Knoppiketju

[Eljas Pölhö]

Niila, suurkiitos yksityiskohtaisesta luettelosta. Ainakaan minä en olisi tullut hullua hurskaammaksi pelkastä lukumäärästä.

[Hannu Lehikoinen]

Olisihan Tuira pitänyt muistaa. Ajattelin sen olevan osa Simis-C-alueasetinlaitetta. Tuiran tieto taitaa olla väärin myös Teemun katsomassa kartassa...

Pieni viilaus Niilan tekstiin Ri-Sk-välin osalta. Tampereen Spurin lisäksi matkalle mahtuu Simis-C:tä Tampereen ja Lielahden välillä ja Lielahdessa. Muutoin Ebilockia.

[Petri Nummijoki]

Monessa vetokalustossa vetovoima välittyy telistä runkoon yksinkertaisesti keskiötapin kautta. Sähkövetureissamme on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ilmeisesti suurempien vetovoimien vuoksi.

Sr1- ja Sr2-vetureissa käytetään telikeskiön alta runkoon kiinnittyviä tankoja/palkkeja.

Tämmöinen osui vanhoja knoppeja lukiessa silmiin. Kai tällä ratkaisulla pyritään lähinnä vähentämään telin keulimista mutta kuinka hyvin toimii käytännössä? Siis sutivatko noissa yleensä telin molemmat akselit samanaikaisesti, jos ovat sutiakseen vai onko siinä silti akseleidenkin välillä merkittävä ero pidon määrässä?

[Markku Blomgren]

Monessa vetokalustossa vetovoima välittyy telistä runkoon yksinkertaisesti keskiötapin kautta. Sähkövetureissamme on kuitenkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ilmeisesti suurempien vetovoimien vuoksi.

Sr1- ja Sr2-vetureissa käytetään telikeskiön alta runkoon kiinnittyviä tankoja/palkkeja.

Tämmöinen osui vanhoja knoppeja lukiessa silmiin. Kai tällä ratkaisulla pyritään lähinnä vähentämään telin keulimista mutta kuinka hyvin toimii käytännössä? Siis sutivatko noissa yleensä telin molemmat akselit samanaikaisesti, jos ovat sutiakseen vai onko siinä silti akseleidenkin välillä merkittävä ero pidon määrässä?

Eikös ainakin Sr2:ssa ole akselikohtainen luistonesto? Eli ohjausautomatiikka ohjaa kaikkia neljää akselia erikseen joka lienee yksi syy, että vartiuksen juniin riittää kaksi marsua, taitaa tosin osasyy olla myös puhtaassa vetovoimassakin.

[Petri Nummijoki]

Eikös ainakin Sr2:ssa ole akselikohtainen luistonesto? Eli ohjausautomatiikka ohjaa kaikkia neljää akselia erikseen joka lienee yksi syy, että vartiuksen juniin riittää kaksi marsua, taitaa tosin osasyy olla myös puhtaassa vetovoimassakin.

Sr2:ssa kyllä mutta Sr1:ssä tai Re 460:ssa ei ole, joten asialla on sikäli merkitystä.

[Timo Keski-Petäjä]

Nyt on niin pitkään ollut hiljaista, että heitetäänpäs väliin tällainen Lättä-aiheinen knoppi

Ajettaessa Dm7 moottorivaunuilla rinnakkaiskäytössä ajopöydässä syttyy punainen moottoriöljypaineen varoitusvalo. Jokin moottoreista on sammunut jäähdytysveden ylikuumenemisen vuoksi. Otetaan selville, mikä moottoreista sammui, ja käynnistetään sammunut moottori, jotta jäähdytysvesi ei pääsisi kiehumaan. Säädetään jäähdyttimen tuuletusta tarvittaessa imupuolelta ohjaamosta, ja mahdollisesti pysähdytään jättöpuolen säleikön säätämiseksi. Tarkastetaan jäähdytysveden lämpötila ja moottorin öljynpaine. Jatketaan ajoa.

Kysymys: (a) Miksi sammunut moottori pitää käynnistää mahdollisimman pian jäähdytysveden kiehumisen estämiseksi? (b) Mitä jäähdytystehon nostamiseksi on imu- ja jättöpuolen säleikköjen säädön lisäksi kesäaikaan mahdollista tehdä (jos ei oteta huomioon moottorien rasituksen vähentämistä pysähtymällä), ja (c) Mitä ennen ajon jatkamista jäi kerrotussa tapauksessa moottorin suhteen tekemättä?

