19.04.1970 / Eurajoki

19.04.1970 Eurajoen sahan ja tiilitehtaan pistoraiteen raidepuskin keväällä 1970. Raiteen päätä tuskin käytettiin kuormaukseen. Maasto ei suosinut sitä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Eurajoki (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 12.06.2021 07:50
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

12.06.2021 19:07 Heikki Jalonen: Ei ole nykyvaatimuksessa tuo radanpiston kuormauspaikka. Toisaalta, entisempien aikojen tiilenkärrääjät eivät juurikaan lueskelleet standardeja, direktiivejä, normeja tahi muita hallinnollisia määräyksiä. Kärräsivät vain tiilejä, olipa tasaisempaa tai kuoppaisempaa. Pahimpien kurujen yli mentiin kapoisilla & heppoisilla lankongeilla. Kuvassa taitaa näkyäkin muutama sellainen. Eihän tiililetka painakaan kuin nelisensataa kiloa, mikäs juttu taitokärrääjälle semmoinen oli... Vaan tiilikärry oli kaksipyöräinen, lankonkien raideleveys piti olla just tasan eikä vain melkein.
13.06.2021 00:48 Jukka Viitala: Kieliopillinen kymysys: tiilejä vai tiiliä? Edellinen kirskahtaa kymenlaaksolaiseen korvaan pahasti, mutta lännempänä sitä viljellään. Saunassa meillä oli kumminkin Vihta eikä mikään savolaisviritys, mut toril myytii lihatsui kahella nakilla ja niit syötii ihan täs näinää lihatsukopin vieres.

Kahden nakin lihapiirakassa oli oikeasti 3 nakkia. Siihen kun veti jatkoksi hedelmän, eli höyrytetyn munkkipossun, niin seuraava nälkä tuli kello 21.

Pari kesää sitten halusin Vetyy. Ei jumankauta Lappeenrannasta löytynyt yhtään autoon näkyvää snagaria. Kebabia olis kyllä saanut jopa kylmäasemalla.
13.06.2021 01:15 Heikki Jalonen: Tuo kuvan tiilitehdas oli Eurajoella, länsimurteiden kovassa ytimessä suorastaan. Siksipä siis tiilejä.

Ehkäpä myös George Herriman via Soile Kaukoranta vaikuttaa minun kirjoitustapaani, mutta siitä itse vastaan. Kun en ole mistään kotoisin...
13.06.2021 14:18 Topi Lajunen: Ylin suomen kielen auktoriteetti, Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimisto, kertoo seuraavaa:

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#​/tiili

Eli "tiiliä" on kirjakielessä oikein, ja muut sitten murteellisia tai puhekielisiä.
30.03.2024 11:14 Timo Humalisto: Kania, kaneja, kanoja, muneja, munia. Kananmuneja ...
30.03.2024 19:18 Esa J. Rintamäki: Herra Timo: [alkukielellä:] Eggie - beggies. Suomeksi: munamusia. Lähde: Glöckerwerke-Oranje eiku ... ööö ... - Clockwork Orange. Sehän se olikin, juu vallan!
31.03.2024 16:31 Raimo Harju: Olen kans ihmetelly noita sanaväännelmiä, minun kanssa/ minun kaa / tiiliä/ tiilejä / kohta Suomen kieli katoaa.
02.04.2024 08:52 Ossi Rosten: Vähemmän kait, tai ainakin pienemmin vivahtein(sanaväännelmin, jos näin voi sanoa) - niin että Turkulainenkin ymmärtää Savolaista, noita "slangisanoja" nykyisin käytetään kuin vaikka vain 50v sitten - jotta ainakaan tuolla argumentilla huoli suomen kielen (kyllä, Suomi kirjoitetaan pienellä kun kielestä kyse) katoamisesta on turha :D Fingliska on sitten oma juttunsa, mutta kait elävän kielen kuuluukin elää - sanotaan..
02.04.2024 09:27 Kari Haapakangas: Paljon näköisesti siinä on tiiliä, mutta taitaisivat kulua kaikki kuvassa näkyvän piipun muuraamiseen jos edes riittäisivät.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!