13.11.2021 / Pasila asema

13.11.2021 Taas nousen junaan https://www.youtube.com/watch?v=PCVVa8D2​WX8

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Pasila asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Kuvasarja: VETURITALLIT
Lisätty: 14.11.2021 22:05

Junatyyppi
MUS: 1917

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Operaattori
Porvoon Museorautatie ry:

15.11.2021 06:58	Lauri Rantala:	Miksi tässäkin kuvassa on kielisekoilu ? Välillä mennään Tammerforsiin ja taas välillä Tampereelle ?
15.11.2021 07:56	Ossi Rosten:	Taitaa olla taulun tekstit juuri vaihtumassa?
15.11.2021 08:47	Rainer Silfverberg:	Ja Vaaaaankin näyttäisi pääsevän!
15.11.2021 10:46	Erkki Nuutio:	Etenkin tuo Kajana on tosi paksu vitsi. Mutta se kertoo RKP:n hallitsevan koko Suomea (anteeksi Finlandia) ja stiftelsien määräilevän nössykkäpuolueitamme. Kuulen Snellmanin kääntyilevän tuskaisesti haudassaan. Saako näyttötekstien määrittäjäkin tukirahoja. (Käyttäjä muokannut 15.11.21 10:49)
15.11.2021 13:32	Jimi Lappalainen:	Joensuun kohdalla ei kuitenkaan lue "Åminne"; http://vaunut.org/kuva/32171
15.11.2021 13:49	Rainer Silfverberg:	Kajana on kuitenkin kaupungin virallinen nimi ruotsiksi, perustihan sen Pietari Brahe jo 1651. Åminne ei ole koskaan ollut Joensuun virallinen nimi, eikä Östermyra ole ollut Seinäjoen.
15.11.2021 14:08	Erkki Nuutio:	Ei ole siitä kysymys. On suomen- ja ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä paikkakuntia. Kajaani ei todellakaan ole ruotsinkielinen eikä kaksikielinen paikkakunta. Ei Tamperekaan. Jo vuonna 1906 MÄÄRÄTTIIN käyttämään asemanimessä paikkakunnan kunnalliskieltä. Oheinen näyttötaulu rikkoo tätä ja myöhempiä asiaa koskevia asetuksia ja määräyksiä. VR / Helsingin asema: Korjatkaa tekemänne virhe - tahallinen tai tahaton virhe. Virheenne sotkee ja sekoittaa etenkin vierailijoita, varsinkin ulkomaalaisia, myös ruotsalaisia.
15.11.2021 14:29	Rainer Silfverberg:	Nyt asemien infosta ei vastaa enää VR vaan Väylävirasto joka noudattaa samaa tapaa rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Asemien matkustajainfossa kun on kyse kaukoyhteydestä, samoin valtateiden tienviitoissa, näytetään määränpäiden nimet niillä kielillä mitä virallisissa kartoissa esiintyy. Kaupungit ja kunnat saavat itse päättää millä kielillä ne näkyvät kartoissa ja saa käyttää virallisissa yhteyksissä. Kaikki kaupungit jotka on perustettu ennen 1809 ovat halunneet säilyttää myös ruotsinkielisen nimensä vaikka muuten eivät täyttäisi kaksikielisyysvaatimusta koska nimet ovat niin vakiintuneita.
15.11.2021 14:54	Erkki Nuutio:	Korjaukset näistäkin tehdyistä kielilakia rikkovista ja matkailijoita sekottavista toimista saa siis tehdä Väylävirasto. Asia on niin, että sen paremmin Tampereen kuin Kajaanin kaupunki eivät ole vaatineet kaksikielisyyttä nimiinsä. Tuollainen väite on naurettava. Väylävirasto: Toimikaa!
15.11.2021 15:51	Tuukka Ryyppö:	Jos Tampere ja Kajaani ovat halunneet, että kartoissa niiden kohdalle merkitään myös Tammerfors ja Kajana, miksi ne eivät haluaisi samoja näkyviin tällaisessa aikataulunäytössä? Antaa Kajaanin päättää Kajaanin asioista ilman, että muualta tungetaan kertomaan mikä on heille parasta.
