04.04.2022 / Könkkölä, välillä Rautpohja–Petäjävesi
04.04.2022 Siinä oli kolmella deeverillä jo rutkasti töitä täyden Snps(s)-rungon vetämisessä tiukkaan nousuun Haapamäen suuntaan, ja jäätiinhän sitä jo ensimmäiseen nousuunkin jumiin. Kuvassa varsin erikoisella reitillä kulkeva T 55787 Jyväskylästä Orivedelle Haapamäen kautta kaartaa Köhniöjärven rantaviivaa pitkin kohti Petäjävettä, jossa päästetäänkin taajamajuna ohitse. Harvoin näkee Haapamäen radalla kolminvetoja, saati Snps-sarjaa, niin olihan se käytävä kuvaamassa vaikka sää olikin mitä surkein. Vetovastuussa olivat Dv12-veturit 2536, 2626 ja 2532
Kommentit
| 04.04.2022 20:37 | Pasi Seppälä: | No keli ei ihan parhaasta päästä, mutta juna ja kuvauspaikka sitäkin enemmän. Komea kuva hyvinkin tavallisessa kevätsäässä. Aina ei aurinko paista, mutta junat kulkevat kelillä kun kelillä. | |
| 05.04.2022 08:13 | Ismo Kirves: | Mielenkiintoinen juna ja kuva. Julian mukaan aikaisin aamusta (5.4.) meni T 55789 Orivedeltä Seinäjoelle, ja ilmeisesti T 55794 kulkee Seinäjoelta Jyväskylään iltapäivällä. Jos en väärin tulkitse kuvaa, niin aivan kuvan alareunassa näkyy vanha radan linjaus. (Käyttäjä muokannut 05.04.22 08:14) |
|
| 05.04.2022 08:41 | Ossi Rosten: | Vaikka tähän aikaan vuodesta harvemmin katselee näitä tällaisia lumipyrykuvia kovin mielellään niin nyt on kyllä sanottava että tämä kuva on kyllä poikkeus! | |
| 05.04.2022 12:53 | Esa J. Rintamäki: | Arvoisat lajitoverini, kuvatkaa toki Deevereitä. Onhan niiden "count-down" ollut jo käynnissä jo jonkin aikaa! | |
| 06.04.2022 10:50 | Jouni Hytönen: | Kyllä tässä kuvassa näkyy etualalla vanhaa ratalinjaa. Haapamäki-Jyväskylä-rata rakennettiin käytännössä melkein koko matkalta uudelleen 1920-luvulla. Paikoitellen alkuperäisen linjan sijainti on jo vaikea havaita, se on osin jäänyt myös VT 23:n alle. Keuruun länsipuolella vanha linja kiertelee mielenkiintoisesti Melonsaaren ja Mustasaaren kautta hyvinkin kaukana nykyradasta. | |
| 06.04.2022 10:57 | Kari Haapakangas: | Alkuperäinen insinööri on vahingossa tilannut liian pitkän pätkän rautatietä. Sitä ei ole saatu muutoin sopimaan paikoilleen kuin laittamalle se sen tuhannelle mutkalle! | |
| 06.04.2022 13:57 | Jouni Hytönen: | Haluttiin halpa ja hyvä rata, jouduttiin rakentamaan kaksi rataa, ensin halpa ja sitten 1920-luvun mittapuulla hyvä rata. | |
| 06.04.2022 14:59 | Kari Haapakangas: | Loppujen lopuksi piti rakentaa vielä kolmas rata, mutta se tehtiinkin sitten aivan toiseen paikkaan. Tampereen-Jyväskylän väli on varsin viheliäistä maastoa suomalaisittain, rakennettiin sitten rauta- tai maantietä. | |
| 06.04.2022 15:10 | Jouni Hytönen: | Todellakin ja siinäkin on sitten jo nykypäivän mittapuulla kehitettävää. Kaarresäteet ovat kuitenkin suuria ja tasoristeyksiä ei onneksi rakennettu alun perinkään, joten niitä ei tarvinnut myöhemmin poistaa. Tunnelit ovat poikkileikkaukseltaan ahtaita, mistä aiheutuu nopeusrajoituksia kaksikerroskalustolle yms. | |
| 06.04.2022 15:14 | Jouni Hytönen: | Tasoristeykset piti toki poistaa Tampereen ja Jämsänkosken väliltä, neljä on tosin edelleen jäljellä Oriveden ja Jämsän välillä. |