20.07.1943 / Uuksu
20.07.1943 Rautatiepatterin rautatievaunussa oleva kasvihuone.
Tällä vaunulla on niin paljon rakenteellisia yhteneväisyyksiä XGp rikkavaunuun, että tämä lienee soveltuvin osin rikkavaunusta modifioitu http://vaunut.org/kuva/148006?a=1
Kommentit
| 22.06.2021 16:49 | Esa J. Rintamäki: | Hmm, varsin todennäköistä olisi myös se, että perusvaunu oli ollut neuvostoliittolainen sotasaalis. Vaunun numerostakin voisi päätellä jotain. Umpivaunukaan se ei ole ollut, sillä sivulaitojen alareunassa on selvästi nähtävillä saranat. Päällysrakenteen muodosta helposti kyllä saa rikkavaunumielleyhtymän. Kasvihuoneen ovi on yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva! |
|
| 22.06.2021 17:19 | Hannu Peltola: | Vaunu on ilmiselvästi venäläinen sotasaalisvaunu, Suomessa tämä tunnettiin litteralla Vo. (Käyttäjä muokannut 22.06.21 17:20) |
|
| 22.06.2021 17:40 | Kari Suominen: | Jos näin on, niin osaatko Hannu sanoa, onko suomettuminen muuttanut vaunua miltäosin. Onko aluskehys ja fillarit alkuperäisiä, sekä laidat. (Käyttäjä muokannut 22.06.21 17:44) |
|
| 22.06.2021 17:48 | Hannu Peltola: | No niin, litteraan sain tietysti typon / ajatusvirheen eli kuvassa on suomalaislitteraltaan Vh. Minusta tuo näyttää kasvihuonetta lukuunottamatta täysin lajityypilliseltä. Linkin takana on pienoisrautatievalmistajan tulkinta tästä mallista: https://www.rongid.ee/en/Bergs-0144-Stake-car-20-tonns-Nr-413-445-02960 | |
| 22.06.2021 18:23 | Kari Suominen: | Mitä tästä nyt opimme ? No ainakin sen, että kannattaa rakentaa dioraamoja ja pienoismalleja... | |
| 23.06.2021 19:25 | Heikki Jalonen: | Huomatkaapa nuo letaalit laitojen ala-asennon stopparit! Varmasti kovinta mahdollista jousiterästä. Eipä huvittaisi joutua tuon kanssa vaihtötöihin ahtaaseen paikkaan... | |
| 29.09.2021 03:53 | Esa J. Rintamäki: | F 3504 vuodelta 1941 oli saanut aluskehyksensä vaunulta F 3444 (vuodelta 1920). F, joka oli lyhyttä mallia, hylättiin 1970. | |
| 29.09.2021 18:17 | Petri Sallinen: | Vh on ilmeisesti sotasaalisvaunu. Kuinka paljon näitä vaunuja oli VR:n käytössä? Palautettiinko kaikki vaunut sodan jälkeen vai jäikö näitä pyörimään VR:n kirjoille? | |
| 29.09.2021 19:18 | Esa J. Rintamäki: | Petri hyvä, olisikohan tästä apua: Kaivanpa esiin Valtiorautatiet 1937 - 1962, sivut 354 ja 355, kun muistin että saalisvaunuista on kyllä juttua olemassa. Taulukon 28 mukaan vuosina 1941 - 1943 omilta rintamanosilta ja Virosta tuotujen vaunujen (summittaiset) määrät: olivat siis liikenteessä. Vaunutyyppi: 2-aks. avovaunuja: sotatoimissa saadut: 445 kpl. Virosta tuodut I, II ja III arvoluokka: 1 138 kpl tekee yhteensä 1583 kpl. Virosta tuodut IV arvoluokka: 430 kpl. Virosta tuodut yhteensä 1 568 kpl, kaikkiaan: 2 013 kpl. Arvoluokka IV oli huonoin, eli romua. III ei ollut paljon parempi, mutta kaipasi täyskorjausta. Saksalaisten Virosta Suomeen 1941 - 1943 lähettämät vaunut: (2-akseliset avotavaravaunut) 1 448 kpl. Näissä luvuissa oli mukana myös pelkkiä aluskehyksiä ja osa romuiksi arvioiduista on jätetty mainitsematta. Pasilan konepaja kunnosti 2-akselisia avotavaravaunuja 79 kpl. Väliaikaiseen liikenteeseen otettuja vaunuja oli 176 kpl. Eräästä 23.2.1942 laaditusta Virosta tuotujen vaunujen käyttöä koskevasta tilastosta selviää, että siihen mennessä tuoduista 835 vaunusta oli liikenteessä 625. Ja näissä oli sitten monen sorttista vaunua. Vaununlaskennan tulos 25.11.1944 (neuvostokalustoa): 3) avotavaravaunuja: Sarja Hd 2-akselisia 17 kpl VH 2-akselisia 1 047 kpl VO ja VOr 4-akselisia 101 kpl XH halkojenkulj.vaunuja 2 kpl M ja Ma soravaunuja, 2-aks. 44 kpl. 5) tyyppiä ei ole ilmoitettu: 2-akselisia 114 kpl 4-akselisia 30 kpl Luovutettiin sodan päätyttyä Neuvostoliittoon: ( m.t. sivu 357): 5) venäläisiä,tavaravaunuja: avonaisia 2-aks. liikennekuntoisia: 1 241 kpl avonaisia 2-aks. puuttuva ylärakenne 132 kpl. |
|
| 30.09.2021 14:43 | Teppo Niemi: | Tietojeni mukaan tuo vaunu on rekisteröity 21.8.1942. | |
| 16.08.2023 15:50 | Erkki Nuutio: | Kyseessä oli 2. Rautatiepatterin (4 kpl 152/45 C + ilmatorjuntatykkejä) kasvihuonevaunu. Patteri oli vuosina 1943-1944 pisimpään alistettuna Laatokan Rannikkoprikaatille sen RTR 13:lle, ja oli tällöin majoitettuna Uuksuun. Tietolähde: Ove Enqvist Rautatietykistö Suomessa - Unohdettu osa rannikkopuolustusta (2019). Toimittiin siis pääosin 111 km:n Uuksu - Aunus -radalla. Rautatienrakennusmuodostelmat rakensivat sen 8 kk:ssa alkaen heinäkuun lopusta 1942. Rata tuhottiin osin mottiin jääneine kalustoineen perääntymisen yhteydessä pääosin heinäkuussa 1944. Tauno Hovattan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.) kertoo radan lyhyiksi jääneet vaiheet. Kirjasta selviävät rakennettaessa käytettyjen 15 höyryveturin numerot, yleisliikenteessä käytettyjen 5 höyryveturin numerot (lisänä moottorivaunu) ja Viteleen maihinnousun seurauksena mottiin jääneinä tuhottujen 6 höyryveturin numerot ja tuhoamispaikat. Vaunuja mottiin jäi noin 300 vaunuarvoa. Noin puolet tuhottiin. Sillat ja asemarakennukset tuhottiin. |