[Jorma Toivonen]

Ei näköjään löydy halukkaita ratkaisemaan Timon knoppia, kokeillaampa onnea ensin mieleen juolahtavilla asioilla: a) kannentiiviste, b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto", c) kuittaus.

[Timo Keski-Petäjä]

Ei näköjään löydy halukkaita ratkaisemaan Timon knoppia, kokeillaampa onnea ensin mieleen juolahtavilla asioilla: a) kannentiiviste, b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto", c) kuittaus.

Eiköhän tuossa Jormalla ollut vähän muuta kuin onnea matkassa  . Seuraavassa kuitenkin vielä selitys tarkemmin niille, joilla ei ole käytännön kokemusta - ja näihin kuulun itsekin:

(b) "korkeat" kierrokset / "pitkä kierto" on ok, eli pitkänkierron venttiili kiinni, jolloin estetään jäähdytysnestettä ohittamasta jäähdytyskennostoa ja jäähdytys on mahdollisimman tehokasta

(c) kuittaus on ok, eli kuittaat / virität moottorin lämpövartijan uudelleen, kun jäähdytysveden lämpötila on laskenut (noin 85 celsiusasteeseen)

Kohdan (a) kysymykseen "miksi sammunut moottori pitää käynnistää mahdollisimman pian jäähdytysveden kiehumisen estämiseksi" tarjosit vastaukseksi jäähdytysveden kiehumisen seurausta, eli todennäköistä kannentiivisteen menoa.
  
Hain tässä kuitekin syytä siihen, miksi kone nimen omaan on nopeasti käynnistettävä uudelleen, jotta kiehumista ei pääsisi tapahtumaan (lämpövartijahan pysäyttää koneen kun jäähdytysveden lämpötila on yli 92 celsiusastetta): koneen tekniikkaan liittyvää syytä sille, että keittäminen on mahdollista estää käynnistämällä kone nopeasti uudelleen...  ja tämähän tulee selväksi kohdan (b) "korkeat" kierrokset vastauksestasi. Moottorin tuuletinhan saa pyörimisliikkeensä moottorista kiilahihnojen välityksellä. Tuulettimen kierrosluku riippuu moottorin kierrosluvusta. - Tähän kai ollaan jopa mietitty ratkaisua sähköisestä lisätuulettimesta jäähdytyskennostolle nykyisessä museokalustossa?

Jormalle siis knopautusvuoro.

[Timo Keski-Petäjä]

Pieni knopautus pitkästä aikaa.

Liikennöitävän radan rakenteisiin kohdistuu erilaista rasitusta. Pystysuora kuormitus on ilmeisin, mutta myös pitkittäis- ja poikittaissuuntaista raiteen kuormitusta syntyy.

(a) Mitkä neljä tekijää aiheuttavat raiteen pitkittäissuuntaista kuormitusta?

(b) Mitkä kolme tekijää aiheuttavat raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta?

(c) Millä radan ominaisuudella raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta tasoitetaan (sen lisäksi että kiskot on kiinnitetty ratapölkkyihin)?
 
(d) Minkä nimisellä matemaattisella kaavalla arvioidaan kohdassa (b) etsittyjen tekijöiden enimmäisvaikutus radan poikittaissuuntaiseen kuormitukseen?

Bonustehtävä:

(e) Mihin amerikkalaiseen klassikkoruokaan kohdassa (d) mainitun kaavan nimi voidaan liittää - ja miten?

[Timo Keski-Petäjä]

Ennen kuin spoilaan tämän , täältä voisi sopivasta dokumentista etsiä vastauksia: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6475.0.html

[Timo Keski-Petäjä]

Pieni knopautus pitkästä aikaa.

Liikennöitävän radan rakenteisiin kohdistuu erilaista rasitusta. Pystysuora kuormitus on ilmeisin, mutta myös pitkittäis- ja poikittaissuuntaista raiteen kuormitusta syntyy.

(a) Mitkä neljä tekijää aiheuttavat raiteen pitkittäissuuntaista kuormitusta?

(b) Mitkä kolme tekijää aiheuttavat raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta?

