29.05.1975 / Helsinki asema
29.05.1975 Vuonna 1967 valmistunut teräskorinen postivaunu Pot 10001 seisoi Helsingin ratapihalla toukokuussa 1975. Vaunusta oli ehditty poistaa päätyhelmapellit. Telien välinen helmapelti oli vielä jäljellä. Valmetin rakentamassa vaunussa oli SIG-telit.
Kommentit
| 08.12.2021 10:10 | Timo Salo: | Auttaskohan nuo postin toimitusnopeuteen, jos tulisivat takaisin liikenteeseen? Esim. Seura-lehden lasku tuli 8 pv sen lähettämisestä ja maksuaika oli 14 vrk. Näinollen eläkeläiselle myönnetään 6 pv todellista maksuaikaa. Muistutus tuli välkysti 6 pv eräpäivästä (sähköpostissa)... Ennen kirjekkin oli aina seuraavana päivänä lähes missä tahansa Suomessa!!! (Käyttäjä muokannut 08.12.21 10:12) |
|
| 08.12.2021 11:17 | Markku Pulkkinen: | Täällä toinen eläkeläinen ihmettelee myös postin hommaa. Toisivatkohan postivaunut helpotusta tilanteeseen? Minulle on jo 40 vuotta tullut saksalainen Eisenbahn-Magazin luotettavasti kuin juna aina ajallaan. Marraskuun numeroa ei tullut ollenkaan, se lähetettiin erikseen pyydettyäni ja ilmaiseksi, vaikka vika ei nähtävästikään ole lehtikustantamossa. Joulukuun numeron olisi pitänyt tulla jo pari viikkoa sitten, vaan eipä ole näkynyt. Ehkäpä lajittelukeskuksessa on joku junafriikki, joka lukee lehteni kannesta kanteen ennen kuin pistää eteenpäin? Noissa muinaisissa postivaunuissahan oli muuten palvelu, josta tänään enää voi vain uneksia. Pikajunissa kulkevien postivaunujen kyljessä oli luukku, josta saattoi laittaa kirjelähetyksen postin kuljetettavaksi. Itsekin laitoin useita kirjeitä Kannuksen asemalta iltapäivällä pysähtyvän pikajunan postivaunuun kohti etelää. Vaan mahtaako kukaan enää kirjeitä lähetellä? | |
| 08.12.2021 11:53 | Petri Nummijoki: | Tosin mikäänhän ei pakota laskuttajaa käyttämään 14 vuorokauden maksuaikaa. Se saa olla pidempikin. Laskuttaja on varmasti tietoinen, että lasku voi (nykyaikana) viipyä postissa tai asiakas olla välillä pois kotoa viikon tai pari. Se on sitten eri asia, jos laskuttaja kokee perinteisen paperilaskun haluavat taakaksi ja palvelee tarkoituksella mahdollisimman huonosti. Postin syyttämisen sijaan kannattaa noissa tilanteissa harkita jaloilla äänestämistä ja vaihtaa palvelun toimittajaa. | |
| 08.12.2021 12:29 | Rainer Silfverberg: | Meille ei ole tullut n viikkoon mitään postia, ei edes ilmaisjakelulehtiä. Tosin veikkaan syksi itsenäisyyspäivää ja kovia pakkasia. | |
| 08.12.2021 12:38 | Petri Nummijoki: | Tuossa on vielä sekin, että paperilaskun haluavissa on todennäköisesti edelleen paljon niitäkin, jotka eivät käytä verkkopankkia ja esim. pankkien maksupalveluissa saattaa käsittelyaika olla viikon verran ellei ylikin. Herää kysymys, että onko netinkäyttörajoitteisen nykyaikana ylipäätään mahdollista hoitaa laskut ajallaan, jos laskuttaja käyttää 14 vuorokauden maksuaikaa laskun lähettämisestä? | |
