??.??.1910 / Ykspihlaja väliratapiha
??.??.1910 Rautatieasema Ykspihlajassa. Kulkematon postikortti. Julkaisija: E.& A.Axelqvistin Kirjakauppa, Kokkola
Kommentit
| 31.10.2021 11:25 | Eljas Pölhö: | Veturisarja C5, numero 106. Vaikka tenderit eivät välttämättä olleet kytkettynä samanumeroiseen veturiin, niin kuvassa näkyvä isokokoinen numero olisi varmaan vaihdettu, jos itse veturilla olisi eri numero. Seinäjoen varikko oli mm. Kokkolan ja Ykspihlajan emävarikko ja Seinäjoen varikolla olivat 1910 C5-veturit 106 ja 108. | |
| 31.10.2021 13:35 | Erkki Nuutio: | Korkea pylväs lienee asema-aluetta valaisevaa öljylamppua varten. Kirkkaus laiturin tasolla jäi vähäiseksi. Voiko olla vanhempi kuin 1910, koska venäjää ei ole asemankilvissä ? Asemankilpien tuli olla asetuksen mukaan vain kunnalliskielisiä (asukkaiden enemmistön kielisiä) 1.5.1897 lähtien. Asemapäälliköt eivät aina pitäneet kiirettä asetuksen noudattamisessa. Ykspihlaja kuului/kuuluu Kokkolaan ja vuoden 1912 Tietosanakirjan aikaan ruotsinkieliset olivat enemmistönä Kokkolan kirkonkirjoissa. Kunnalliskieli oheisen valokuvan aikoihin oli siten oletettavasti ruotsi. Yxpila asemankilvessä on siten oikein, mutta venäjän puuttuminen siitä viittaisi viimeistään vuoteen 1902. Venäjänkielen tuli olla lisätty asemakilpiinkin vuoden 1902 kieliasetuksen nojalla. ( https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1902 ) (Käyttäjä muokannut 31.10.21 18:51) |
|
| 31.10.2021 19:58 | Heikki Jalonen: | Lisäsin hieman lisätietoa liittyen tuohon Erkin mainitsemaan valopylvääseen: http://vaunut.org/kuva/151126?a=1 | |
| 31.10.2021 20:05 | Matti Parkkonen: | Erkki Nuutio. Voit olla oikeassa tuon vuosiluvun kanssa. Laitoin arvioni siihen viitaten, kun asemarakennus valmistui 1903 ja laajennettiin 1908 Kuvassa ehkä näyttäisi olevan jo tuo laajennuskin mukana. Kortti on kulkematon, joten ajan haarukoiminen on hankala. (Käyttäjä muokannut 31.10.21 20:06) |
|
| 31.10.2021 21:41 | Jarmo Pyytövaara: | Kulkenut kortti, päivämäärällä 23.12.1909 löytyy. Eiköhän kuva ole kesältä 1909, koska laajennusosassa on vuorilaudat seinässä? | |
| 01.11.2021 09:35 | Erkki Nuutio: | Ykspihlaja syrjäisenä oli siis vitkutellut venäjättä vuoteen 1909-1910 asti. Osa-apu tähän oli epäilemättä 1905 kapina Venäjällä ja Suomen yleislakko (Kansallislakko). Sen ansiosta annettu Marraskuun julistuskirja ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Marraskuun_manifesti ) peruutti/lykkäsi osan Helmikuun manifestiin (1899) perustuneista, ja laittomiksi katsotuista määräyksistä. Ei kylläkään vuoden 1902 kieliasetusta. Voitiin kuitenkin nyt syrjemmällä laistaa yleisesti venäjänkielestä asemankilvissäkin. Valvonta palasi tiukentuneena vuoden 1908 vaiheilla. Vuoden 1912 Kokkola -lehdessä julkaistun aikataulun mukaan Ykspihlajaan kulki juna edestakaisesti kolmasti päivässä. Ainakin maailmansodan aikana Kokkolassa oli varuskunta, jonka vahvuudeksi arvioitiin 500 henkeä antautumiseen päättyneen taistelun (27-28.1.18) edellä. Taistelu käytiin varuskunnan luona, mutta merisotilaat vetäytyivät Ykspihlajaan ennen antautumistaan. |