Knoppiketju

[Pekka Viitamäki]

Eljaksen listan 1-7 ovat minunkin listassani. Tampereella oli 3 rataa. VR:n rautakanavia ei kysytty.
Hyvä saada tietoa myös voimalaitosten radoista.
Näistä erillisistä radoista on vaikea tietää, olivatko ne varsinaisia siirtoratoja, vai menivätkö vedestä nostetut puut suoraan tehtaan kitaan.
Vielä puuttuu ainakin vanhat radat vuosilta 1843 ja 1871.

[Eljas Pölhö]

1843 valmistunut rata on tietysti Nils Ludvig Arppen rakentama hevosvetoinen rata Puhoksessa (?) Pyhäjärven ja Oriveden välisen kannaksen yli.

[Eljas Pölhö]

Pertti tuossa edellä ehdotti Lentuankoskea ja minä vähän tyrmäsin ideaa. Mutta tosiaan Lentuaan laskevan Kaarneenkosken luona oli tukinsiirtorata. Minä ensin ajattelin yksinomaan Lentuasta kohti Poroselkää laskevaa koskea, joka on oikeasti Lentuankoski-niminen. Tämä Kaarneenkosken rata on sitten lisärata aiempiin, mutta koska se rakennettiin muistaakseni aikaisintaan 20-luvulla, niin se 1871 rakennettu ei vieläkään ole juolahtanut mieleeni. Vääksyn kannaksen ohitti rullarata (ei kiskotie), joka valmistui muutama vuosi Vääksyn kanavan jälkeen, ehkä 1877 tai niillämain. Jotenkin olisin mieltänyt toisen niistä Tampereen vanhoista radoista myös rullatieksi, mutta ilman lähdekansiotani en lähde sen enempää kinaamaan asiasta. Se 1871 voisi ehkä liittyä johonkin kanavatyömaahan tai suunnitelmaan Itä-Suomessa.

[[Tunnus poistettu]]

Pertti tuossa edellä ehdotti Lentuankoskea ja minä vähän tyrmäsin ideaa. Mutta tosiaan Lentuaan laskevan Kaarneenkosken luona oli tukinsiirtorata. Minä ensin ajattelin yksinomaan Lentuasta kohti Poroselkää laskevaa koskea, joka on oikeasti Lentuankoski-niminen.

Tätä rataa tarkoitin - mutta se on tosiaan tainnut olla vain veneiden siirtoon käytetty. Lentuankoski taas on kaksiosainen ("Iso Lentua" ja "Pikku-Lentua"), mainittua rataa pääsi nimenomaan Ison Lentuan ohitse. Pikkulentuasta olen kerran keískonut purjeveneen käsipelillä ylös

Tuon Kaarneenkosken radan olin ihan unohtanut.

[Eljas Pölhö]

Pätkittäin tulee uusia ratoja mieleen: Voikoskella ja Voikassa on ollut vaijerivetoisia ratoja, voimanlähteenä höyrykone. Jälkimmäinen saatettiin sähköistää jossain vaiheessa.

[Pekka Viitamäki]

Se 1871 rakennettu rata oli hevosvetoinen rata Karstulan Vahankajärven ja Soinin Punsajärven välillä.
(M Alameri: Suomen rautatiet).
Epäselvä on Tuukkalan Höyrysahan rata Hirvensalmella, vietiinkö sillä uittopuuta yli.

Eljas tiesi kaikki listallani olevat, kai niitä ratoja vielä löytyy historian hämärästä.

Siirrän knopitusvuoron Eljakselle.

[Eljas Pölhö]

