01.10.1971 / Helsinki asema
01.10.1971 Postiluukun emaloitu tunnus, postiluukku ja postin ehjät torvet Fo-vaunun 22547 ulkoseinässä postiosaston kohdalla lokakuussa 1971.
Kommentit
| 15.02.2022 09:29 | Esa J. Rintamäki: | Loistavaa, Tapsa! Monet kiitokset tämän päiväisestä kuvasarjastasi. | |
| 15.02.2022 11:24 | Petri Nummijoki: | Merkittiinkö näihin jotenkin, milloin vaunu palveli junassa posti/postiljoonivaununa ja milloin tavallisena konduktöörivaununa vai lukittiinko luukku sisältä päin, jos postiosasto ei ollut käytössä? Asiakkaan kai täytyi pystyä päättelemään, onko juuri tämän vaunun postilaatikko sellainen, joka oikeasti tyhjennetäänkin. Oletan, ettei esim. ratapihalla varalla seisovan Po- tai Fo-vaunun postilaatikkoa käyty säännöllisesti tyhjentämässä. | |
| 15.02.2022 12:23 | Tuukka Ryyppö: | Väite oli, että tuota käytettiin konduktöörivaununa erilaisissa tavarajunissa. Tulkitsen tuon niin, ettäjos postivaunu oli henkilöjunassa, se oli aina postivaunu. Itsestäni tuntuisi epävarmalta yrittää tunkea kirjettä tavarajunassa olevaan postivaunuun. Lähinnä perusteella "mistä minä tiedän missä siirtoajossa tuo on?" Sinänsä, ennen ihmiset ajattelivat Suomessa nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Eli, toisaalta uskoisin että kirjeitä ei ole jätetty postilaatikkoon lojumaan, vaan ne on aika hyvin päätyneet sieltä jotain tietä postille – kun sekä posti että VR olivat suoria valtion osia, virkamiehen uskoisi hahmottavan itsensä "saman tiimin jäseneksi" postilaisten kanssa. Ja toisaalta, ihan varmasti tuollainen kiertotie hidastaa kirjeen kulkua, jolloin lähettäjä kyllä ymmärtää hitaasta saapumisesta kuullessaan, miksi kirje saapui niin hitaasti. Ja vielä: Ihmisillä oli tieto, että kirje menee aluksi sinne, minne junakin. Tavarajunan määränpää on tavan talliaisen näkökulmasta "sattumanvarainen paikka, luultavasti Suomessa." Samalla tavalla kuin Joensuuhun menossa olevaa kirjettä ei pistäisi Helsingissä Poriin menevän junan postilaatikkoon, tuskin kirjettä kävisi viemässä sattumanvaraiseen määränpäähän matkalla olevaan junaan? (Ja jos laittaa, silloin ei varmaan ole kirjeen toimittamisella kovin kummoinen kiirus?) |
|
| 15.02.2022 14:16 | Petri Nummijoki: | Tavarajunilla tarkoitettanee, että eräissä kiitotavarajunissa käytettiin varsinaisten tavaravaunujen lisäksi myös konduktööri- ja postivaunuja. Esimerkiksi kuvan https://thetransportlibrary.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=133495 juna lienee joko TK1057 Ouluun tai TK1077 Imatralle. Perusteluna lähinnä junan melko lyhyt mitta, joka viittaa siihen, että lisää vaunuja on tarkoitus ottaa Riihimäeltä. Miksei myös vetovoima, koska muut kiitotavarajunat (TK1055 Kokkolaan ja TK1075 Kuopioon) olivat toukokuussa 1962 Hr12-vetoisia ainakin suunnitelman mukaan. | |
| 15.02.2022 20:14 | Jorma Rauhala: | Silloin kun postivaunun postiluukku oli "suljettu", siinä tuon peltikannen takana oli sisältäkäsin postiljoonin eteentyöntämä estolevy, jossa oli näkyvä teksti "suljettu-stäng". Muutoinhan kun tuosta sujautti kirjeen, se putosi sisäpuolella olevaan koriin josta postiljooni sen heti huomasi ottaa leimattavaksi. Tavarajunissa olleisiin miehitettyihin postivaunuihin saattoi postittaa myös aivan normaalisti. Olen itse, kerätessäni PV-leimoja, laittanut Helsinki-Töölöstä lähteneisiin TK-junien postivaunuihin kirjeitä, ja saanut niistä asianmukaiset PV-leimaukset. Tavarajunien ollessa kyseessä, piti junat ensin selvittää ratapihan sokkeloista että missä mikin on. Tavarajunassa seuranneeseen postivaunuun ei junan pysähdyspaikkojen epämääräisten sivuraidepysähdysten takia varmaan kukaan koskaan mitään "oikeasti" postittanut. Postivaunujen pääideologia oli aivan muuta kuin toimia asemilla satunnaisten kortinlähettäjien liikkuvana postilaatikkona. Joskus laitoin Toijalassa seisseeseen PFoab-postilaatikkoon kuoren ja odotin jännityksellä koska se tulee kotia ja millä leimoilla. Kyllä se vaunu sitten "viikon" sisällä jo oli liikenteessä Turun lättäpostijunassa ja sain sen oikeilla PV-leimoilla leimattuna. |
|
| 15.02.2022 22:46 | Tuukka Ryyppö: | Miten sait sen kuoren laatikkoon? Oliko siinä se estolevy esteenä, vai oliko se jätetty pois, ''koska ei kai nyt kukaan tänne kaiken keskelle tule kirjettä lähettämään''? Ja mitkä olivat nuo oikeat leimat? | |
| 16.02.2022 15:42 | Panu Breilin: | Näihin postivaunujen postiluukkuihin jätettiin aikanaan aika paljonkin lähetyksiä. 1910-luvulta 1960-luvun lopulle ulottuvalla ajanjaksolla yli miljoona lähetystä vuodessa, esimerkiksi 20- ja 30-lukujen vaihteessa 3,5 miljoonaa vuodessa ja huippuvuonna vuonna 1941 melkein 5 miljoonaa. Myöhemmin postivaunuliikenteen hiivuttua 70- ja 80-luvuilla lähetyksiä jätettiin enää keskimäärin noin 90 tuhatta vuodessa. Lähde: Postia junalla -kirja. | |
| 17.02.2022 16:03 | Jorma Rauhala: | TK-junan Po:hon kirjeen postitus onnistui joko luukun kautta, tai jos se oli suljettu, niin koputtamalla ulko-ovea. Postileimat olivat muotoa PV ja nro, pariton nro "ylös" ja parillinen nro "alas". | |
| 17.02.2022 18:32 | Tuukka Ryyppö: | Oliko numero vaunun numero vai junan numero? | |
| 17.02.2022 19:11 | Teppo Niemi: | Ei kumpikaan, vaan Posi- ja lennätinlaitolsen oma postovaunuvuoron numero. Sama postivaunuvuoro on voinut kulkea useammassa eri junassa. Siitä huolimatta postivaunu- (tai posteljoonivaunu)-vuoron numero pysyi samana. | |
| 17.02.2022 22:45 | Petri Nummijoki: | Valtaosin, kuten Teppo kertoi mutta joitain postiljoonivaunuvuoroja oli myös junan numerotunnuksella. | |
| 18.02.2022 12:25 | Kari Suominen: | Postin terminologiassa postivaunu tarkoitti yhdensuuntaista kulkumatkaa ja vaunulla oli toiseen suuntaan kulkiessaan pariton ja toiseen parillinen numero. |