| 08.12.2021 12:45 | Timo Salo: | Itse olen koittanut saada kaikki mahdolliset laskut sähköpostiin sen jälkeen, kun äkkäsivät, että paperilaskun lähettämisestä voi laskuttaa vaikkapa 5 ekee... :-( Rainer: Esim. täällä jaetaan postia vain Ma, Ke ja To, jos ovat arkipäiviä! Vähän aikaa kun vielä "kehittävät" tätä postinjakoa, niin posti on itse haettava paikallisesta asiamiespostista. Ja kaksinkertainen identifiointi mukaan, ajokortti ei kelpaa. Mobiili ja sormenjälkitunnistus... :-) (Käyttäjä muokannut 08.12.21 12:54) |
|
| 08.12.2021 13:26 | Jouni Halinen: | Tuossahan keskellä vaunua tuo postiluukku näkyy. Mulla oli vähän sama juttu, firmallani oli itsepalvelu koppareita posteissa, ostin sitten postin vanhan LT-volkkarin, ja se ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun tungettiin kirjeitä etuikkunasta sisään. Tyyliin "kai tämä kirje lähtee tästä eteenpäin". Sanoin aina vitsinä, että vain siinä tapauksessa jos kirjeessä on rahaa. | |
| 08.12.2021 16:18 | Jukka Eklund: | Markku Pulkkiselle: Minullekin tulee Eisenbahn Magazin. Marraskuun numeroa ei kuulunut, joten kirjoitin EM asiakaspalveluun. Marraskuun ja joulukuun numerot saapuivat sitten samana päivänä eri postituksina. ja molemmat olivat omissa lehtiyhtiön kirjekuorissa, eivät siis normaalissa muovikelmussa. Joten veikkaan, että nyt on kyse Saksan pään ongelmasta, ei kuvitellusta Suomen Postin varastelevasta junafriikkilajittelijasta. |
|
| 08.12.2021 16:50 | Jukka Ahtiainen: | Olen lähettänyt postia Helsingistä tuollaisessa vaunussa. Postileimaan tuli muistaakseni pikajunan numero. Olisi ilmastoystävällisempi vaihtoehto (mihinhän Postin iskulause perustuu). Parin vuoden sisällä tapahtunutta: 1. Kotimaan lähetys oli kuukauden teillä tietymättömillä. 2. Lähettämäni paketti seilasi muutaman kerran lähettävän ja vastaanottavan toimipisteen väliä, kunnes kioski, johon se saapui, ei enää suostunut lähettämään pakettia alkuperäiseen toimitusosoitteeseen ilman uutta lähetysmaksua, koska he ovat Postin alihankkija. Tilanteessa syyllistettiin vastaanottajaa perusteettomasti. 3. Auto oli parkkiruudussa tien varressa. Postin jakeluauto ajoi jalkakäytävälle viereen ja nosti takalaitanostimen kylkeen. |
|
| 08.12.2021 19:06 | Teemu Saukkonen: | Olisipa luipakan näköinen kaikkine helmapelteineen. Vielä 80-luvun alkupuolella homma toimi siten että Kiihtelysvaarastakin sai leivän perille Helsinkiin illaksi. Posti lähti kaksi kertaa päivässä melko pienestä kyläpostista ja myös tuli. Ja kaikki lähetykset toimitettiin perille, välille ei saanut jäädä, Piste. | |
| 08.12.2021 20:42 | Timo Salo: | Tuota postilaatikon tyhjennystä en muistanutkaan, mutta kuten Teemu sanoi, näin se oli! Jopa Siurossakin tyhjennettiin laatikko vissiin kolme kertaa päivässä. Nyt arkisin 16.45, ennen kaikki oli ainakin tältä osin paljon paremmin... (Käyttäjä muokannut 08.12.21 20:45) |
|
| 09.12.2021 09:51 | Pertti Miettinen: | Jos noilla kulkisi posti niin hyvä. Marraskuun lopussa tuli lasku jossa oli eräpäivä 29.1..2021. leimattu helmisuussa... | |
