12.02.1970 / Helsinki asema
12.02.1970 Ukko-Pekka Hr1 1010 oli tuonut paikallisjunan pääradalta Helsinkiin raiteelle 12 helmikuussa 1970. Veturi irrotettiin junasta ja se siirtyi poistumisraidetta Pasilan veturitalleille.
Kommentit
| 12.02.2022 09:15 | Jukka Ahtiainen: | Monenlaista työvaihetta on ollut aikaisemmin. Muistan myös nuo ympäriajot. | |
| 12.02.2022 09:40 | Petri Nummijoki: | Kiitos kuvasta. Jos oikein tunnistan niin tämä on kai kuvattu läntisen siipirakennuksen päässä olevilla lyhyillä raiteilla eli juna on tullut sunnilleen siihen, missä on nykyisen ratapihan raide 12? (Käyttäjä muokannut 12.02.22 09:41) |
|
| 12.02.2022 10:09 | Tapio Keränen: | Petri tunnisti paikan oikein. Tämä oli läntisin matkustajaliikenteen raide Helsingissä kuvausaikaan. | |
| 12.02.2022 10:29 | Jukka Viitala: | Nykypäivän paljasnilkkainen matkustaja pahoittaisi kyllä mielensä laiturilla olevista lumikikkareista. | |
| 12.02.2022 10:37 | Rainer Silfverberg: | Onko siinä ihan laiturikin? Muistan että kesti pitkälle 1980-luvulla kunnes saatiin jotenkuten kelvolliset laiturit länsisiiven päädyn raiteille vaikka sähköjunaliikenne Martinlaaksoon oli alkanut jo 1975. | |
| 12.02.2022 16:20 | Petri Nummijoki: | Helsingin vanhalla ratapihalla (60-luvulla ja sitä ennen) oli puisia laitureiden jatkeita http://vaunut.org/kuva/43695. Varmaan tässäkin oli kuvaushetkellä sellainen. Olisiko raiteella 12 ollut kuitenkin kunnon laituri jo Martinlaakson radan liikenteen käynnistymisen aikoihin? Reunimmainen laituri raiteiden 13-14 välissä on tainnut olla puinen "tilapäislaituri" melko myöhään. Toisaalta ratapihan reunimmaisia raiteita käytettiin aika paljon sähkömoottorijunien säilytysraiteina, joten laiturin käyttötarvekaan ei ollut niin suuri. Taitaa muuten kuvan juna olla vielä pykälää lännempänä, mitä ensin ajattelin eli suunnilleen nykyisen raiteen 13 tai 14 kohdalla. (Käyttäjä muokannut 12.02.22 16:33) |
|
| 12.02.2022 17:27 | Kurt Ristniemi: | Ilmakuvat mm. vuosilta 1964 ja 1976 löytyvät sivustolta https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#9/60.1726/24.9409 Ehkäpä niistä selviää oikea raide. |
|
| 12.02.2022 18:55 | Tapio Keränen: | Kuvassa http://vaunut.org/kuva/153229?u=701&d=12.02.2022 näkyy raiteiden 11 ja 12 välissä ollut matala puurakenteinen amtkustajalaituri. | |
| 13.02.2022 00:07 | John Lindroth: | Tuolle raiteelle olen itse saapunut Riston kyydiissä vet .kulj. Aulis Suomen kuljettamassa junassa n.vuonna 68 pääsin kyytiin Keravalla.Kelloaika lienee ollut n.8-9 välillä.Kyytiin pääsi usein esittämällä kiinnostuksensa ja mistä organisaatiosta PRK oli! (Käyttäjä muokannut 13.02.22 00:13) |
|
| 13.02.2022 11:30 | Rainer Silfverberg: | Raiteiden numerointi meni eri tavalla ennen sähköistystä. Nykyinen 14 lienee ollut aikaisemmin nro 12 jne. Tämä raide jossa oli ympäriajomahdollisuus lienee ollut nykyinen 14, entinen 12. | |
| 13.02.2022 11:44 | Petri Nummijoki: | Niinhän se meni. Siipirakennusten välissä olivat ennen 60- ja 70-luvun taitteen uudistuksia raiteet 2-9 sekä paikallisjunaraiteiden 5 ja 6 välissä ollut vetureiden ympäriajoraide 26. Käytin yllä kaikissa kohdissa nykyisiä raidenumeroita, koska ne lienevät suurimmalle osalle lukijoita tutumpia. Kuvan junan saapumisraide lienee juurikin 12 vanhalla numeroinnilla, joskaan en tiedä, oliko numerointi tismalleen se tämän kuvan ottamisen aikaan vai esiintyikö vuosikymmenen taitteessa tilapäistä numerointia? Tämän kuvan ottamisen aikaan Kaisaniemessä sekä aseman sisäpihalla olevat raide- ja laiturijärjestelyt oli jo uusittu. | |
