Knoppiketju

[Timo Keski-Petäjä]

montaako eri taajuutta käytetään Japanissa JR:n vaihtovirralla sähköistetyillä radoilla ja miksi näin on?

Kiotosta länteen vaihtovirtalinjat ovat 20 kV AC 50 Hz ja Tokiosta itään 20 kV 60 Hz. Taustalla on se, että maan sähköistyksen alkaessa vuonna 1865 Tokioon asennettiin AEG:n generaattorit ja 1896 Osakaan General Electricin generaattorit, jolloin päädyttiin erilaisiin verkkotaajuuksiin. Alueiden rajalla toimii 4 muuntoasemaa: Shin Shinano, Sakuma Dam, Minami-Fukumitsu ja Higasi-Shimizu Fequency Converter. (Lähde: wikipedia)

[Simo Toikkanen]

Tällainen käsitys minullakin on. Timo knopauttakoon seuraavaksi.

[Timo Keski-Petäjä]

Miten tieto varmistetusta kulkutiestä välitetään veturilaitteille ERTMS-tasolla 2, ja mikä on tasolla 2 eurobaliisien keskeinen rooli?

[Topi Lajunen]

Miten tieto varmistetusta kulkutiestä välitetään veturilaitteille ERTMS-tasolla 2, ja mikä on tasolla 2 eurobaliisien keskeinen rooli?

Tieto tulee GSM-R-verkon kautta, ja baliisien avulla määritetään junan sijainti.

[Timo Keski-Petäjä]

Tismalleen! - Vuoro siirtyy Topille.

[Topi Lajunen]

Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?

[Teppo Niemi]

Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?

Vetoyksikössä ei ole molemmissa päissä kahta valkoista valoa polemmissa päissä puskinlyhdyissä.

[Topi Lajunen]

Vetoyksikössä ei ole molemmissa päissä kahta valkoista valoa polemmissa päissä puskinlyhdyissä.

Ollaan hajulla, mutta en hyväksy vastausta, sillä valkoisia valoja molemmissa päissä käytetään vain vetureissa. Nykymoottorivaunut kulkevat perä punaisena, kuten Lättähattukin.

[Timo Keski-Petäjä]

Dm7-moottorivaunullakin joudutaan toisinaan liikkumaan vaihtotyönä. Teknisistä syistä tämä joudutaan tekemään nykyiseen moottorivaunukalustoon verrattuna poikkeuksellisesti, tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti.

Eli miten?

Eikös tekninen ero nykyaikaiseen moottorivaunukalustoon ole ainakin se, että Dm7:ssä ei ole kulunvalvontalaitetta. Suurin nopeus ilman kulunvalvontalaitetta on vaihtotyössä aina korkeintaan 35 km/h (kohta 5.1/TRAFI/16561/03.04.02.00/2012). - Epäilen kuitenkin, että käytännössä tätä näin alhaista nopeutta ei voida noudattaa siirryttäessä Dm7:llä vaihtotyönä pidempiä matkoja liikennepaikkojen välillä?

[Jyrki Talvi]

Tilausajossa matkustajien on poistuttava, kun ajetaan vaihtotyönä.

[Topi Lajunen]

JKV-laitteen puuttuminen tosiaan estää mahdollisuuden käyttää 50 km/h nopeutta vaihtotyössä, mutta sitä ei tällä kertaa haettu.

Jyrkin mainitsemakaan asia ei liity, sillä ei kaupallinenkaan operaattori saa kuljettaa matkustajia vaihtotöissä liikennepaikkojen välillä - tässä suhteessa museokalustolle pätee sama määräys.

Teppo on edelleen lähimpänä vastausta, valojuttuinensa.

[Timo Keski-Petäjä]

No ajosuuntaa vaihdettaessa - jos päätetulppa unohtuu vaihtaa perään ja jääkin ajosuunnan puolelle, palavat punaiset loppuopastimet junarungon etupäässä ja myös hätäjarrutuskytkimet ovat tehottomat. Hinattaessahan suunnanvaihtolaite on lukittava keskiasentoon, jolloin ohjauspöydän molempien suuntalamppujen palamisesta ei varmaankaan huomaa, että perätulppa on jäänyt väärälle puolelle runkoa? 

[Topi Lajunen]

No ajosuuntaa vaihdettaessa - jos päätetulppa unohtuu vaihtaa perään ja jääkin ajosuunnan puolelle, palavat punaiset loppuopastimet junarungon etupäässä ja myös hätäjarrutuskytkimet ovat tehottomat. Hinattaessahan suunnanvaihtolaite on lukittava keskiasentoon, jolloin ohjauspöydän molempien suuntalamppujen palamisesta ei varmaankaan huomaa, että perätulppa on jäänyt väärälle puolelle runkoa? 