| 09.12.2021 09:57 | Laura Jänis: | Meillä on erään Suomessa toimivan yhdistyksen jäsenlehtiä metsästetty postin hukkaamisten toimesta paljon. Jäsenten osoitetiedot ovat oikein ja samalla kertaa menee painotaloon kaikki tiedot, osalle vaan ei lehdet mene. Mutta kas kummaa, kun jäsen ilmoittaa asiasta postiin ja asettaa osoitteensa seurantaan, alkaa vanhat "kadonneetkin" lehdet ilmestymään postilaatikoihin ihan tuosta vaan. Sen lisäksi, että postilla kestää keskimäärin viikon raahata postia ihan mihin tahansa Suomessa, se jaetaan näillä nurkilla paikoin myöhäänkin illalla ja laatikossa on usein repaleista tai ruttuista postia, naapurien tai ihan tuntemattoman posteja, missä osoitetiedot ovat ihan muualle. Ei ole posti entisensä.. |
|
| 09.12.2021 13:48 | Mikko Ketolainen: | Ennen meilläkin tuli kerrostaloon posti aamupäivällä, saattoi tulla jo 10 aikaan, pois lukien sitten tietysti joulunaika, jolloin posti saattoi tulla vasta reilusti yli iltapäivän. Nyt posti tulee vasta iltapäivällä. Laskuissa oli ennen enemmän maksuaikaa, kuin nyt. Lasku on lähetty esim, 23.08.2021 ja eräpäivä oli 06.09.2021. Lasku viipyi matkallaan viikon ajan ja vei maksuajastaan pois 7 päivää. Tosin eihän tuota postia jaetakaan enää kuin korkeintaan kolmena päivänä viikossa. | |
| 09.12.2021 14:01 | Timo Salo: | Ja juuri saapui Tähdet ja Avaruus-lehti... Kuinka ollakkaan melkein mysötty keskeltä poikki!!! Hieno kuvalehti on kiva katsella palapelinä. Onkohan ne koneet, vai ihmiset jotka suorittavat tämän lehtien "jälkikäsittelyn"...??? (prkle) Kaikki katsoo varmasti tämän informatiivisen ja ennenkaikkea HAUSKAN "me postilaiset"-ohjeman? :-( :-( :-( |
|
| 09.12.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki: | Luettuani edellä olevia kommentteja postin "toimivuudesta", nousee mieleeni kysymyksiä: - Miksi ihmiset sitten hölmöinä menevät ja äänestävät yhtiöittämiskiimaista oikeistoa...? Kaikesta varoittamisesta huolimatta? Luulevatko he ihan aikuisten oikeasti olevansa "voittajien puolella"? Pientä rajaa, Menschenskinder! |
|
| 09.12.2021 20:55 | Juhani Pirttilahti: | Kirjepostin kulku on vähentynyt ja vähenee yhä. Samaan aikaan pakettilähetysten volyymit kasvavat suuresti. Klassisia postivaunuja, joissa lajitellaan kirjelähetyksiä, ei siis enää tulla tarvitsemaan. Kun henkilökohtainen viestintä on pääosin siirtynyt sähköisiin alustoihin, niin viimeisiksi kirjepostin käyttäjiksi jäänevätkin erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot. Omalla kohdallani yleisimpiä kirjepostin lähettäjiä kuluneena vuonna ovat olleet paikallinen sähköyhtiö, Traficom ja P o l i i s i. (Käyttäjä muokannut 09.12.21 20:56) |
|
| 10.12.2021 10:43 | Petri Sallinen: | Esa: Suomen teollinen kasvu ja osin myös teollinen menestys perustuu pitkälti "valtiokapitalismiin", eli valtion omistamien osakeyhtiöiden toimintaan aina Gutzeitista lähtien. Suurin osa niistä on sitä paitsi menestynyt yrityksinä hyvin — Valcoa lukuun ottamatta, jossa poliitikot pääsivät hääräämään. Kilpailluilla markkinoilla toimineet valtion yhtiöt ovat olleet itse asiassa kirittämässä yksityistä sektoria ja avanneet uusia toimialoja, jotka muuten olisivat jääneet perustamatta — esim. kemianteollisuudessa Kemira ja Neste. Valtion omistamat