(c) Millä radan ominaisuudella raiteen poikittaissuuntaista kuormitusta tasoitetaan (sen lisäksi että kiskot on kiinnitetty ratapölkkyihin)?
 
(d) Minkä nimisellä matemaattisella kaavalla arvioidaan kohdassa (b) etsittyjen tekijöiden enimmäisvaikutus radan poikittaissuuntaiseen kuormitukseen?

Bonustehtävä:

(e) Mihin amerikkalaiseen klassikkoruokaan kohdassa (d) mainitun kaavan nimi voidaan liittää - ja miten?

Elikkäs:

RATO11, s. 12

(a) lämpövoimat (kiskojen laajeneminen ja supistuminen), junan nopeudenmuutokset (jarrutus tai kiihdytys), mäen nousu, kulkuvastus (kitka).

(b) keskipakoisvoima, tuulikuorma, junasta raiteeseen kohdistuvat sysäykset

(c) radan kallistuksella

(d) Prudhommen kaava

(e) ribsit (käsitellään makoisiksi chef Paul Prudhommen BBQ – mausteella)

[Topi Lajunen]

Yli viikko vierähtänyt, viedään siis kysymysvuoro.

Sr2 kytketään kaksikerrosvaunustoon. Homma tehdään hieman eri tavoin riippuen siitä onko toisessa päässä Edo vai ei.

Eri tavoin miten?

[Ossi Hakkarainen]

Varmaan tämä liittyy nimenomaan siihen, että marsu saattaakin toimia työntyrinä.

Voitaisiinko tässä varautua jotenkin liitoksen löystymiseen kun kakkonen painaa kovasti takaapäin puskimia sisään?

[Topi Lajunen]

Varmaan tämä liittyy nimenomaan siihen, että marsu saattaakin toimia työntyrinä.

Voitaisiinko tässä varautua jotenkin liitoksen löystymiseen kun kakkonen painaa kovasti takaapäin puskimia sisään?

Unilink-kytkennän kireys on Edo-kokoonpanossa erityisen tärkeää, mutta erittäin suositeltavaa se on muissakin junissa. Tässä mielessä eroa ei siis ole.

Kysytty asia liittyy vallan muuhun.

[Ossi Hakkarainen]

En odottanutkaan tuon osuvan ihan nappiin.

Päädyin keksimään jotakin eroja, koska tiesin jo jotain asiasta, joka tässä ensimmäisenä helposti tulee mieleen.. Nimittäin ohjausdatan kulku. Siellähän se UIC-kaapelia pitkin liikkuu EP-jarrukaapelin toimiessa varayhteytenä, joten näiden lisäksi ei muita ohjauskaapeleita tarvita.. ,)

[Topi Lajunen]

En odottanutkaan tuon osuvan ihan nappiin.

Päädyin keksimään jotakin eroja, koska tiesin jo jotain asiasta, joka tässä ensimmäisenä helposti tulee mieleen.. Nimittäin ohjausdatan kulku. Siellähän se UIC-kaapelia pitkin liikkuu EP-jarrukaapelin toimiessa varayhteytenä, joten näiden lisäksi ei muita ohjauskaapeleita tarvita.. ,)

Ohjausdatasta on kyse, mutta en tuosta vastauksesta oikein osaa poimia sitä itse vastausta... Mikä siis on se ero?

[Timo Keski-Petäjä]

Ohjausdatasta on kyse ... ... Mikä siis on se ero?

Kaksinajossa Sr2-veturien välille kytketään UIC-plugillinen kaapeli. - Tätä samaa kytkentää  käytettäneen myös Sr2:n ja vaunuston toisessa päässä olevan Edo:n välillä (jolloin veturia tavallaan "huijataan" uskomaan, että siellä letkan päässä onkin toinen Sr2)? Ero olisi siis siinä, että normaalisti ei tällaista kytkentää tarvitse tehdä, koska ohjausdataa ei tarvitse siirtää?

[Topi Lajunen]

Kaksinajossa Sr2-veturien välille kytketään UIC-plugillinen kaapeli. - Tätä samaa kytkentää  käytettäneen myös Sr2:n ja vaunuston toisessa päässä olevan Edo:n välillä (jolloin veturia tavallaan "huijataan" uskomaan, että siellä letkan päässä onkin toinen Sr2)? Ero olisi siis siinä, että normaalisti ei tällaista kytkentää tarvitse tehdä, koska ohjausdataa ei tarvitse siirtää?

