??.??.1890 / Turku asema

??.??.1890 Jompikumpi A2-vetureista Turun vanhalla asemalla. Numeroltaan 7 tai 8 ja nimeltään Pilvi tai Tuuli. Veturit valmisti vuonna 1866 Canada Works.

Kuva on rajaus suuresta kuvasta, joka lienee 1890-luvulta. Veturit siirrettiin Turkuun vuonna 1893.

https://www.finna.fi/Record/tmk.16101906​4671100 Turun museokeskus, VSO-kokoelma.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Ståhlberg (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 24.01.2022 19:30
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta, Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

24.01.2022 22:33 Hannu Peltola: Hieno kuva ja nämä ovat varmasti olleet aikanaan todella upeita vetureita!
27.01.2022 12:19 Erkki Nuutio: Numeron puuttuessa ei ehkä selviä onko Pilvi vai Tuuli kyseessä. Ei auta sekään tieto, että Pilveen ensimmäisenä A-vetureista tuli höyryjarru vuonna 1882 (Lumion Mikon / Vislan tieto). Höyrysylinteri pistettiin silloin vetopyörien väliin - helppo mutta vetopyörien laakerointia toispuolisesti kuormittava paikka.
Ilmajarruja alkoi tulla matkustajajuniin vasta 1893 alkaen.

Entä tuo puuttuva numero? Kai upein A1/2 -kuva on Turusta lähteneen matkustajajunan lähdöstä Humppilasta joskus.
Jonkun ajoituksen saanee siitä, että etummaisena vaununa junassa on pakaasivaunu (v. 1911 mustan kirjan kuva 346), joka on varustettu ilmajarruilla. Eli kuva on lienee 1890-luvun loppuvuosilta.
Junan edessä on Tuuli. Tuuli-kilven sijasta on piipun juuressa molemmin puolin messinkinen numerokilpi.
Hytin kyljessä ei näy numeroa - vaan eihän A2:ssa juurikaan ole hytin kylkeä isojen vetopyörien vuoksi.
Kyseinen valokuva on kokosivun koossa Resiinassa 1/1979.

Entä A1:t? Samassa Resiinassa on veturin hytin kyljessä N:o 3 (o:n alla viiva), eli Ilmarinen Humppilan aseman edessä.
Molemmat kuvat lienevät vk. Sahlgrenin kokoelmasta, ja ainakin vuonna 1979 Tampereen Yliopiston Kansanperinteen laitokselta (Ala-Könni).

Entä N:o 4 (Suomi) ? Vastaavanlainen merkintä hytin kyljessä Rautatiemuseon kuvassa, joka on kirjassa Anoen, taistellen, neuvotellen (1976, Veturimiesten Liitto). Kuva on vuodelta 1897, Helsingin konepajan veturimiesoppilaat edessään, ja näiden edessä veturin luistikoneiston osia. Ovat ilmeisesti tehneet nämä varaosiksi takeista aloittaen, viilaten ja höyläten. Valitettavasti kuva ei näytä piipun aluetta.

Tunnetuissa kuvissa Aluttarella on messinkinen I hytin kyljessä.

Mutta nimettyjä vetureita koskien ei ole edelleenkään selvillä mikä taho nimeämisestä päätti - ja erityisesti mikä taho päätti nimien suomenkielisyydestä?
Laajasti ottaen kiitos tietysti kuuluu Aleksanteri II:lle. Heti valtaan noustuaan tämä alkoi poistaa suomenkielen syrjintää, antoi suomenkielelle perusoikeudet, ja mm. laittoi liikkeelle ensimmäisen rautatiehankkeemme.

Konkreettisemmin kiitos voi kuulua kenraalikuvernööri Bergille, ehkä Elias Lönnrotin tai J.V. Snellmanin kehotuksin.
Tai Knut Stjernvallin.
MUTTA täytyyhän asiasta olla Rautatien johtokunnan päätös. Tuskin Helsingin konepaja vain Gustaf Törnuddin päätöksillä olisi veturit nimennyt ja nimikilvet messingistä valanut.
Ajankohdan sanomalehdissä selostetaan mm. Ilmarisen kulkemisia, mutta ei mitenkään sivuta nimeämisiä.
Viikinkihenkisiä asia varmaan korpesi, mutta nämäkään eivät uskaltaneet arvostella asiaa, koska olettivat sillä olevan suuresti kunnioitetun keisarin hyväksyntä. Kenraalikuvernööri Bergiä vastaan nämä juonittelivat senkin edestä.
Löytyykö siis nimeäjää?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!