osakeyhtiöt ovat aina 1980-luvulle asti kelvanneet kaikenlaisille hallituskokoonpanoille, eli aiheesta ei ole noussut kovin ideologista tai poliittista. Jopa oikeistohallitukset ovat älynneet, että hyvin hoidettu valtiollinen osakeyhtiö työllistää, tuottaa vientituloja, verotuloja ja osinkoja valtiolle. Hyvin hoidetun valtiollisen yhtiön ei tarvitse käydä veronmaksajan kukkarolla hankkimassa rahoitusta, vaan yhtiö kykenee hankkimaan sitä itse — esim. kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, kuten taloushistoriasta voidaan nähdä. Se on kokonaan toinen toinen juttu, miksi 1980-luvulla valtio ryhtyi vähentämään omistuksiaan yhtiöissään. Tässä voitaisiin tehdä mielenkiintoista vertailua esimerkiksi niukasti valtioenemmistöisen pörssiyhtiö Fortumin ja kokonaan Ruotsin valtion omistaman Vattenfallin välillä. Kumpi tapa omistaa on tuonut suurempia hyötyjä valtiolle yrityksistä, jotka toimivat samalla kilpaillulla toimialalla. Postin osalta kyse ei ole kuitenkaan siitä, miten postin omistus pitäisi järjestää. Kyse on viestintäpalveluiden murroksesta, joka on muuttanut koko toimialan luonteen. Suurin osa perinteisestä paperipostista voidaan hoitaa jo sähköisti — ja hoidetaan kokonaan viimeistään siinä vaiheessa, kun jokainen kansalainen osaa käyttää tietokonetta ja kun tietoliikenneyhteydet toimivat luotettavasti jokaisessa tuvassa. Painetut lehdetkin katoavat ja korvautuvat sähköisillä versiolla — jäljelle jää enää kapea viipale ajattomia erikoislehtiä. Mihin perinteistä postilaitosta enää tarvitaan, kun kannattavin osuus — pakettien kuljettaminen — on kilpailtu toimiala, jolla palvelutarjontaa runsaasti. Muutokset ja toimialan murros siis jatkuvat. |
|
| 10.12.2021 11:43 | Timo Salo: | Niin, tuo on Petrin näkemys. Itselleni tulee muutamia kuten sanoit ajattomia erikoislehtiä, mutta kyllä näille viikkolehdillekkin on erittäin suuri tilaus. Esim. vaimoni hoitaa henkistä vireyttään täyttämällä ristikoita, hankalaa PC:llä. Itse aikanaan ison ohjausvalmistajan "vaatimuksesta" yritin opetella käyttämään PDF-ohjekirjaa, siittä ei tullut mitään, tai oli huomattavan hankalaa. Jopa heidän omat huoltoinsinöörinsä sanoivat, että olishan se kätevämpää noilla paperiversioilla, mutta kun...*** Eiköhän nuo mainosten jakelut kuitenkin korvaa kirjelähetykset. Vaikka se on ÄRSYTTÄVÄ nippu polttokelvotonta kiiltopaperia, niin silti PA-eläkeläinen saa sieltä usein vinkkejä rahan säästämiseksi. Laskut tuntuvat vääjäämättä siirtyvän nettiin, sähköpostina, tai e-laskuna. (em. tapa maksaa on p.........ä) Postille on kuitenkin mielestäni ihan kivasti työtä näilläkin näkymillä, mutta tuo lehtien rikkominen, toimitusten hitaus ja asiamiespostien byrokratia ärsyttää...!!! (pakettia ei anneta, jos kaikki protokollat ole kohillaan, vaikka vallan hyvin tiedetään, että homma olisi OK) Kuitupohjainen liittymä tähän tupaan olisi muuten maksanut n. 2000 eur. EI PYSTY KYKENEEN näillä eläkkeillä. (Käyttäjä muokannut 10.12.21 11:54) |
|
