28.08.2021 / Kiiruna asema, Ruotsi
28.08.2021 Välivaunu on tehty kuuppavaunun alakerrasta ja lisäpaino saatu kippaamalla vähän malmia kyytiin. Normivaunu on vähän erilainen kuin LKAB:lla.
Kommentit
| 30.08.2021 23:03 | Jaakko Tuominen: | Onko välivaunu kytkimien vai jonkin muun takia? | |
| 01.09.2021 22:17 | Jarno Piltti: | Ja onko tällä joku numero ja littera? Muukin kuin lyhyt ja ytimekäs 4. | |
| 01.09.2021 23:07 | Jorma Kattelus: | Eikös tuossa Hector Rail vuokra veturissa ole ruuvikytkimet. Alpha Trains on käsittääkseni vuokrannut tuon pitkällä sopimuksella. | |
| 05.09.2021 18:26 | Seppo Rahja: | Tuo on malmivaunun alustalle tehty adapterivaunu, jonka toisessa päässä on SA-3 -kytkin ja toisessa ruuvikytkin. | |
| 05.09.2021 20:58 | Uwe Geuder: | Eikö ole joskus sanottu, ettei ruuvikytkin kestäisi malmijunien painoa? | |
| 06.09.2021 02:32 | Tuukka Ryyppö: | Kestää kai se, jos malmijuna on hyvin lyhyt? | |
| 06.09.2021 03:06 | Joona Kärkkäinen: | Junan paino ei ole merkittävin asia puhuttaessa kytkimen kestosta. Sen sijaan vetovoima jolla kytkintä rasitetaan on se oleellinen asia, ja käytettävän vetovoiman määrä on se mikä sitten rajoittaa junapainoa, ts. miten painavaa junaa voidaan vetää tietyllä vetovoimalla. Kaksi neliakselista nykyaikaista sähköveturia kehittää vetovoimaa arviolta noin 600 kN ja meillä Suomessa vetovoimarajoitus ruuvikytkimellä on 450 kN. Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava. Sitä en tiedä miten asia on Ruotsissa ja onko juuri tuossa veturissa oleva kytkin järeämpää tavaraa. (Käyttäjä muokannut 06.09.21 03:10) |
|
| 06.09.2021 22:48 | Uwe Geuder: | > Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava. Saksassakin tavallinen ruuvikytkin sallii 450 kN, mutta vahvistettu 500 kN. Ero on siis varsin pieni, vain reilu 11% lisää. Automaattikytkin sallii 850 kN, siis huomattavasti enemmän. https://fahrweg.dbnetze.com/fahrweg-de/kunden/nutzungsbedingungen/technischer_netzzugang/grenzlasten-1368972 > Junan paino ei ole merkittävin asia puhuttaessa kytkimen kestosta. Sen sijaan vetovoima jolla kytkintä rasitetaan on se oleellinen asia Näinhän se teknisesti toimii. Mutta käytännössä ei kai muodosteta 450 kN:in vetovoiman junaa, mutta vaikkapas 4000:n tonnin juna. Massa ei ole ihan kiinteä, mutta tietylle rataprofiilille ja kiihdyksille voi laskea ylärajan, että järkevä liikennöinti on mahdollista, ilman että vetovoiman yläraja tule vastaan. Tuossa oli aikaisemmin keskusteltu aiheesta: http://vaunut.org/kuva/130169 Siis kysymys jää: Jos Saksassa ruuvikytkimilla seuraa junille 4000 tonnin raja (en tiedä onko se nyt tavallisille vai vahvistetuille kytkimille, mutta 11% prosentti lisää olisi vain 4440 t.), kuinka sitten nykyisin kelpaa ruuvikytkin malmiradalla, jossa junapaino voi olla esim. 8700 t niin kuin sarjan toisessa kuvassa kerrotaan? http://vaunut.org/kuva/149727 Olisin ymmärtänyt, että malmiradalla liikkuu vakiojunia. Ei kai siellä ole keveytä ja raskaita? (Paitsi paluumatkalla, mutta se on joka tapauksessa kalusto) Kun katsoin tietoa aiheesta verkosta, tuli tämä artikkeli vastaan: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?17,4845872,page=all Vaikka ei tekstiä ymmärtäisikään eikä se muutenkaan vastaa kysymykseen, ainakin höyryvetureiden ystäville siinä on mielenkiintoisia kuvia. Onko Suomessa säännöllisti ajettu höyryvetureita kaksinajoissa? (Käyttäjä muokannut 06.09.21 22:56) |
|
| 06.09.2021 23:03 | Uwe Geuder: | > kuinka sitten nykyisin kelpaa ruuvikytkin malmiradalla, Vai onko se näin, että tuo 500 kN vahvistettu malli on järkevä kompromissi jokaiselle vaunulle. Mutta kun malmiradalla nyt kyse on vain vetureista ja välivaunuista, niille saa sitten "erikoisvahvistetun" mallin, joka kestää vaikkapas 850 kN? Välivaunu tarvitaanhan siksi, koska kaikissa vaunuissa on automaattikytkin. |
|
| 06.09.2021 23:46 | Petri Kiviniemi: | Tässä siis Railcaren hoitama Kaunis Ironin kuljetus. Junan paino mahdollisesti 3000-4000 tonnia? (Käyttäjä muokannut 06.09.21 23:53) |
|
| 07.09.2021 00:19 | Seppo Rahja: | Kaunis Ironin junat ovat havaintojeni mukaan lyhyempiä kuin LKAB:n. | |
| 07.09.2021 00:21 | Uwe Geuder: | Petri antoikin oikeat hakusanat: https://www.railcare.se/en/news/continued-trust-from-kaunis-iron/ Junapaino 3100 tonnia, vain 2 junaa päivässä. Suuri osa niistä 22-26 junista päivässä ovat sitten toisenlaisia. |
|
| 06.11.2021 19:58 | Uwe Geuder: | >> Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava. > Saksassakin tavallinen ruuvikytkin sallii 450 kN, mutta vahvistettu 500 kN Puolassa ainkain 850 kN, ks. http://vaunut.org/kuva/134834 (Käyttäjä muokannut 06.11.21 19:58) |