Oletetaan, että tulppa muistetaan vaihtaa oikeaan päähän. Mutta valoihin liittyy silti.

[Timo Keski-Petäjä]

Mutta valoihin liittyy silti.

"Rautatieyrityksen on... junan etupäähän asennettujen puskinvalojen sekä valonheittimen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi..." (kohta 1.4 Junan etupään ilmaisu, TRAFI 22100/03.04.02.00/2012). Lisäksi kohta 2.5 määrää, että vaihtotyössä on käytettävä vetokaluston puskin- tai ajovaloja.

Dm7:ssä vetovaunujen ylä-etulyhty eli otsalyhty ei kuitenkaan ole valonheitin: siinä voi käyttää enintään 50W hehkulamppua, eikä siinä ole fokusointilaitetta.

[Niila Heikkilä]

Punavalot pystyy myös nykyisessä moottorivaunukalustossa, eli Dm12:ssa saamaan vääriin päihin kytkimiä kääntelemällä joten siinä suhteessa lättä ei ole uniikki kapistus joka voi polttaa punavaloja väärään suuntaan liikuttaessa. En tunne lättää niin tarkoin että asiasta voisi olla varma , mutta voisiko olla niin ettei siinä pysty polttamaan kuin kolmiovaloja edessä? Kahdella teholla: Himmeä ja erittäin himmeä. Porhan vetovaunuissa valotehoa on nostettu  korvaamalla alkuperäiset hehkulamput H4-polttimoilla.

[Topi Lajunen]

Dm7:ssä vetovaunujen ylä-etulyhty eli otsalyhty ei kuitenkaan ole valonheitin: siinä voi käyttää enintään 50W hehkulamppua, eikä siinä ole fokusointilaitetta.

Rohkenen kallistua sille kannalle, että kyseessä on valonheitin vähintään siinä merkityksessä, mikä valonheittimellä on rautateillä.

Punavalot pystyy myös nykyisessä moottorivaunukalustossa, eli Dm12:ssa saamaan vääriin päihin kytkimiä kääntelemällä joten siinä suhteessa lättä ei ole uniikki kapistus joka voi polttaa punavaloja väärään suuntaan liikuttaessa.

Samoin Sm1/2-kalustossa, jossa kaikki valokytkimet ovat täysin manuaalisia. Sm5 on lisäksi sillä tavoin poikkeuksellinen, että siinä valko- ja punavalot syttyvät sen mukaan mihin päin suunta on valittu, riippumatta mikä ohjaamo on aktiivinen.

En tunne lättää niin tarkoin että asiasta voisi olla varma , mutta voisiko olla niin ettei siinä pysty polttamaan kuin kolmiovaloja edessä?

Tämä on se mitä hain. Lättähatussa ei tosiaan voi ohjata erikseen valonheitintä, vaan sen päälläolo ja kirkkaus kulkee käsi kädessä puskinvalojen kanssa. Näin ollen vaihtotöitä tehdessä kaupallisesta nykykalustosta poiketen myös valonheitin on päällä.

Kysymyksessä kirjoitin: "tiukasti tulkiten jopa viranomaissäännösten vastaisesti". Tämä siksi, koska säännöstö vaatii junaa käyttämään "valkoisia valoja tasakylkisen kolmion muodossa"⁽¹⁾, ja vaihtotöissä käyttämään puskin- tai ajovaloja. Jälkimmäisenä mainitsemani kohta ei siis tarkalleen ottaen kiellä käyttämästä valonheitintä...

Hyväksyn Niilan vastauksen, vaikka Timo toi keskusteluun epäilyksen Lättähatun "ylävalotulkinnan" oikeellisuudesta.

Niila jatkaa.

⁽¹⁾ Säännöstö tosiaan määrää, että kolmiomuodon tulee olla tasakylkinen. Tiukasti tulkiten siis lukuisat ratatyökoneet sekä Allegro ovat laittomia vekottimia...

[Niila Heikkilä]

Koetin plarata eri suuntiin tätä knoppiketjua lävitse, etsien onko aiheesta ollut kysymystä, mutta ketju on sen verran pitkä että näyttää siltä että ihan vastaavanlaista aihetta ei ole käsitelty. Kertokaa jos on, niin keksin toisen kysymyksen.