| 10.12.2021 12:32 | Petri Sallinen: | Ei ole näkemys, vaan ammatillinen toteamus. Olen tehnyt lehtitalossa töitä yli 30 vuotta ja näen aitiopaikalta, mitä painetuille lehdille on tapahtumassa. Samalla näkee sen, miten suuri osuus jatkuvasti kallistuva painetun lehden postikustannus on lehden kokonaiskustannuksista. Kun lehden painosmäärä on sopivan suuri, niin osoitteellisen jakelun osuus voi olla 60 prosenttia lehden kokonaiskuluista. Mitään vaihtoehtoa lehtitaloille ei ole tarjolla, vaan posti voi hinnoitella miten huvittaa ja kantaa lehtiä miten huvittaa. Jos vertaa tabletilta luettavan näköislehden kustannusta painetun lehden kustannuksiin, niin erona on paperi, painaminen ja postitus. Kun nämä jäävät pois, niin kannattavuus paranee ihmeesti. Ristikot — ja paljon monimutkaisemmat tehtävät — onnistuvat hyvin sähköisistä versioista. Painettuja lehtiä pitää hengissä 50+-60+ -sukupolvi. Kun tämä sukupolvi häipyy manan majoille, tapahtuu lopullinen murros. Asiaahan tutkitaan ja seurataan koko ajan. Erikoislehdet, ammattilehdet ja harrastuslehdet säilyttävät paraiten asemansa painettuina. Tämä on tämän hetken arvio tilanteesta. Tosin merkittävä osa painetuista erikoislehdistä tarjoaa myös suhteellisen edullisesti tilaajilleen PDF-muotoisia vuosikertoja. Näin toimivat mm. kansainväliset pienoisrautatiejulkaisut. Moni nimittäin tietää sen, painetut lehdet vievät myös tilaa ja lisäksi hakutoiminnot toimivat aivan eri tavalla sähköisissä versioissa. Jos sähköinen käsikirja on kökkö käyttää, niin syynä on tekijöiden taitamattomuus. Nykyaikaiset työkalut ovat sellaisia, että niillä saa ammattimies aikaiseksi hyvin käyttäjäystävällisen käsikirjan. Meillä esimerkiksi myydään erittäin laajoja ammatillisia käsikirjakokonaisuuksia ekstranet-palveluina, joita asentajat käyttävät maastotöissä mobiililaitteiltaan vaativissa työtehtävissä. Suurin osa mainosjakelusta tapahtuu yksityisten jakeluyritysten kautta. Postilla on vain osa siitä. |
|
| 10.12.2021 12:49 | Rainer Silfverberg: | Mä komppaaan kanssa sitä näkemystä että kirjeposti tulee vähitellen katoamaan mutta pakettien kuljettaminen ei. Toisaalta ennustin 20 vuotta sitten ettö TV katoaa kanssa, mutta eipä ole kadonnut. |
|
| 10.12.2021 13:03 | Kari Haapakangas: | Surullisin kokemus postin jakelusekoilusta omalla kohdalla oli, kun eräs ristikkolehti oli irtonumeromyynnissä lehtipisteissä, minun tilaajakappaleeni tuli puolitoista viikkoa myöhemmin... Postinjakelun paradoksi: mitä vähemmän postilla on jaettavaa, sitä hitaammin se toimitetaan perille. |
|
| 10.12.2021 13:14 | Timo Salo: | Tässä on sama ongelma, kun Digitaali/Analogia-syndroomassa. Jos digitaalitekniikka olisi keksitty ensin, olisi erittäin suuri keksintö nimeltä analogia. Niin montaa bittiä ei ole, että se vastaa täysin analogista esitystä jostain asiasta. Digitaalinen esitystapa on AINA portaallinen. Ajatelkaapa täysin absoluuttista analogista/luonnonmukaista esitystapaa... (musiikki, taide) Digitaalinen esitystapa ei koskaan pysty samaan, kun analoginen ihmiskorva. (tai silmä) Myös painetun lehden monikäyttöisyys ei aukene kaikille. Siitä ei lopu akku, se