06.04.1982 / Pasila alapiha
06.04.1982 Ruskeaksi maalattu lämminvaunu Gg 34017-4 Pasilan alapihalla huhtikuussa 1982.
Kommentit
| 07.08.2021 11:24 | Esa J. Rintamäki: | Näitä uudempia lämmin- ja jäähdytysvaunuja näkyi sittemmin muutettuna virkatarvevaunuiksi, numerosarjaan 030'XXX. Katolla näkyy olevan Flettner-periaatteella toimivat "sisäilmanliikuttimet" | |
| 07.08.2021 15:36 | Erkki Nuutio: | Tarkoitatko vaunun neljää Savonius-roottoria ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori ) ? (Käyttäjä muokannut 07.08.21 16:03) |
|
| 07.08.2021 16:27 | Petri Sallinen: | Oliko vaunujen katot maalattu alumiinvärillä vai olivatko ne ruskeita? | |
| 07.08.2021 20:06 | Simo Toikkanen: | Vuonna 1972 määrättiin vastedes täyskorjattavien tai valmistuvien lämminvaunujen katto maaalattavan alumiiniharmaaksi ja alusta sekä ulkoseinät ruskeiksi (Virallisia tiedotuksia nro 33/1972, kohta 4: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/171606/rth231.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Olikohan alkuperäinen määräys tavaravaununruskeasta väristä määrännyt, että koko vaunu olisi pitänyt maalata ruskeaksi? | |
| 07.08.2021 21:44 | Esa J. Rintamäki: | Yeah, Erkki. En vain muistanut koko Savoniusta! Toisaalta, parempi huono muisti kuin huonot muistot! |
|
| 08.08.2021 11:24 | Simo Toikkanen: | Numeron perusteella tämä 34017 on valmistunut alun perin lämmin- ja jäähdytysvaunuksi sarjaan Ggi. Päädyissä pitäisi olla jääluukut oikeanpuoleisen vaunun tapaan. Vasemmalla oleva 34342 aiheutti hieman päänraavintaa: vaunun puoli metriä pidennetyn aluskehyksen perusteella se kuuluisi pakastevaunusarjaan Ig. Päätyyn merkitty numero kuuluu puolestaan lämminvaunusarjalle Gg, ja päädyn jäähdytyskoneistokin on poistettu. Ilmeisesti vaunu on vastikään muutettu takaisin alkuperäiselle sarjatunnukselle ja numerolle – vuoden 1981 vaunuluettelossa kun Ig-sarja on vielä kokonaisuudessaan. |
|
| 02.07.2023 09:36 | Kurt Ristniemi: | Savonius kehitteli Flettnerin roottorin pohjalta omaa roottoriaan ja kehitti Savonius-roottorin. Sen pohjalta Savonius ja Flettner kehittivät yhdessä Savonius-roottori-imurin vuonna 1924. Savonius-roottori-imureita asennettiin autoihin, juniin, laivoihin ja ties mihin ympäri maailmaa. Myöhemmin (milloin?) Flettner lunasti roottori-imurin patentin. Vuodesta 1931 lähtien Flettner Ventilator Ltd UK:ssa on valmistanut tuuulikäyttöisiä roottori-imureita mm. mitä erilaisimpiin ajoneuvoihin. Ks. https://www.flettner.co.uk/about/ Jos vain tietäisi, milloin Flettner lunasti patentin, niin voisi päätellä, onko jokin roottori-imuri Savonius-roottori-imuri vai Flettner-roottori-imuri. Periaatteessa sama laite, nimi vain muuttui. Ehkä se jakovuosi on tuo 1931? Kuvassa olevat roottorit eivät oikein vaikuta imureilta, koska niissä näyttää olevan vain akseli, joka tuskin on riittävänkokoinen kätkeäkseen sisäänsä myös ilmakanavan. En kuitenkaan ole koskaan kuullut Savonius-roottorilla toimivasta "sisäilmanliikuttimesta". Löytyisiköhän jostakin siitä tietoja? Entä mitä ovat nuo kaksi muuta vehjettä vaunun katolla? Ilmanottimia? |
|
| 02.07.2023 10:53 | Petri Sallinen: | Patentti ja laitteen toimintakaavio löytyvät täältä. https://patents.google.com/patent/US1766765 |
|
| 02.07.2023 11:03 | Kurt Ristniemi: | Niin, tuo patentti on Savonius-roottorin patentti. Siinä muodossa kun roottoria käytettiin esim. vesipumpun voimanlähteenä. Nyt on haussa tiedot Savonius-roottori-imurista ja eritoten tuosta Savonius-roottorilla käytetystä "sisäilmanliikuttimesta". |