15.11.2021 16:03	Simo Toikkanen:	Rautatieliikennepaikkojen nimistä on säädelty Valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itsehallintoalueiden sekä eräiden liikennepaikkojen nimistä (VNp 23.12.1982/1052, täydennetty 120/1989). Pääperiaate on, että yksikielisestä paikasta käytetään ko. kielen omaa nimimuotoa, siis suomenkielisestä paikasta suomenkielistä muotoa ja ruotsinkielisestä paikasta ruotsinkielistä muotoa. Päätöksessä on kuitenkin mainittu joukko nimiä, joista on käytettävä toisella kielellä nimen rinnakkaismuotoa. Näitä nimiä ovat mm. edellä mainitut Tampere (Tammerfors) ja Kajaani (Kajana). Nämä ruotsinkieliset nimimuodot perustuvat siis voimassa olevaan lainsäädäntöön.
15.11.2021 17:15	Esa J. Rintamäki:	Rainer, Seinäjoen asema avattiin vakituiselle liikenteelle syksyllä 1883 nimenomaan Östermyrana. Seinäjoki - nimi otettiin käyttöön 1.5.1897, cirkuläärin 15/1571, annettu 6.3.1897, mukaan.
15.11.2021 18:54	Rainer Silfverberg:	Toi on muuten erikosista että Kotuksen sivu "Svenska ortsnamn i Finland" https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a​=abc&b=%C3%96 mainitsee Östermyran tarkoittavan vain " (föråldrat) f.d. bruk och egendom i Seinäjoki, Södra Österbotten". eli vain ruukki, ei asemasta puhuta mitään. Åminne Joensuun kaupunkia tarkoittamasta on kokonaan tippunut pois niiden listalta. (Käyttäjä muokannut 15.11.21 18:55)
15.11.2021 18:57	Erkki Nuutio:	Tuukka, luuletko että kajaanilaisilta olisi asiaa pahemmin kysytty, tai että esimerkiksi heidän valtuustonsa olisi näin päättänyt? Ymmärtänet että pelleilystä on koitunut vain sekaannusta satunnaisille kaukaa Kajaaniin pyrkiville, singaporelaisille, ruotsalaisille ja muille. Joutuvat kyselemään mitkä vaunut menevät Kajaaniin ja mitkä Kajanaan. Kielilait säädettiin kielirauhan tukemiseksi. Siis sen välttämiseksi että muuta tavoittelevat eivät tekisi irtiottoja milloin milläkin tekosyyllä. VNp on vain päätös, jonka jonkun puolueen ministeri voi tehdä jokseenkin huomaamatta, vaikka muodollisesti sen on hyväksynyt silloisen hallituksen enemmistö. Esimerkkejä riittää. Kielilain vastainen se on selkeästi. Kuvitteletko vierailijoiden tai paikallisten saavan jotakin hyötyä Kajana tai Tammerfors -pelleilystä asemanimissä?
15.11.2021 19:28	Esa J. Rintamäki:	Anteeksi, Rainer hyvä! Unohdinkin mainita, että Östermyra asemannimenä perustui juuri Östermyran ruukkiin. Paljoa muutahan siellä ei niihin aikoihin ollutkaan.
15.11.2021 22:06	Vesa Höijer:	Giemajávri pohjoissaameksi eli Kiemâjävri inarinsaameksi - kai tämäkin kerrotaan aikatauluissa. Nämäkin ovat virallisia kieliä Suomessa, tosin vain paikallisesti,
15.11.2021 22:16	Vesa Höijer:	Siis tuo on Kemijärvi. Kajaanilla on inarinsaamenkielinen nimi: Kaajaan.