Ollaan hajulla, mutta ei-Edo-junassakin veturin ja ensimmäisen vaunun väliin kytketään UIC-kaapeli - sitä pitkin kulkee ainakin sisäpuhelin- ja kuulutusyhteydet. Kahden veturin välille kytketään vähän erilainen kaapeli, ilmeisesti enemmän napoja tai ristiinkytkentöjä tai jotain.

Edo-junassa ei käytetä samanlaista kaapelia kuin Sr2-parin välissä, vaan siinä on kolmas tapa... vaan mikä?

Ohjausvaunukäytössä oleva ohjausjärjestelmä ei ole yhteensopiva veturin ohjausjärjestelmän kanssa (harmi kyllä), joten homma ei itse asiassa mene siten, että veturille uskoteltaisiin toisessa päässä olevan toinen veturi. Vaan siten, että Edo:n ja Sr2:n uudet "remote control unitit" keskustelevat keskenään, ja ohjausvaunusta tuleva signaali "emuloi" Sr2:n ajo-ohjaamon kahvojen ja painikkeiden toimintoja. Veturissa siis toinen ajo-ohjaamo on aktiivinen - mitä se ei olisi jos Edo ohjaisi veturin ohjausjärjestelmää suoraan.

[Timo Keski-Petäjä]

Ollaan hajulla, mutta ei-Edo-junassakin veturin ja ensimmäisen vaunun väliin kytketään UIC-kaapeli - sitä pitkin kulkee ainakin sisäpuhelin- ja kuulutusyhteydet. Kahden veturin välille kytketään vähän erilainen kaapeli, ilmeisesti enemmän napoja tai ristiinkytkentöjä tai jotain.

Edo-junassa ei käytetä samanlaista kaapelia kuin Sr2-parin välissä, vaan siinä on kolmas tapa... vaan mikä?

Ohjausvaunukäytössä oleva ohjausjärjestelmä ei ole yhteensopiva veturin ohjausjärjestelmän kanssa (harmi kyllä), joten homma ei itse asiassa mene siten, että veturille uskoteltaisiin toisessa päässä olevan toinen veturi. Vaan siten, että Edo:n ja Sr2:n uudet "remote control unitit" keskustelevat keskenään, ja ohjausvaunusta tuleva signaali "emuloi" Sr2:n ajo-ohjaamon kahvojen ja painikkeiden toimintoja. Veturissa siis toinen ajo-ohjaamo on aktiivinen - mitä se ei olisi jos Edo ohjaisi veturin ohjausjärjestelmää suoraan.

Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! - Voisiko sitten olla niin, että fyysisesti kokoonpanolle on kuitenkin tavallaan kerrottava, missä päässä veturi on? Tällöin ehkä tulisi kyseeseen samantapainen asetelma kuin Dm7:n perätulpassa, eli olisiko vaikka niin, että ohjausvaunulliseen runkoon kytkeydyttäessä UIC-kaapelin plugi laitetaan vähän eri asentoon kuin tavallisesti? Voisiko jotenkin tästä järjestelmä sitten tunnistaa, missä päässä on se todellinen voimanpesä ja missä päässä veturia emuloiva Edo? Ja ellei sitä voi laittaa eri asentoon, ehkä välikaapelissa on jokin saman asian ajava ristiinkytkentä tässä tapauksessa?

[Topi Lajunen]

Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! - Voisiko sitten olla niin, että fyysisesti kokoonpanolle on kuitenkin tavallaan kerrottava, missä päässä veturi on? Tällöin ehkä tulisi kyseeseen samantapainen asetelma kuin Dm7:n perätulpassa, eli olisiko vaikka niin, että ohjausvaunulliseen runkoon kytkeydyttäessä UIC-kaapelin plugi laitetaan vähän eri asentoon kuin tavallisesti? Voisiko jotenkin tästä järjestelmä sitten tunnistaa, missä päässä on se todellinen voimanpesä ja missä päässä veturia emuloiva Edo? Ja ellei sitä voi laittaa eri asentoon, ehkä välikaapelissa on jokin saman asian ajava ristiinkytkentä tässä tapauksessa?