En minä kyllä tätä viimeistä muistanut, vaikka lähteen perusteella olisi pitänyt ja ehkä olisi löytynytkin kotona käydessä.
Uusi knoppi sopii kaikille, JOHDANTO: Hv3 on kai Suolahdella kunnostettavana ajokuntoon. Sen voisi teoriassa koeajaa kääntämättä kertaakaan ja käymättä kääntöpöydällä ja silti palaten lähtöpaikalle. Suo-Jy-Hpk-Sk-Yv-Hpj-Suo.
UUSI KNOPPI: Mikä on LYHIN mahdollinen reitti SUOMESSA A) Nykyisin B) Koskaan (raideyhteydet EI välttämättä samaan aikaan käytössä), missä Hv3:n voisi teoriassa koeajaa lähtien ja päätyen samaan vapaasti valittavaan lähtöpisteeseen, peruuttamatta ja käymättä kääntöpöydällä. "Nykyisin" hyväksytään ne raiteet mitä näkyy Kansalaisen karttapaikassa (kartta tai ilmakuva). RAJOITUS ja esimerkki: Lahti-Mukkula-Vesijärvi-Lahti EI kelpaa, koska ei ole varmaa pääsikö Rauma-Repolan sahan läpi, vai olivatko raiteet Mukkulasta ja Vesijärveltä täysin erillisiä. (Jos on varma tieto, niin saa kertoa). Pisaranmuotoinen reitti kelpaa (saapuu piippu eri suuntaan kuin lähtiessä). KAKSI vaihtoehtoa on niin lähellä toisiaan, että hyväksyn kumman tahansa. Supernokkela huomaa molemmat.

[Pekka Porkkakoski]

Uimaharjussa Enocellin ja Uimaharjun sahan raiteita ratapihan kautta kiertäen ja Lauritsalassa Kaukaan paperitehtaan pihalla pyörien ovat aika lyhkäisiä koeajoratoja.

[Pekka Viitamäki]

Toinen Pekka ehti ensin.
Olisin tarjonnut A) Enocell ympyrä ja Rautaruukki, Raahe pisara
B) Karjarannan ratapihan länsipää, Pori pisara.

[[Tunnus poistettu]]

Viitamäki pöllii multa a-osioon ton Raahen rautaruukin   Mutta vastaan b-osaan jotta Seinäjoen ympyräraide. Tuo seinämäki on ihan hatusta vaan rennosti. En pirä ittiäni minään erityysenä rautatietietäjänä, mutta jos ei pelaa ei voi voittaa.

[Eljas Pölhö]

Käväisin kapakassa välillä, kun en odottanut näin nopsia vastauksia. Etenkin kun oikein yritin yllyttää pitkien ratalinjojen laskentaan. Pekat olivat nopsimmat ja Pekka Porkkakoski  esitti juuri ajattelemani ratkaisut. A) ja B) ovat samat, yritin vain hämätä ja usuttaa Viipurin satamarataa B) vaihtoehdoksi ja jotain pitkää A:ksi. Pori olisi ollut vähän pitempi kierros kuin voittaneet. Rautaruukin olisin kyllä hyväksynyt senkin, koska perusidea tuli toteutetuksi lähes oikein. Mutta mikä on Seinäjoen ympyräraide? Se oli minulle uutta, jos siellä tosiaan on tai on ollut mahdollisuus vain eteenpäin ajaen palata lähtöpisteeseen.
Pekka Porkkakoski supernokkelana saa jatkaa.

[Pekka Porkkakoski]

Jaahas. No yritetäänpä jatkaa ratapuolen knopilla: Radat on ajettu ratakilometreihin, jotta radan ylläpitoa varten erilaiset asiat voidaan paikallistaa ja suhteuttaa toisiinsa nähden. Ratakilometrin pituus on yleensä noin 1000 m ja nollapiste Helsingin vanhalla asemalla. Perusperiaate on, että kilometrilukema kasvaa Helsingistä poispäin kuljettaessa. Helsingissä olisi ollut vielä vuosi sitten knopin paikka kysyttäessä missä oli rataverkon ainoa km-lukema 0+000. Se oli satamaradalla liki Mannerheimintien siltaa, koska lukemat satamaradan erkanemisvaihteelta vähenivät siihen saakka ja sitten taas kasvoivat Länsisatamaa kohden mennessä. Nyt kysytään kuitenkin: Millä rataosilla kilometrilaskennan kasvusuunta on aikojen saatossa kääntynyt?

[Tuukka Ryyppö]

Liittyisikö kilometrien suunnan kääntyminen karjalan luovutukseen?

[Pekka Porkkakoski]

Karjalan palauttamattomuuskin asiaan liittyy, mutta ei mitenkään yleisesti.

[[Tunnus poistettu]]

Säkäniemi-Niirala?

[Pekka Viitamäki]

Vastaus löytyy 90-luvun Resiinasta, mutta en sano numeroa.