16.11.2021 07:44	Kari Haapakangas:	Oikiastihan Kajaanissa on vähintäin kolome j:tä, elikkä oikia kirijotusasu on Kajjjaani
16.11.2021 13:26	Jussi Tepponen:	Ja jottei kaikki olisi liian helppoa löytyy semmoinenkin, josta tällä hetkellä löytyy eri lähteistä neljä eri nimeä: Turku Satama, Åbo hamn, Turku Harbour, Turku Port. Onneksi Turun satama on jo poistunut käytöstä ja Turku Harbour on myös siirtymässa takavasemmalle. Tuo oikeinkirjoituskin vaihtelee villisti, onko satama, hamn, port, ym isolla vai pienellä kirjaimella kirjoitettu. (Käyttäjä muokannut 16.11.21 13:27)
16.11.2021 14:10	Juhani Pirttilahti:	Voisihan se olla myös Turku Marine.
16.11.2021 14:20	Jimi Lappalainen:	Linnanfältti.
16.11.2021 14:37	Miitre Timonen:	JPL: Ei voisi, koska Turussa on Marina ihan erikseen :)
16.11.2021 23:57	Jorma Rauhala:	Tampereella on aseman näyttötauluissa esiintynyt myös "ruotsinkielinen" hupimuoto: Keuru. Kokemäen kaupunki kirjoitti joskus 1990-luvulla VR:n herroille paperikirjeen että se ei halua nähdä missään juna-aikatauluissa vääräkielistä nimimuotoa "KUMO" koska se on negatiivinen ja VR poistikin sitten hetimmiten Kumon. Ruotsinkielinen nimimuoto juna-aikataulussa suomenkielisellä alueella ei perustunut mihinkään määräykseen. Se olikin sitten vain Kokemäki, kunnes tuli RHK. Ja samalla on hirveän vaikeaa muuttaa Sköldvikiä Kilpilahdeksi... Kieliasiat oli pantu Suomessa tasavallan mukaiselle ajantasalle jo 1920-luvulla, mutta ruotsinkieliset rinnakkaisnimet otettiin jostain ihmeen syystä uudestaan käyttöön VR:n aikatauluihin 1990-luvulla. Sitä ennen siis noudatettiin kielilakeja ja asetuksia. Matkalippupohjatkin olivat suomeksi valtaosalla maatamme ja vain kaksikielisellä kaistaleella eli asemat Prv-Nlä, Tkl-Hki-Kr-Pku/Hnk, Tku, Vs ja Pnä-Kok käytettiin kaksikielisiä matkalippuja. Yksikielisillä asemilla käytettiin suomenkielisiä nimiä. Kaksikielisillä oli kummatkin käytössä ja suomi ylinnä, sillä rautatien ja tasavallan pääkieli on kuitenkin suomi. Sitten myöhemmin 5%-kielipuolue kai painosti kovin ja sai aikaiseksi sen, että enemmistöltään ruotsikielisiksi ilmoitettujen kuntien rautatieasemat olivat ensiksi kuningaskunnan kielellä ja sitten vasta suomeksi. Eli tarkoitti että kaksi Suomen asemaa muuttuivat: Karis/Karjaa ja Bennäs/Pännäinen.
17.11.2021 09:18	Rainer Silfverberg:	Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen.