käynnistyy aina, ei päivitä itseään kesken katselun, sen voi viedä mihin tahansa jne... (toki siinä on muunlaisia ongelmia, mutta niille yleensä voi tehdä jotain omalla järjenkäytöllä. Nämä digitaaliset paholaisen keksinnöt taas elävät omaa elämäänsä ja tarjoavat palveluksiaan vain silloin kun heille sopii) Esan sanoja lainatakseni: Se on tämä digitaalikiima, kaikki täytyy digitalisoida, vaikka siitä ei olisi mitään käytännön hyötyä. Toki kaikkea ei vielä pystytä hoitamaan analogisesti (esim. nettiyhteydet), mutta ymmärtääkseni se on tekniikan kaukana olevaa tulevaisuutta... (biologinen tiedonkäsittely antaa vielä odottaa kotvan itseään) Kenttäoloissa läppärillä/tabletilla, tai muulla digihärpäkkeellä on vaikea hoitaa asioita esim. likaisissa verstasympäristössä. Koitappa Petri käyttää kosketusnäyttöä muljuisilla/rasvaisilla sormilla. Paperinenkin tahriintuu, mutta asia näkyy vielä läpi pienestä likakerroksesta. AnalogiaTV:kin näkyi ymmärrettävästi, vaikka kuva meni rakeiseksi, mutta katsoppa pixelöitynyttä kuvaa! Heittää pyyhkeen kehään pienimmästäkin häiriöstä. (Käyttäjä muokannut 10.12.21 13:25) |
|
| 10.12.2021 13:45 | Esa J. Rintamäki: | Petri, tuo mitä kirjoitit, on kyllä totta, mutta minun mielestäni valtio-omisteisia STRATEGISIA toimintoja EI OLISI pitänyt yhtiöittää. Posti on yksi näistä, rautatiet samoin, puhumattakaan halvalla ulkomaalaisomistukseen myyskennellystä omasta lannoitetutotannosta, sähköverkkoskandaalin ollessa vielä tuoreessa muistissa, ym. Keissihän on ihan samanlainen, kuin talonjussin myydessä parhaan lypsylehmänsä pois ostaakseen yhden viinapullon. Se lehmän tuleva tuotanto jää tällöin kyseiseltä talonjussilta saamatta, plus sitten talonjussin oman perheen maidontarve... Kaiken tapahtuneen taustalla on oikeiston levittämä.epätotuus siitä, että valtion laitos olisi muka jotenkin tehottomampi/huonompi kuin se paljon lietsottu "markkinaehtoisuus" , jonka uskotellaan olevan parempi tai tehokkaampi. Postissa tämä juuri näkyy erityisen räikeänä, työehtoshoppailuineen toimarin ylisuuren palkitsemisen ohella. Ja mitä vielä törkeämpää, koko markkinaehtoisuus on täysin kritiikittä nielty USA:n republikaaneilta, jotka tunnetusti ovat aina vastustaneet valtion vahvaa roolia. Tämä meni nyt politiikan puolelle ja on oma käsitykseni. |
|
| 10.12.2021 14:24 | Petri Sallinen: | Timo: Lehtien kustantaminen on liiketoimintaa. Sitä tehdään, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Jos asiakkaat ovat halukkaita maksamaan painetusta lehdestä postin kotiin kiikuttamana, niin saamansa pitää. Tämä konsepti on nyt kuitenkin murroksessa: maksuhalukkuus on häviämässä. Nuori polvi haluaa lehtensä digitaalisesti ja paperille painetun lehden tilaajia on vuodesta toiseen yhä vähemmän. Tämä tarkoittaa myös sitä, että luettelemasi painetun lehden ominaisuudet eivät nuorelle polvelle enää riitä. He arvostavat muita asioita. Olen itsekin jo miettinyt, miksi ihmeessä tilaan vielä paperille painettua Hesaria. Jutut ovat suurimmaksi osaksi vanhoja, kun saan lehden pöydälleni. Sitä