??.??.1929 / Rajajoki, Rajajoki raja
??.??.1929 Rajajoki leimaamattomassa postikortissa
Kommentit
| 03.01.2022 17:10 | Esa J. Rintamäki: | Kuvassa hädin tuskin näkyy aatteen miehen puusemafori. Nuo kaksi sotajannua ovat selvästikin suojeluskuntalaisia. Vesitornin seinään 1918 sodan aikana tullut reikä on näköjään toveri normintäyttäjä stahanovilaisuuttaan ehjännyt. Lieneekö tornin kattopellin reikä vieläkään kuulunut pjatiletkan (viisivuotissuunnitelman) aikana määrätty korjattavaksikaan? (Käyttäjä muokannut 03.01.22 17:13) |
|
| 03.01.2022 17:21 | Erkki Nuutio: | Kuva on 20-luvun loppupuolelta sillä perusteella, että 20- ja 30-lukujen vaihteessa neuvostopuolelle pystytettiin CCCP-riemukaari. Suomalaisten vartiosotilaspari vartioi. Suoja-aitaus lipputangon ja sillan juuressa tarvittiin, koska rajalla käynti kuului turistiryhmien ohjelmaan: "Rautatien sillankorvalta on hyvä kurkistella Neuvostolan ihannevaltakuntaa." Silta oli ainoa virallinen rajanylityspaikka Kannaksella vuosina 1920-1939. Mukavan terävä kuva. Selostusta vesitornin reiästä (ennen paikkausta) on mm. Viljo Mannisen kirjassa Rajajoki 30.11.1939 - 1969 :Kapteeni Appgren joukko-osastoineen hyökkäsi kauas Rajajoen taakse. Hyökkäyksen alussa ammuttiin tykillä aukko vesitorniin, ja tuhottiin siellä ollut konekivääriasema. Konekivääri oli terrorisoinut Suomen puoleista asema-aluetta. Siinä vaiheessa Neuvosto-Venäjän puoliset rajavartijat olivat Puna-armeijaan liittyneitä punaisia, ja näillä oli jotain hampaankolossa. Laajempi kuvaus näistä 6.1919 tapahtumista on Sakari Simeliuksen muistelmakirjassa Puolustusvoimien puolesta. Kenraali Simelius oli nuorena vänrikkinä hälyytetty osastoineen Rajajoen asemalle vahvistukseksi. Muistettakoon että rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille solmittiin vasta vuonna 1920 Tartossa. (Käyttäjä muokannut 03.01.22 17:41) |
|
| 03.01.2022 17:53 | Petri Nummijoki: | Eräs jatkosodassa Rajajoella palvellut (myöhempi VR:läinen) muisteli, että naapurin puolen semaforia käytettiin apuna kivääreiden kohdistamiseen. | |
| 03.01.2022 20:30 | Esa J. Rintamäki: | Ach so, Erkki hyvä. Kuvan ajoituksen perusteella ei armeijan virka-asua m/1936 ole siis vielä käytössä. Nuo kaksi sotaukkoa voivat aivan hyvinkin olla SA-Int-väkeä, vaikka meninkin tituleeraamaan näitä Singerin kauppiaiksi tai lahtarikaartilaisiksi. Löytäisipä jostain tietoa m/1936-mallia edeltäneestä univormumallista. Onkohan ne m/1922-mallia? (Käyttäjä muokannut 03.01.22 20:30) |
|
| 03.01.2022 20:43 | Kari Haapakangas: | Ei välttämättä SA-Int -väkeäkään, vaan aivan toisen ministeriön alaisia, eli rajavartiolaitoksen sotilaitaa. | |
| 04.01.2022 10:31 | Erkki Nuutio: | Rajaa vartioi aluksi sotajalalla ollut armeija varusmiehineen ja hetkellisesti suojeluskunnatkin. Käkisalmen läänin rykmentti perustettiin 1.1920 ja Kannaksen rajan vartiointi kuului sen tehtäviin. Kantajoukkona oli Rajajoen rajavartiopataljoona. Lisäkomppanioita varusmiehineen rajavartijoiksi otettiin useista maan joukko-osastoista. Rykmenttiä johti silloinen Evl A.E. Heinrichs, josta tuli samalla Rajamaan komendantti. Rykmentti lakkautettiin 20.4.1921 ja Rajavartiostot rajojemme eri osissa tulivat tilalla. Rajavartiostot tulivat Sisäasiainministeriön alaisuuteen ja niiden johtoon rajavartiotarkastajana tuli majuri F.F. Järnström. Vakanssiväen ohella rajavartijoina käytettiin värvättyjä ja varusmiehiä. Yhteys armeijaan säilyi tiiviinä varusmiesten ja mm. yhteisten sotaharjoitusten muodossa. Kuvan rajavartijoiden asuina on siten kaiketi sotilaspuku m/22. Kenraalimajuri Järnström eläköityi Rajavartioistojen päällikkönä ja kuoli vuonna 1936. (Pohjonen: Rajan ensimmäinen kenraali Fredrik Ferdinand Järnström (Otava, 2014, 240 s.). Tullilaitos ei osallistunut rajavartiointiin, vaan tullipoliisit tekivät töitään kiinteästi mm. Rajajoen asemalla. (Käyttäjä muokannut 04.01.22 10:33) |