|
| 02.07.2023 12:04 | Petri Sallinen: | Eli Savonius-roottorilla pyörivä tuulihattu? Niitä käytettiin sellaisissa kiinteistöissä, joissa oli painovoimaan perustuva ilmanvaihtojärjestelmä — kuten kotitalossani. Pyöriessään alemmit lavat saivat hormissa aikaan imun. Taloni ilmanvaihto perustuu yhä painovoimaan, mutta vessojen hormeihin on jo asennettu ajastimella toimivat sähköä käyttävät imurit. | |
| 02.07.2023 13:06 | Kurt Ristniemi: | Tuosta "sisäilmaliikutin"-termistä pitää kysyä Esa. J:ltä. Luulen hänen tarkoittavan jonkinlaista kattotuuletinta, joka sekoittaa vaunun sisätilan ilmaa. Sellaista siis, mitä näkee esim. Ameriikan ihmemaan asunnoissa. |
|
| 02.07.2023 13:14 | Petri Sallinen: | Kiinteistössä ja vaunussa ilma saadaan liikkeelle siten, että katolla oleva imuri imee ja vastaavasti jostain räppänästä otetaan korvausilmaa. Näin ilma vaihtuu. Nykyisin asia toteutetaan pääsääntöisesti koneellisella ilmanvaihdolla — ennen painovoimaisella, jota avitettiin esim. tuulihatulla. Samalla pidettiin huoli siitä, että ilma kiertää oikeaan suuntaan eikä kylmää ilmaa valu hormia pitkin sisälle. | |
| 02.07.2023 13:22 | Kurt Ristniemi: | Niin, niinhän ne imurit toimivat. Myös Savonius/Flettner-roottori-imuri. Siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta Esa. J. tuntuu tarkoittavan jotakin ihan muuta: Kuvan http://vaunut.org/kuva/149109 kommenteissa: "Katolla Flettner - roottorit liikuttelemassa vaunun sisäilmaa. Muutoin olisi lattialla pakkasta ja katonrajassa riihenpuintilämmintä." (Käyttäjä muokannut 02.07.23 13:23) |
|
| 02.07.2023 16:15 | Rainer Silfverberg: | Pyörikö tuo roottori kokonaan ilman konevoimaa, jos juna esim seisoo paikallaan eikä tuule, meneekö tavara vaunun sisällä pilalle? | |
| 02.07.2023 22:18 | Kurt Ristniemi: | Muisti on kumma juttu: Ensin ei ole mitään muistikuvaa, mutta sitten tulee hatara muistikuva, joka sitten alkaa kiusata, ja joka lopulta pitää tarkistaa: Ja kyllä, Esa J. on aivan oikeassa: Ainakin lämminvaunu Ggv:ssä katolla oleva Savonius-roottori pyöritti vaunun sisäpuolella katon tuuletuskanavassa olevaa imuria, joka painoi katon rajan lämpimän ilman kanavaa pitkin alas lattianrajaan (tai haluttaessa ulos). Ts. systeemi tasasi vaunun lämpötilaa. "Ilmanimurit A vetävät ilmaa vaunun sisältä kattokanavaan, josta ilma joutuu suunnanvaihtokotelon B kautta joko takaisin sisälle tai ulos. Kun suunnanvaihtokotelon käsivipu on ylhäällä asennossa ,ilmankierto", joutuu ilma päätykanavaan ja lattian rajasta takaisin vaunun sisälle. Kun käsivipu on alhaalla asennossa 'tuuletus', virtaa ilma ulos. Lämmityskauden aikana käsivivun tulee olla yksinomaan asennossa 'ilmankierto', muulloin tarpeen vaatimassa asennossa." Rainer: Savonius/Flettner-roottori toimii ajoviiman/tuulen voimalla, niinkuin kai kaikki entisjan imurit. Tämä siis aikana ennen koneellista ilmanvaihtoa. |
|
| 03.07.2023 06:38 | Petri Sallinen: | VR:n historiikki 1937-1962 esittelee Ggv-vaunun ilmanvaihdon/ilmankierron toimintaperiaatteen seuraavasti: "Vaunun katolla on tuulen voimalla pyörivät roottorit, jotka panevat ilman vaunussa lämpötiloja tasoittavaan liikkeeseen" ja "vaunussa oleva ilma pannaan lämmön tasaamiseksi kiertoliikkeeseen. Ilma johdetaan seinien sisällä olevien kanavien lävitse, jolloin tavarat voidaan ilman jäätymisen vaaraa kuormata seiniin kiinni; tämä ei aikaisemmissa vaunutyypeissä ollut mahdollista. Lattiaan ei tällaisia ilmakanavia ole järjestetty, vaan tavarat on kuormattava siten, että niiden ja lattian välissä ilma pääsee kiertämään". |