17.11.2021 10:55	Erkki Nuutio:	Epäystävällistä palvelua tuskin on suuremmin ollut kieliperusteilla. Tietenkään sellaista eikä muuta epäystävällisyyttä saa esiintyä. Mutta valtakunnallisissa junissa jotka eivät ole ruotsin- tai kaksikielisen alueen lähiliikennettä ei asiakkaalla ole perustetta vaatia enempää kuin kielilaki määrää. Kun lippu on hankittu sieltä ruotsin- tai kaksikieliseltä alueelta, mitä erityistä palvelua ruotsiksi sen yli joku kaipaa? Kohdeasemansa (ja mahdollisen vaihtoasemansa) kyseinen ihminen varmasti tietää, tietää vaikka kyltissä lukee Kajaani eikä Kajana. On ylimielisyyttä skandinaavilta tai ruotsinkieliseltä suomalaiselta vaatia konduktööriltä tai suomenkielisen alueen lipunmyyjältä tai muulta virkailijalta ruotsinkielistä palvelua. Skandinaavit eivät noin törppöjä olekaan, koska MITÄÄN perustetta sellaiselle vaatimukselle EI OLE, ja englanti on heillekin toivottu kieli. Englannin tarve ainoana käyttökelpoisena Lingua Frankana maassamme on konduktöörille toistuva. Koko työikäinen väestö (joitain siirtolaisia lukuunottamatta) on lukenut pakkoruotsinsa, ja valtaosin unohtanut sen muutamassa vuodessa käyttötilanteiden harvinaisuuden (kuten 1 kerta / 20 vuotta) vuoksi. On erikoista että monet ruotsinkieliset eivät halua myöntää, että todellinen Suomi ei ole kaksikielinen maa. On ainoastan joitain rajattuja ruotsin- kaksikielisiä alueita. Koko työikäinen ruotsinkielinen väestö on vastaavasti lukenut pakkosuomensa . Nykyään useimmat heistä osaavat suomea vähintään yhtä hyvin kuin ruotsia. Palvelua heidän äidinkielellään tarvitaan. Sitä tarjotaan Suomen asiankuuluvilla alueilla tasokkudella jota ei kohtaa missään muualla maailmassa! Mutta on selvää että umpisuomalaisten paikkakuntien (kuten Kajaani, Tampere) historiallisilla ruotsinkielisillä nimillä aikatauluissa ja näyttötauluissa ja muualla ei ole toiminnallista eikä oikeudellista perustetta. Sellaiset ovat omavaltaisuutta, joka kiistatta rikkoo kielilakia. Kyseessä on esimerkki milloin mistäkin tekosyystä irtiottoon, eli tahallisesta Kielilain sääntöjen ja hengen rikkomisesta, Vaikka sellaisella synnytetään epäsopua ja epäluottamusta yhteisessä maassamme. On rikottu Kielilakia ja matkaviestinnän selkeyttä, sekä kielisopua jonka takeena Kielilaki nimenomaisesti on. Vastuutahon (RHK; Väylävirasto?) tulee korjata virhe.
17.11.2021 11:08	Rainer Silfverberg:	Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi.
17.11.2021 11:15	Topi Lajunen:	Erkillä on sen verran intohimoinen suhtautuminen aiheeseen, että on varmasti jo laittanut palautetta ja kyselyä Väylävirastolle. Kerrothan sitten tässä, mitä vastasivat?
17.11.2021 11:56	Esa J. Rintamäki:	Aikanaan rantaruotsalaisten kanssa samassa tehtaassa touhunneena olin tilaisuudessa monen monta kertaa kuulla, kuinka Ruotsin valtakunnasta paluumuuttaneet riikinruotsintaitoiset nauraa räkättivät selkäkeikkanauruja kuullessaan kotoisten rantaruotsalaistemme omalaatuista raklattamista! Eräskin paluumuuttajaherra kokeili että meneekö Skoonen murre läpi Kirkkonummi/Siuntiossa. Ei mennyt.
17.11.2021 12:16	Jukka Ahtiainen:	Hyvä kun palvelutehtävissä on kielitaitoa ja tärkeät ohjeet/infot ovat englanniksi ja/tai ruotsiksi. Mutta, tuollaisen näytön tärkein ominaisuus on selkeys, jota tukee määräaseman nimi yhdellä kielellä. Jos huomioidaan henkilöt, jotka eivät pysty iän tai muun syyn vuoksi käsittelemään suurta määrää vaihtuvaa informaatiota, niin heille näyttö on selkeämpi yhdellä kielellä ilman että määräaseman kieli vaihtuu (prosessori voi hidastua iän myötä). Kiireistä, muuta kulkijaa tai turistia ei myöskään auta määräaseman kielen vekslaus eestaas.