Kun pikajuna lähtee Helsingistä ja ajaa Kemijärvelle, kuinka monen releasetinlaitteen alueella se ajaa matkansa aikana vuonna 2013? Releasettimeksi lasketaan tässä kysymyksessä myös releryhmäasetinlaite, eli kaikki asetinlaitteet jotka eivät ole täysin mekaanisia tai tietokonepohjaisia asetinlaitteita. Kysymykseen kuuluu myös mikä niistä on uusin, ja mikä on valmistumisvuosi.

[Teemu Sirkiä]

Kun pikajuna lähtee Helsingistä ja ajaa Kemijärvelle, kuinka monen releasetinlaitteen alueella se ajaa matkansa aikana vuonna 2013? Releasettimeksi lasketaan tässä kysymyksessä myös releryhmäasetinlaite, eli kaikki asetinlaitteet jotka eivät ole täysin mekaanisia tai tietokonepohjaisia asetinlaitteita. Kysymykseen kuuluu myös mikä niistä on uusin, ja mikä on valmistumisvuosi.

Heitetäänpä tällainen rivi: 44 kpl, jos kultakin liikennepaikalta lasketaan vain yksi asetinlaite. Uusin Riijärvellä, valmistui 2011.

[Niila Heikkilä]

Heitetäänpä tällainen rivi: 44 kpl, jos kultakin liikennepaikalta lasketaan vain yksi asetinlaite. Uusin Riijärvellä, valmistui 2011.

Vielä ei voi hyväksyä kumpaakaan vastausta. Olisiko tässä selkeyden vuoksi samalla paras listata releasettimet ja niiden tyypit etelästä pohjoiseen niin näkee missä menee mahdollisesti lukumäärällisesti pieleen? Samalla jää talteen vuoden 2013 pääradan tilanne. Sehän tulee muuttumaan lähivuosina radikaalisti. Lisää rakennetaan ja monta puretaan. Teemu on oikeassa että saman liikennepaikan alueella saattaa olla useita asetinlaitteita, mutta tämän vuoksi esimerkissämme seuraammekin pikajunan kulkua.

[Teemu Sirkiä]

Olisiko tässä selkeyden vuoksi samalla paras listata releasettimet ja niiden tyypit etelästä pohjoiseen niin näkee missä menee mahdollisesti lukumäärällisesti pieleen? Samalla jää talteen vuoden 2013 pääradan tilanne.

Tällaiset otin: Helsinki, Oulunkylä, Malmi, Tikkurila, Korso, Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere, Seinäjoki, Lapua, Rajaperkiö, Kauhava, Raunio, Härmä, Voltti, Köykkäri, Jepua, Riijärvi, Kovjoki, Pännäinen, Kolppi, Kruunupyy, Kokkola, Matkaneva, Kälviä, Riippa, Kannus, Eskola, Sievi, Karhukangas, Ylivieska, Kangas, Oulainen, Kilpua, Vihanti, Tuomioja, Ruukki, Hirvineva, Liminka, Kempele, Oulu.

Lähteenä Liikenneviraston julkaisussa Tulevaisuuden junien kulunvalvontajärjestelmän (ERTMS) rajapinnan sovittaminen nykyisiin rautateiden turvalaitteisiin oleva kartta muutamin muutoksin.

Lisäys: Tuosta puuttuu Ruha, olisikohan tuo kaksoisraide yhdistetty Seinäjoen releryhmäasetinlaitteeseen uudella spuurilla, joka olisi sitten samalla uusin?

[Hannu Lehikoinen]

Lisätään Teemun vastaukseen Pasilan Spurplan uusimpana releasetinlaitteena, kun Niila korostaa niin kovin, että kyseessä on Kemijärven pikajunan reitti.

[Niila Heikkilä]

Hannu hoksasi hienosti mitä tässä ajettiin takaa, ja sai listalle vielä yhden asetinlaitteen. Se ei ole kuitenkaan uusin, jos valmistuminen lasketaan käyttöönottohetkestä joka taitaa Pasilalla olla 06/2012. Teemun ehdottaman Ruhan käyttöönotto oli 12/2012 joten se voidaan laskea tällä hetkellä uusimmaksi laitteeksi. Releasettimien ketju Kemijärvelle on siis jo varsin kattava, mutta näyttää siltä että se ei ole vieläkään ihan täydellinen. Miksei? Puhutaan siis edelleen arkipäivän tilanteesta, ei poikkeustapauksista.

[Topi Lajunen]

Kääntääkö Pasila 5:n releet vielä jotain vaihdetta siellä Tuusulan motarin alla kemijärveläisen reitillä?

...ei kun ne releethän taisivat olla siinä samassa rakennuksessa, joka on kokonaisuudessaan purettu.