paitsi painettu Hesari on melkoisen arvokas verrattuna sähköiseen näköisversioon, jota esimerkiksi kaikki lapseni tilaavat. Minun ei tarvitse koskettaa nuottitelineellä olevaa tablettinäyttöä lainkaan, jos soittaessani haluan seuraavan sivun nuoteista esille. Heilautan vain päätäni ja tabletille ilmestyy seuraava sivu. Tekniikka kehittyy käyttötarpeiden myötä, joten rasvaiset sormet ovat enemmän teoreettinen ongelma. (Käyttäjä muokannut 10.12.21 14:26) |
|
| 10.12.2021 15:02 | Timo Salo: | Petri: Tekninen ongelma vain on se tekniikan toimimattomuus... Pojaltani sain lahjaksi iPhonen, jossa on sormenjälkitunnistus. Se toimi muutaman viikon, nyt naputtelen PIN-koodin ahavoituneella sormellani... That`s it! | |
| 10.12.2021 17:39 | Petri Sallinen: | Esa: Mikä on mielestäsi vaihtoehto järjestää valtion strategisten toimintojen omistus? Valtion liikelaitos ei kelpaa, kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Tästä on olemassa EU-komission ennakkopäätös vuodelta 2007. Se koskee silloista Tieliikennelaitosta, joka tuolloin kilpaili urakoista valtion liikelaitoksena. Valtion liikelaitoshan ei ole puhdas yritys, mutta ei myöskään pelkkä virasto, vaan niiden hybridi. Valtion liikelaitos toimii kuten yritys — markkinaehtoisesti ja kustannusvastaavasti. Lisäksi se vastaa pääosin itse rahoituksensa hankkimisesta. Juridisesti valtion liikelaitos ei voi koskaan mennä konkurssiin. Konkurssia vastaavassa tilanteessa valtio vastaa kaikista liikelaitoksen sitoumuksista. Valtion liikelaitos voi saada rahoitusta myös suoraan valtion budjetista. Tämä on vastoin EU:n valtiontukisääntöjä, kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Valtion liikelaitoksella on siis ylivertainen kilpailuetu muihin markkinoilla kilpaileviin yritysiin verrattuna. Kehitys on näkynyt erityisen hyvin sähkömarkkinoilla, joilla viimeinenkin kunnallinen liikelaitos on yhtiöitetty. Tampereen Sähkölaitoskaan ei ole kunnallinen liikelaitos perinteisestä nimestään huolimatta. Valtion liikelaitos on tavallaan ”markkinaohjattu osa valtiota”. Liikelaitos ei siis ole erillinen osa valtiota, kuten on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Valtion liikelaitoksesta ei siis saa tekemälläkään ideologista kysymystä, jossa jakolinja olisi vasemmisto-oikeisto-akselilla. Syy miksi 16:sta valtion liikelaitoksesta enää kaksi on jäljellä ja muut on yhtiöitetty valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi, on EU-komission tekemä ennakkopäätös vuodelta 2007. Tämä pätee sekä postiin että VR:ään. Vanhakantainen poliittinen jakolinja sen sijaan oli aikoinaan havaittavissa valtion harjoittamaa liiketoimintaa kohtaan. Oikeistossa valtio haluttiin pitää visusti yritystoiminnan ulkopuolella, vasemmiston mielestä valtio sen sijaan voi olla yhtä hyvä yritysten omistaja kuin yksityinenkin. Tosin tämäkin vastakkainasettelu on osoittautunut enemmän kuin keinotekoiseksi, mikäli perehtyy valtion omistamien yhtiöiden historiaan. Itsenäisen Suomen ensimmäinen valtion omistama yhtiö oli Gutzeit, jonka Suomen oikeistolainen