17.11.2021 12:20	Erkki Nuutio:	Esitän sen minkä esitän TÄSMÄLLISESTI ja YMMÄRRETTÄVÄSTI, joskus selventävin esimerkein valaistuna. Jos korjaus esittämäni suhteen on tarpeen, teen sellaisen tai tyydyn tietävämmän tekemään korjaukseen. Siten, JOS esittämässäni on jotain väärin tai puutteellisesti, vastatkaa ja oikaiskaa kaikin mokomin. Lähden kuitenkin siitä, että kukin on lojaali kielisovulle maassamme ja kielilaille sen välineenä. Puolisalaisilla VnP:n muutoksilla tai alemman tason määräyksillä ei tule yrittää vesittää lakia. Teen eläkeläisenä yhä tuotekehitystyötä joka päivä. Ei minulla ole aikaa valituksia laatia. Viranomaisen tehtävä on korjata oma-alotteisesti virhe ilman tekemiäni valituksia, ja riippumatta Oikeusministerin puoluekannasta tai jostain lakiin perustumattomasta syystä. Tässä asiassa laki on kunnossa, mutta jotkut alemmat määräykset eivät ole lain mukaisia. Saamen käyttö saamelaisalueiden suunnalla lienee asianomaisten tahojen valmistelussa. Ruotsalaisten ja muiden ulkomaisten matkalaisten suhteen kyse on yksinomaan asiakaspalvelusta. Kielilakimme ja siihen perustuvat määräykset eivät vähimmässäkään määrin koske heitä.
17.11.2021 12:27	Jorma Rauhala:	Miksei Suomi voisi ottaa kieliasioissa mallia vaikkapa Sveitsistä tai Belgiasta? Kullakin kielialueella käytetään vain sen omaa kieltä/kieliä, eikä edes englantia laiteta sotkemaan tavallista tiedotusta. Vain harvinaisissa kohdin käytetään englantia lisänä. Kaikki informaatio on siten hyvin selkeää kun 5%-kielipuolueen jutut eivät täytä tiedotteista jättimäistä 50%:ia.
17.11.2021 13:04	Rainer Silfverberg:	Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa.
17.11.2021 15:32	Jorma Rauhala:	Brysselin kaupunki on kaksikielinen (hollanti/ranska), mutta Flanderissa sijaitseva Antwerpen on vain Antwerpen. Vallonian asemilla laiturikilvissä lukee vain Anwers, jos juna olisi Hand-werpen´iin menossa. Maailmassa pitää tietää monta asiaa että menestyisi...
17.11.2021 19:33	Esa J. Rintamäki:	Eiköstä tuata Pelkiassa fläsöötetä flaamia ja vallonia...? Näm ny tiätty on sukua hollannille ja franskalle, nottei ristus silleen...?
17.11.2021 21:58	Jorma Rauhala:	Flaamit puhuvat hollantia ja valloonit ranskaa. Joitain omanlaisia "murresanoja" esiintyy toki kummassakin liittovaltion osassa, jolla voidaan erotella ns. belgialaiset alankomaalaisista ja ranskalaisista. Raitiovaununkuljettaja on Flanderissa "wattman" ja Alankomaissa "bestuurder", esimerkiksi. Kuitenkin kumpikin on hollantia.
18.11.2021 18:48	Vesa Höijer:	Kyllä Latviassa hämää kun junien kuultukset ovat vain latviaksi. Kuulutus käyttää kaavaa: "Asema X. Seuraavana Asema Y." Tällöin Y:hyn matkaava saattaa jäädä pois jo X:ssä, kun ymmärtää kuulutuksesta vain yhden sanan.
19.11.2021 02:10	Tuukka Ryyppö:	Itse kyllä koin jo kun en vielä latviaa osannut, että latvialaisissa pysäkkikuulutuksissa on erittäin selkeästi tuo rakenne, jonka sinäkin tuossa kuvasit. Se 'Seuraavana asema' sanotaan niin hitaasti ja selkeästi, ja se sanotaan jokaikisellä asemalla samalla tavalla, että tyhmempikin kyllä ymmärtää hyvin pian, mistä niissä sanoissa on kyse.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!