[Pekka V. Puhakka]

Hannu hoksasi hienosti mitä tässä ajettiin takaa, ja sai listalle vielä yhden asetinlaitteen. Se ei ole kuitenkaan uusin, jos valmistuminen lasketaan käyttöönottohetkestä joka taitaa Pasilalla olla 06/2012. Teemun ehdottaman Ruhan käyttöönotto oli 12/2012 joten se voidaan laskea tällä hetkellä uusimmaksi laitteeksi. Releasettimien ketju Kemijärvelle on siis jo varsin kattava, mutta näyttää siltä että se ei ole vieläkään ihan täydellinen. Miksei? Puhutaan siis edelleen arkipäivän tilanteesta, ei poikkeustapauksista.

Tuiran Siemens DrS. Kauko-ohjattu iät ajat Oulusta.

-Pekka

[Niila Heikkilä]

Sieltähän se tuli. Tuira. alkup. Relletti. Lista on siis tämänlainen:

Helsinki, Pasila, Oulunkylä, Malmi, Tikkurila, Korso, Kerava, Järvenpää, Jokela, Hyvinkää, Riihimäki, Tampere, Seinäjoki, Ruha (Siemens SpDrS Spurplan releryhmäasetinlaitteita)

Lapua, Rajaperkiö, Kauhava, Raunio, Härmä, Voltti, Köykkäri, Jepua, Riijärvi, Kovjoki, Pännäinen, Kolppi, Kruunupyy, Kokkola, Matkaneva, Kälviä, Riippa, Kannus, Eskola, Sievi, Karhukangas (Siemens DrS vapaakytkentäisiä releasetinlaitteita)

Ylivieska (LM Ericsson releasetinlaite, perustuu osin puhelinkeskustekniikkaan)

Kangas, Oulainen, Kilpua, Vihanti, Tuomioja, Ruukki, Hirvineva, Liminka, Kempele ((Siemens DrS vapaakytkentäisiä releasetinlaitteita)

Oulu (VR-76, "SALAMA", VR:n omaan suunnitteluun pohjautuva releasetinlaite)

Tuira (Siemens DrS vapaakytkentäinen releasetinlaite)

Kemijärven pikajunan matkalle osuu siis yhteensä siis 47 reletoimista asetinlaitetta.

Muutama mieleentuleva huomio yllämainitusta asetinlaitteista: Pasilan uusi asetinlaite osuu ainoastaan autovaunuja ottavien yöjunien matkalle. Se korvasi tavallaan entisen "Pasila 5" Siemens DrS asetinlaitteen. Ruhaan rakennettiin kaksoisraiteen myötä uusi releryhmäasetinlaite, ja kaksoisraiteen jatkamisen jälkeen sen on tarkoitus hoitaa kaksoisraide Seinäjoki-Ruha-Lapuan tulo-opastin. Riijärven uusi asetinlaite on toistaiseksi vailla kauko-ohjausyhteyttä. Rataosalla oli tarkoitus siirtyä Mipron rakentamaan kauko-ohjaukseen, eikä Riijärvelle rakennettu enää vanhan Ericssonin kauko-ohjauksen ala-asemaa, mutta Mipro-projekti on viivästynyt, joten Riijärvi toimii toistaiseksi vain tavallaan yhtenä suojastuksen osana. Riijärven ohjaustaulu oli käytössä aikoinaan Laurilassa. Kokkolan asetinlaite oli toiminnassa aikoinaan Toijalassa. Kokkola-Ylivieska releasetinlaitteet puretaan kaksoisraiteen rakentamisen myötä ja hyödynnetään varaosina. Tilalle rakentuu suomalainen Mipron tietokoneasetinlaitteisto OJ2010 opastimineen.  (vilkkuesiopastimet) Ylivieskan LM Ericssonin asetinlaite puretaan myös ja korvataan uudella. Tikkaperän uudelle kohtauspaikalle Hirvinevan ja Limingan välille on tiettävästi suunniteltu siirrettävän Ruhan vanha releasetinlaite. Releasettimien määrä oli tällä välillä suurimmillaan 1990-luvun alussa jolloin käytännössä koko päärata ja Parkanon rata oli varustettu releasettimin. Nyt Ri-Sk välillä on Ebilock 850 tietokoneasetinlaitteisto Tamperetta lukuunottamatta. Ebilock alkaa olla kohta käyttöikänsä loppupäässä, ja korvaavan asetinlaitteiston haku alkaa lähivuosina.

Tämän knopin tuomarointi oli hieman haastavaa koska oikeita osa-aluevastauksia tuli eri henkilöiltä. Koska kuitenkin vain yksi voi jatkaa, niin annetaan puheenvuoro Pekalle joka tarjosi viimeisen puuttuvan lenkin.