en keksinyt mitään hyvää tai sopivaa kysymystä. Väkisin yrittäminen tappaa luovuuden. Täten lahjoitan kysymysvuoroni ensiksi ehtivälle ja haluavalle. Tehkää hyvin.

Eljakselle joka tapauksessa kunniamaininta erittäin hyvästä kysymyksestä. Ehdottomasti yksi parhaita, joita täällä koskaan on esitetty.

[Jouni Hytönen]

Yritetäänpä. Montako sellaista tasoristeystä, jonka yli kulkee useampi kuin yksi virallinen rataosa, löytyy rataverkolta? Viralliset rataosat voi tarkistaa vaikka verkkoselostuksesta tai Rataverkon kuvauksesta. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Tahviontie Raision aseman länsipäässä. Sen yli kulkevat rataosat Turku-Uusikaupunki ja Raisio-Naantali. Tulkintavaikeuksien välttämiseksi hyväksytään myös huoltotiet ja laituripolut. Täytyy yrittää itse selvittää oikea vastaus, että voin toimia tuomarina. Eniten haettuja tasoristeyksiä sisältävä vastaus voittaa, ellemme löydä absoluuttista totuutta.

[Jimi Lappalainen]

Näin äkkiseltään mietittynä tiedän kaksi.

[Valtteri Paakkari]

Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.

[Jimi Lappalainen]

Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.

Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.

[Valtteri Paakkari]

Tanttarin puolipuomilaitos Kouvolassa. Rataosat ovat Kouvola-Pieksämäki sekä Kouvola-Kuusankoski. Varmasti löytyy useampikin.

Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.

Ahaa, ok.

[Jouni Hytönen]

Ne ovat kaksi eri tasoristeystä, vaikka lähekkäin sijaitsevatkin.

Siinä on itse asiassa kolmekin tasoristeystä eli itäisin (puolipuomilaitos) on Savon radalla, keskimmäinen (valo- ja äänivar.) Kuusaanlammen raiteella ja läntinen (valo- ja äänivar.) Kouvola-Kuusankoski-radalla. Tie on kaikissa sama eli Tanttarintie. Radat ovat selkeästi toisistaan erkaantuneita eli rekisterissä kolmena tasoristeyksenä.

[Topi Lajunen]

Tarkentava kysymys:

Sisältääkö "rataosa" tässä myös pääteliikennepaikkojen alueet? Entä rataosalla olevien väliliikennepaikkojen alueet? Vai pelkästään linjaosuudet, eli liikennepaikkojen väliset alueet?

[Jouni Hytönen]

Rataosa loppuu yleensä asemarakennuksen keskikohdalle eli samaan pisteeseen, joka on (yleensä) kyseisen rautatieliikennepaikan kilometrisijainti. Esimerkiksi Kontiomäen asemarakennuksen keskipisteeseen päättyvät rataosat Pieksämäki-Kontiomäki, Joensuu-Kontiomäki ja Oulu-Kontiomäki. Samasta pisteestä alkavat rataosat Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius. Kontiomäellä on laituripolku, jonka yli tällä perusteella kulkee kolme rataosaa: Oulu-Kontiomäki, Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius. Tiedän, että tästä avautuu jo mahdollisuus akateemiseen pohdiskeluun, koska eiväthän nuo rataosat Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Vartius käytännössä kulje rinnakkain kahtena eri raiteena.

Väliliikennepaikat kuuluvat rataosaan eli vaikkapa Muhos, Utajärvi ja Vaala rataosaan Oulu-Kontiomäki.

[Jouni Hytönen]

Nyt kun selvittelin oikeaa vastausta, kävi ilmi, että osa paikoista on enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraisia, osa sentään täysin selkeitäkin. Koska tulkinnanvaraisuus ei ole hyvän knopin tunnusmerkki, sovitaan vaikka, että seuraavan kysymysvuoron saa se, joka sunnuntai-iltaan 1.9.2013 klo 23.59 mennessä on maininnut eniten kysymäni tyyppisiä tasoristeyksiä. Laskin, että ainakin 30 kpl niitä löytyy rataverkolta. Yhden tasoristeyksen kuvaukseksi riittää esim. "Raisio, länsipään tasoristeys" / "Raisio, Tahviontien tasoristeys".

