Knoppiketju

[Kurt Ristniemi]

Nimen alkukirjain ehkä liittyi käyttötarkoitukseen?

Kyllä liittyi, nimittäin veturien käyttötarkoitukseen. Nimen alkukirjain on sama kuin veturin sarjatunnuksen kirjain. Paitsi tietenkin V- ja S-alkuisissa nimissä. Tästä epäjohdonmukaisuudesta varmaan johtuu se, että tätä logiikka ei kiertokirjeissä mainittu. Vaikka muu logiikka mainittiinkin.
 
Sen muun logiikan lisäksi myös kysymys nimien käyttötarkoituksesta on yhä ratkaisua vailla.

[Kurt Ristniemi]

Näistä codenimistä näkyy olevan tutkija Mikko Lumion kirjoitus Resiinassa 1/1979 sivulla 41.

Siinä on nimien tarkoitus ja logiikka tietenkin esitetty alkuperäisen kirjeen mukaisesti oikein:
- tarkoituksena kirje- ja sähkösanomavaihdon helpottaminen
- alkukirjain sarjakirjaimen mukaan (melkein kaikissa)
- kirjainten lukumäärä vetopyörien lukumäärän mukaan.
 

[Jorma Toivonen]

Dr12 2241:n "kattilahuoneesta" löytyi muiden yksilöiden purkuosia, mm. F-kojekaapin ovia. Yhden oven sisäpuolelta löytyi tällainen "ovikello"?  Kukahan sitä lienee soitellut?

[Jyrki Talvi]

Tarkoituksena oli/on herättää Koneapulaisen huomio Veturinkuljettajan soittokutsuun.

[Jorma Toivonen]

Ei ole "ovikellolla" mitään yhteyksiä kuljettajan vipstaakeihin. Konehuoneessa olijoiden huomion herättämiseksi Hurussa on melko äänekäs sireeni/summeri.

[Tommi Koskinen]

1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

[Topi Lajunen]

1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

Olisiko Pirkkala?

[Jukka Voudinmäki]

1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

Kotka ja Savonlinna jakavat sopivasti neljännen sijan, jos kysytään pelkästään henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja.

Mutta jos mukaan otetaan mukaan kaikenlaatuiset rautatieliikennepaikat, laskut menevät uusiksi. Pitääkö olla rautatieasema (rakennus)?

[Juhana Nordlund]

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

Toisen arvelen olevan Kotka, koska sen alueella on useita seisakkeita + Kotkan asema (arvelen tässä myös seisakkeet luokiteltavan "rautatieasemiksi"). Hyvä kysymys on, missä toisessa kunnassa sitten on sama määrä asemia. Nykyiset, toisiinsa yhdistyneet kunnat voivat aiheuttaa yllätyksiä varsinkin niille, jotka ovat eläneet pitkään vanhojen kuntarajojen aikana.

[Juha Vuorinen]

1. Mikä on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, jonka alueella ei kulje käytössä olevaa rautatietä?

2. Kun pohditaan kuntia, joissa on eniten rautatieasemia, kärkikolmikon muodostavat varsin odotetusti Helsinki, Vantaa ja Espoo. Mutta mitkä kaksi kuntaa jakavat neljännen sijan?

"Rautatieasemia" on epämääräinen käsite ja vaikeuttaa vastaamista. Jos puhutaan rautatieliikennepaikoista (liikennepaikat, seisakkeet ja linjavaihteet), jo Kouvolan ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla on niitä enemmän kuin Espoossa, jonka alueella on vaivaiset kolme liikennepaikkaa ja viisi seisaketta. Lisäksi tässä olisi päätettävä mitä tehdään "liikennepaikan osille", koska ne voitaisiin tavaraliikenteen puolella eräällä tavalla rinnastaa siihen, mitä seisakkeet ovat henkilöliikenteessä. Nämä liikennepaikan osat eivät kuulu rautatieliikennepaikkoihin, vaan sisältyvät liikennepaikkoihin niiden osina.

[Tommi Koskinen]

Ykköskohtaan oikea vastaus on Topin mainitsema Pirkkala. Maallikko saattaisi toki helposti ajatella, että esimerkiksi Nurmijärvellä tai Kaarinassa ei kulje rataa.

Pahoittelen kakkoskohdan puutteellista tehtävänantoa, mutta siinä tosiaan haettiin henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja. Jukka antoikin tähän oikeat vastaukset. Kotkasta löytyy Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka ja Kotkan satama. Kerimäki ja Punkaharju liittyivät vuonna 2013 Savonlinnaan, josta näin ollen löytyy Kotkan tavoin kuusi asemaa: Savonlinna, Pääskylahti, Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju.

[Rainer Silfverberg]

Pahoittelen kakkoskohdan puutteellista tehtävänantoa, mutta siinä tosiaan haettiin henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja. Jukka antoikin tähän oikeat vastaukset. Kotkasta löytyy Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka ja Kotkan satama. Kerimäki ja Punkaharju liittyivät vuonna 2013 Savonlinnaan, josta näin ollen löytyy Kotkan tavoin kuusi asemaa: Savonlinna, Pääskylahti, Kerimäki, Retretti, Lusto ja Punkaharju.

Humppilan kunnasta löytyy 6 asemaa: Humppila (VR), Humppila (JMR), Kermala, Palomäki, Soravaihde, Vuorela. 

[Jimi Lappalainen]

Kuinka monta kertaa valtatie 1 ylittää tai alittaa rautatien?

Nyt kun Lajusen Topi on taas aktiivinen foorumilla, on pakko korjata tähän seitsemän vuoden takaiseen kysymykseen, että oikea vastaus ei ollutkaan seitsemän kertaa, vaan kuusi kertaa

Tienumero 1 alkaa vasta Ylioppilaskylän eli Suntiontien risteyksestä. Eli vaikka rata ylittää tien myös kuvan http://vaunut.org/kuva/69276 kohdassa, se ei siinä vielä kuitenkaan ylitä valtatietä 1.

[Jouni Hytönen]

Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

[Jimi Lappalainen]

Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?

[Petri Kiviniemi]

Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?

Kokeile tätä sivustoa.
https://vayla.fi/kartat/tiekartat

[Jimi Lappalainen]

Näemmä noin todella on eli tuossa viimeisessa kohdassa tienumero on tekninen 42848. Eli Turun kaupungin katu, joka on kuitenkin esim. erikoiskuljetusten tarpeisiin mallinnettu kuten valtion tiet.

Mistä löysit numeron? Yritin tutkia useampia eri sivustoja, tuloksetta. Entä osaatko sanoa, mistä mihin tien numero on 42848, ennen kuin numeroksi muuttuu 42500 (Pansiontie)?

Kokeile tätä sivustoa.
https://vayla.fi/kartat/tiekartat

Kiitos, mahtava juttu

[Topi Lajunen]

Lainkaan ei harmita olla värässä, jos siitä seuraa tällaista mielenkiintoisuutta.