hallitus osti norjalaisilta. Menestystarinaksi noussut valtion omistama Outokumpu taas oli kokoomuslaisen toimitusjohtajan taidonnäyte. Entä Neste tai Valmet? Valtion strategisista omistuksista valtaosa on jo vuosikymmenet sitten organisoitu valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi, esimerkiksi Imatran Voima Oy tai Neste Oy tai lannoitteita ja kaivoskemikaaleja valmistanut Kemiran edeltäjä Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat (osakeyhtiö perustettiin vuonna 1933). Valtio omistaa yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa 70,9 prosenttia sähkön valtakunnallisesta jakelusta vastaavasta kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Valtio itse asiassa kasvatti taannoin omistusosuuttaan heivaamalla yhtiöstä ulos puolittain väkisin Pohjolan Voima Oy:n ja Fortum Oy:n, jotka sähkömarkkinaosapuolina olisivat saaneet omistuksillaan sellaista strategista tietoa kantaverkkotoiminnasta, joita muille sähkömarkkinaosapuolille ei ollut tarjolla. Sähköverkkoskandaalilla viittaat ilmeisesti siihen, kun Fortum Sähkönsiirto myi vuonna 2014 omistamansa entiset Länsivoima Oy:n alueverkot, joista muodostettiin Caruna Oy. Fortum on tietty valtioenemmistöinen yhtiö, joten muodollisesti valtio ehkä tässä tapauksessa luopui omistamistaan alueverkoista. Muita alueverkkoja ei valtio Suomessa edes omista — tosin Ruotsin valtion kokonaan omistama voimayhtiö Vattenfall omisti taannoin kohtuullisen palan Suomen alueellisista sähköverkoista — jotka yhtiö myöhemmin myi ilman sen suurempaa kohua. Suomessa on 77 alueellista sähköverkkoyhtiötä, jotka ovat pääsääntöisesti kuntien omistamia Carunaa ja Eleniaa lukuun ottamatta. Viimeisten vuosikymmenten aikana kunnat ovat aika ajoin luopuneet omistuksistaan tai keskittäneet omistuksiaan muiden kuntien kanssa. Kuntien omistuspolitiikat vaihtelevat. Joskus poliittinen tilanne on sellainen, että lypsäväkin lehmä myydään, jotta saadaan nopeasti rahoitettua uusi uimahalli tai lätkähalli tai jotain muuta. Valtiokin pohtii aika ajoin, onko järkevämpää myydä jotain ja sijoittaa rahat johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen. Näin teki taannoin Espoon kaupunki, kun se myi Espoon Sähkön, jonka jakeluverkot päätyivät Fortumin kautta Carunalle. Espoon kaupunki sijoitti kaupasta saamansa rahat, mutta sijoitukset ovat tuottaneet selvästi huonommin kuin mitä Caruna on saanut nappulaa espoolaisilta sähköasiakkailta. Tämän Espoon kaupunkilehtien toimitukset muistavat säännöllisin väliajoin kaupunkilaisille kertoa :) (Käyttäjä muokannut 10.12.21 17:42) |
|
| 10.12.2021 19:49 | Reijo Salminen: | Yksi pyyntö! Lopetetaan tämä. Vaunut.org on hieno foorumi ja politikointi ei kuulu tänne. Henkilökohtaisesti kaipaan kovasti Juhani Katajiston upeita kuvia jotka katosivat täältä jonkin ihmeellisen ronan myötä, josta minä en tiedä mitään - kun en tiedä mistään muustakaan mitään - minullakin olisi monia ajatuksia perusinfran ja luonnollisten monopolien suhteen mutta täällä en niitä ajatuksia haluaisi enkä tule jakamaan. |