[Teppo Niemi]

Mites olisi Parikkala - Savonlinna (Aluksi Elisenvaarasta, myöhemmin Pieksämäeltä)

[Jukka Voudinmäki]

Mites olisi Parikkala - Savonlinna (Aluksi Elisenvaarasta, myöhemmin Pieksämäeltä)

Tepon mainitseman lisäksi Paltamo(Kiehimä)-Kontiomäki-Vuokatti, jonka km:t kääntyivät, kun yhteys Nurmeksesta Vuokattiin valmistui.

[Pekka Porkkakoski]

Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.

[Jukka Voudinmäki]

Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.

Onko Rauman radan kilometrit laskettu alunperin sisämaahan päin vielä silloin, kun rata oli yksityinen? Onko laskentasuunta muuttunut muilla niillä radoilla, jotka alunperin olivat yksityisiä, esim. Porvoon ja Hangon radat?

Olikohan Keljonlahden ja Säynätsalon radoilla aivan alkuaikoinaan Jyväskylästä laskien nousevat kilometrit vai oliko niiden varrella km-tolppia tuolloin ollenkaan? Vai tulivatko km-tolpat vasta vuosia myöhemmin Jämsänkosken oikoradan valmistumisen aikoihin, jolloin ne ovat/olivat Jyväskylästä laskevia.

[Pekka Porkkakoski]

Onko Rauman radan kilometrit laskettu alunperin sisämaahan päin vielä silloin, kun rata oli yksityinen? Onko laskentasuunta muuttunut muilla niillä radoilla, jotka alunperin olivat yksityisiä, esim. Porvoon ja Hangon radat?

Hangon radalla ei ainakaan ollut km-laskentaa, koska se myytiin valtiolle jo ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa. Muista yksityisradoista ei ole aavistustakaan.

Olikohan Keljonlahden ja Säynätsalon radoilla aivan alkuaikoinaan Jyväskylästä laskien nousevat kilometrit vai oliko niiden varrella km-tolppia tuolloin ollenkaan? Vai tulivatko km-tolpat vasta vuosia myöhemmin Jämsänkosken oikoradan valmistumisen aikoihin, jolloin ne ovat/olivat Jyväskylästä laskevia.

Kuten ei tietoa ole tästäkään. Tunnetuista kahdesta muusta tapauksesta toinen on vähän vastaava, ilmoitettu Käskylehdissäkin, ja toinen liittyy Karjalan palauttamattomuuteen.

[Antti-Matti Hartikainen]

Elisenvaara - Parikkala - Savonlinna on oikein, mutta milloin, ehkä heti kohta Pieksämäki - Savonlinna -osuuden valmistumisen jälkeen? Kontiomäeltä kaakkoon on oikea osuus, mutta Vuokatti rajakohtana väärä. Eikä tässä vielä kaikki... Lisää osuuksia kaivataan.

Rata Rumoon avattiin Vuokatin kautta yhdeksää kuukautta aiemmin mitä Nurmeksen kautta, joten olisikohan väärän suuntainen laskenta yltänyt jopa Rumoon saakka.

[Pekka Porkkakoski]

Kontiomäki - Juurikkalahti on muutettu Kuopion kautta kulkevasta laskennasta Sortavalan kautta kulkevaan laskentaan keväällä 1972.

[Eljas Pölhö]

Juurikkalahden km:t olivat 858+862 Joensuun suunnasta ja 954+138 Kontiomäen suunnasta ennen vuotta 1972. En tiedä miten Säkäniemi-Niirala-raja kilometrit lasketaan nykyisin, mutta 60-luvun lopulla ne olivat vielä Sortavalan kautta ja kasvoivat Joensuuhun päin. Silloin esim. Niirala oli 555+847 ja Säkäniemi (erkanemisvaihde) vanhalla radalla 586+418 ja Parikkalan suunnasta 480+180.

[Teppo Niemi]

RHK:n julkaisu Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.1.2009 kertoo Niiralan kilometreiksi 555+846 ja Säkäniemi 586+873 (Parikkalan suunnasta 480+242). Mutta nyt alkaa kyllä kiinostamaan enne kaikkea aikataulukirjan B-osan alkupään sivut rataosalta Sysmäjärvi - Luikonlahti.

Mutta löytyihän se kysytty rata: Imatra Tavara - Imatrankoski raja. Imatra Tavaran kilometrit ovat 326+542 (Simolan kautta) ja Imatankoski 331 +267 sekä Pelkola 335+672 Eli nehän kasvavat rajalle päin! Alunperinhän kilometrit tulivat tälle radalle Viipurin Antrean kautta.