| 14.02.2022 10:45 | Mikko Nyman: | Minkä vuoksi Helsingin aseman sähköistys aloitettiin itäisimmiltä raiteilta, vaikka ensimmäinen sähköistetty rataosuus suuntautui Kirkkonummelle? | |
| 14.02.2022 11:15 | Rainer Silfverberg: | Toi on kanssa asia jota olen ihmetellyt. Junat joutivat siis vaihtamaan puolta ratapihan laidasta laitaan. Itäsiiven päätyraiteet Kaisaniemen puiston vieressä rakennettiin juuri tuolloin joten kai katsottiin että ne sopivat sähköistyksen kohteeksi ensimmäisinä? | |
| 14.02.2022 11:34 | Teppo Niemi: | Joutuivatko silloin vaihtamaan?? Ei se liikenne kulkenut alaratapihan kautta. Vaunut.orgista löytyy kuvia, joiden perusteella asiaa voi tutkia.... | |
| 14.02.2022 12:24 | Petri Nummijoki: | Helsingin ja Pasilan välillä oli 60-luvulla vain neljä raidetta, joista kaksi Pasilan alaratapihan ja veturitallien "huoltoliikennettä" varten, joten koko Helsingin ja Pasilan välinen kaupallinen matkustajaliikenne niin Pääradalle kuin Rantaradalle käytti (normaalitilanteessa) vain kahta itäisintä raidetta eli toista raidetta ylös ja toista alas. Siten mitään ratapihan laidasta laitaan vaihtamista ei tarvittu, kun sähköjunalla lähdettiin Kirkkonummelle Kaisaniemestä. Itäsiiven päädyssä oli matkustajaraiteita paljon ennen sähköistystä, joten ei ole niinkään, että sinne olisivat raiteet tulleet vasta sähköistyksen myötä. Toki sielläkin laituri- ja raidejärjestelyt uudistettiin. Miksi työt kannatti aloittaa juuri Kaisanimestä niin liittyy juuri laituri- ja raidejärjestelyiden muutoksiin mutta siinä on sen verran juttua, että lisää paremmalla ajalla, jos joku muu ei avaa asiaa ensin. (Käyttäjä muokannut 14.02.22 12:26) |
|
| 14.02.2022 13:12 | Petri Nummijoki: | Jos Helsingin ja Käpylän välillä tehtiin ratatöitä, juhlapyhän vuoksi oli kulussa lisäjunia tai muuten oli liikennekaaos niin kyllä joku kaupallinen matkustajajuna saattoi ajaa Helsingin ja Pasilan välillä myös läntisiä raiteita pitkin mutta sitten se kiersi Pasilan alaratapihan kautta. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/21526 on tämmöinen tilanne nähtävissä. (Käyttäjä muokannut 14.02.22 13:20) |
|
| 14.02.2022 16:45 | Petri Nummijoki: | Helsingin vanhalla ratapihalla oli ongelmana, että ruuhka-aikana raiteet alkoivat olla täyskäytössä ja erityisesti sellaisia pitkiä raiteita oli niukasti, joihin voitiin ottaa 15-20-vaunuinenkin juna ilman, ettei sulkenut vaihdeyhteyksiä vierekkäisille raiteille http://www.vaunut.org/kuva/28661. Sen vuoksi aika oli ajamassa vanhan matkustajaratapihan ohi ja oli järkevää tehdä raide- ja laiturimuutokset ensin, ettei sähköistystä tarvinnut rakentaa ratapihalle kahteen kertaan. Urakka oli sen verran suuri, ettei koko ratapihaa ollut mahdollista saada valmiiksi ennen sähköjunaliikenteen alkamista vaan vasta Kaisaniemessä olevat raiteet (nykyiset 1-3) ehdittiin uusia siihen mennessä. Siksi ne sähköistettiin ensimmäisinä. Miksi taas työt kannatti aloittaa Kaisaniemestä niin siellä uudet raiteet ja laiturit eivät tulleet yksinomaan vanhan ratapihan päälle vaan puiston puolelta otettiin raiteiden jatkeille lisää tilaa. Siten Kaisaniemessä ei tarvinnut vanhoja raiteita poistaa rakennustöiden tieltä niin laajasti käytöstä, mitä olisi jouduttu tekemään, jos työt olisivat alkaneet muualta. Kun raide- ja laiturimuutokset etenivät aseman sisäpihalle, oli vastaavasti Kaisaniemessä valmista ja raiteet saatu siellä aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmiksi, joka helpotti uusimistöiden seuraavia vaiheita. (Käyttäjä muokannut 14.02.22 16:49) |