19.03.1968 / Kouvola lajittelu
19.03.1968 Pr1 761 ja Vr1 663 odottelivat Kouvolan ratapihan laidalla seuraavia tehtäviä maaliskuussa 1968.
Kommentit
| 03.03.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki: | 761 tavanomaisen karja-auransa kanssa. | |
| 03.03.2022 18:01 | Eljas Pölhö: | 761:llä on tässä kuvassa enää reilu vuosi elämää jäljellä, vaikka näyttää ulkoisesti aika terveeltä. 761 tilattiin Hanomagilta 22.11.1923 761 oli ensimmäinen käyttöönotettu N1/Pr1, elokuussa 1924 (Pasilan varikolla) 761 1. vuoden ajomäärät: 1924 VIII =1608 km, IX=4417 km, X=3465 km, XI=3599 km, XII=3954 km 761:n Knorr esilämmitin korvattiin Friedmann imurilla 16.1.1937 761 sai 0,5 kW:n turbogeneraattorin ja sähkövalaistuksen 20.4.1949 761 viimeinen täyskorjaus konepajassa: Kuopio 11.11.1965 (ei tehty enää välikorjausta, 3v 6kk sisällä) 761 oli viimeisen kerran liikenteessa toukokuussa 1969 (Pieksämäellä) 761 hylättiin 18.9.1969 761 romutettiin Pieksämäellä 1969 |
|
| 03.03.2022 21:26 | Erkki Nuutio: | Kuva osoittaa että veturinpuhdistajat ovat pitäneet 761:n vielä moitteettomassa puhtaudessa! Pisimpään näin tehtiin matkustajavetureille, mutta tavara- ja etenkin järjestely- ja satunnaiskäytössä olleet veturit alkoivat jo olla vuoden 1968 vaiheilla ulkonaisesti jo hoitamattomia. Useat kuvat täälläkin siitä todistavat. Varikkopaikkakuntien välillä oli kuitenkin selviä eroja. Tämän kuvan myötä pisteet menevät Kouvolaan. (Käyttäjä muokannut 03.03.22 21:27) |
|
| 04.03.2022 10:41 | Petri Nummijoki: | Siisteys selittynee sillä, että kysymyksessä oli Kouvolan veturi. Harrastekirjoissa on kehuttu Kouvolan pitäneen höyryveturinsa siistissä kunnossa, kuten ilmeisesti piti Hr13-veturitkin Jorman muisteluiden mukaan http://vaunut.org/kuva/33401. Pieksämäellä taas ei höyryvetureiden ulkoasuun kiinnitetty liikoja huomioita ainakaan höyryn loppuaikoina. Kenties matkustajajunavetureiden siisteyteen on historian saatossa kiinnitetty enemmän huomiota mutta vuoden 1968 paikkeilla tuskin käyttötarkoituksella on enää ollut suurtakaan vaikutusta, koska höyryvetureiden käyttö matkustajaliikenteessä oli jo marginaalissa. Tuohon aikaan voitanee laskea kahden käden sormin sellaiset matkustajajunaparit, joissa esiintyi vielä säännölliseksi katsottavaa höyryvetoa Helsingin paikallisliikenteen ulkopuolella. Ehkä 1965-1966 olisi viimeinen aikataulukausi, kun höyryvetureilla voidaan katsoa hoidetun Suomessa matkustajaliikennettä suurisuuntaisesti. Perusteluna, että Oulun ja Kuopion pohjoispuolinen pikajunaliikenne oli vielä tässä vaiheessa enimmäkseen höyryvetoista ja Sr12-veturit alkoivat korvata Pr1-vetureita Helsingin paikallisliikenteestä vasta ko. aikataulukaudella. |
|
| 04.03.2022 11:47 | Petri Nummijoki: | Pari muuta linkkiä mm. Kouvolan vetureiden siisteyteen liittyen http://www.vaunut.org/kuva/17532, http://www.vaunut.org/kuva/37941. Niin ja olihan Pr1-vetureiden käyttöaste lähtenyt Helsingin paikallisliikenteessä laskuun jo 1958, kun Lättähattujen laajempi liikennöinti Helsingin puolessa alkoi ja 60-luvun puoliväliä lähestyttäessä voitiin Vv15-dieseleitäkin käyttää paikallisjunissa kesäaikana tai viikonloppuisin tavaraliikenteen ollessa vähäisempää ja Hr12-vetureitakin pidempien vuorojen välillä. Mutta Sr12-vetureiden käyttöönotto merkitsi Pr1-vetureille lopullista väistymisen aikaa paikallisjunista. |