Se on toki selviö, että veturin pitää tietää mikä suunta on mikäkin, jotta se osaa Edo:sta (tai toisesta veturistakin) ohjattaessa valita suuntansa oikein. Tätä ei kuitenkaan tehdä plugin asennolla, vaan se taitaa tunnistaa sen mistä päästä signaali tulee ja mihin suuntaan se lähetetään.

Heitetääs vinkkinä vielä, että kytkentöjen erilaisuus on havaittavissa varsin vaivattomasti esimerkiksi laiturilta käsin. Kummalta puolelta tahansa...

[Ossi Hakkarainen]

Muistin äkkiseltään yhden seikan ja piti juosta samantien kirjoittamaan.

Käsittääkseni kytkentä ei onnistu kaapelilla, jolla perinteisesti on kytketty Sr2 runkoon vaan tarvitaan uudenmallinen välikaapeli, jolla onnistuu ohjausdatan välittäminen.

[Topi Lajunen]

Muistin äkkiseltään yhden seikan ja piti juosta samantien kirjoittamaan.

Käsittääkseni kytkentä ei onnistu kaapelilla, jolla perinteisesti on kytketty Sr2 runkoon vaan tarvitaan uudenmallinen välikaapeli, jolla onnistuu ohjausdatan välittäminen.

Juuri näin. Edo:ttomaan junaan on kytketään kuulutuskaapeliksikin kutsuttu UIC-pluginen kaapeli, joka löytyy veturista päin katsottuna vaunun vasemmasta nurkkakaapista. Se on siis (puoli)kiinteästi kiinni vaunussa, ja plugi työnnetään veturin nurkkaan.

Noh, tämä kaapeli ei sitten ominaisuuksiensa puolesta kelpaakaan ohjausdatan välitykseen, vaan käytetäänkin toista, irtonaista välikaapelia. Se kytketäänkin toiselle puolelle veturista katsoen oikeanpuoleisesta nurkkakaapista löytyvään rasiaan. Näin ollen kykentöjen tuloksena on ulkoakin havaittava ero: UIC-kaapeli sijaitsee eri puolella.

Vaikka Ossin vastauksesta puuttui detalji kaapelin sijainnin eripuolisuudesta, oli se kuitenkin täsmälleen oikein ja haettuun asiaan liittyvä. Vastausvuoro siis hänelle.

Kunniamaininta (ja syöttöpiste) TKP:lle oikeansuuntaisesta pohdinnasta.

[Ossi Hakkarainen]

Arvelinkin tuossa vanhan kaapelin yhteensopimattumuudessa olevan vielä jonkun jipon ja lähdin tarkastamaan asiaa. Topi kuitenkin ehti julkaisemaan vastauksen ennen allekirjoittanutta.

Kävin vapaapäivän kunniaksi tarkastelemassa junia 87 ja 176, joista 87:ssa oli Edo ja ero oli tosiaan huomattavasti laiturilta. Vaikka molemmilta puolilta. UIC-kaapeli todellakin oli eri puolella.

Kyseessä oli yllättävän helppo knoppi kun vaan vaivautui kurkkaamaan veturin ja vaunuston väliin. Alussa tulikin lähdettyä keksimään kaikenlaisia selityksiä, kun ei tuota kaapelijuttua muistanut, vaan mielessä oli pelkästään UIC- ja EP-kaapelit.

Palaan piakkoin uuden knopin muodossa.

[Teppo Niemi]

Pitäisikö Topi Lajusen ketjun aloittajana ottaa ohjat, kun ketju katkeilee? Esim. jonkinlainen määräaika knopin ratkaisijalle?

Noniin. Ohjat käsissä.

Uusi ketjun sääntö:
Mikäli knopitusvuorossa oleva ei onnistu muodostamaan uutta knoppia viikon sisällä edellisen knopin ratkaisusta, saa kuka tahansa esittää seuraavan knopin, ken ikinä ensin ehtii.

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

[Rainer Silfverberg]

Eli heitetäänpä sitten uusi knoppi pohdittavaksi: Missä sijaitsee rautateiden kilometrilaskennan lähtöpistettä linnuntietä katsottuna lähin  'Merkitty nopeus päättyy' merkki? Eli mistä sen lähimmän merkin löytää

Kauniaisissa

t. Rainer