[Kjell Knapas]

Nopealla sateliittikuvahaulla löytyi seuraavat jo mainittujen lisäksi:
Tku laituripolku itäpäässä
Tpe laituripolku eteläpäässä
Pm laituripolku pohjoispäässä
Kr huoltotie itäpäässä
Kr laituripolku länsipäässä (ei käytössä)
Kki tasoristeys aseman länsipuolella
Jns laituripolku eteläpäässä
Jns laituripolku pohjoispäässä
Lis tasoristeys aseman eteläpuolella
Lla tasoristeys aseman pohjoispuolella

[Topi Lajunen]

Aika meni umpeen, mutta mainitsematta jäi ainakin:

Savio, huoltotie eteläpäässä.

[Jimi Lappalainen]

Löksy Kontiomäellä
Kokemäen aseman tasoristeys (eli se puomilaitos joka ylittää Porin ja Rauman radat.)

[Kjell Knapas]

Löksy Kontiomäellä
Kokemäen aseman tasoristeys (eli se puomilaitos joka ylittää Porin ja Rauman radat.)

Ekan oli maininnut Jouni itse ja tokan minä.

[Jouni Hytönen]

Nopealla sateliittikuvahaulla löytyi seuraavat jo mainittujen lisäksi:
Tku laituripolku itäpäässä
Tpe laituripolku eteläpäässä
Pm laituripolku pohjoispäässä
Kr huoltotie itäpäässä
Kr laituripolku länsipäässä (ei käytössä)
Kki tasoristeys aseman länsipuolella
Jns laituripolku eteläpäässä
Jns laituripolku pohjoispäässä
Lis tasoristeys aseman eteläpuolella
Lla tasoristeys aseman pohjoispuolella

Tässä vastauksessa on selvästi eniten hyväksyttäviä kohteita eli vuoro siirtyy Kjellille. Laurilan tasoristeys kyllä on mielestäni vain Rovaniemen radalla.

[Kjell Knapas]

Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?

[Eljas Pölhö]

Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?

Jos päätetäänkin tehdä samalla pieni ulkomaanmatka ja saavutaan Kontiomäelle Lednozeron kautta, niin ainakin Lahnaslampi ja Pankakoski tulevat mahdollisiksi.

[Topi Lajunen]

Hmm... vieläkö junalauttasatamat ovat käytettävissä? Edellyttääkö telinvaihto suunnanvaihtoa? Voiko junalautta kytkeytyä samaan junalauttasatamaan toisin päin?

[Kjell Knapas]

Jatketaan hieman samankaltaisella kysymyksellä palaten samalla yhteen aiempaan knoppiin. Nimittäin, 29.5.-1.6.2012 täällä keskusteltiin rataosista, joille ei pääse junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa. Tuolloin kysymyksen laatija ja vastaajat joko olettivat tietyn ehdon, jota ei kuitenkaan missään lausuttu julki, tai vaihtoehtoisesti he eivät tulleet ajatelleeksi kyseistä mahdollisuutta. Nyt muutamalle silloin voimaan jääneelle rataosalle todellisuudessa pääsee junan lähdettyä Helsingin päärautatieasemalta ilman että junan kulkusuuntaa tarvitsee muuttaa, nimittäin miten?

Jos päätetäänkin tehdä samalla pieni ulkomaanmatka ja saavutaan Kontiomäelle Lednozeron kautta, niin ainakin Lahnaslampi ja Pankakoski tulevat mahdollisiksi.

Kyllä, ja Lamminniemi. Menipäs tämä nopeasti. Siis Helsinki-Viipuri(kolmioraidetta)-Antrea-Hiitola-Matkaselkä-Suojärvi-Lednozero-Kontiomäki tavoittaa Karjalan ja Savon radat pohjoisesta. Kysymysvuoro Pölhölle.