21.11.2021 / Vantaa, Rekola

21.11.2021 Pitkään poissa matkustajaliikenteestä ollut Sm2 6078 teki kolmannen koeajonsa Keravalle ja takaisin marraskuun loppupuolella. Aiemmat kaksi koeajoa olivat syyskuun 15. ja 18. päivinä. Ensimmäisellä koeajolla ei sattunut mitään sen kummempaa, mutta toisella Tikkurilasta ei päästykään enää palaamaan omin avuin, joten hakemaan piti lähettää toinen Sm2-yksikkö. Tämä kolmas koeajo sujui taas mallikkaasti, ainakin ulospäin. Neljännen ja viimeisen koeajon ennen liikenteeseen paluuta kuvasi Ilmari: http://vaunut.org/kuva/152921

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Rekola (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Vantaa Koordinaatit: 60.33313 25.06887 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Onni Tikkala
Lisätty: 12.04.2022 20:05
Junatyyppi
HV: 10251
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

10.08.2024 15:50 Jimi Lappalainen: Laitureiden päiden väli on rataa pitkin vain 793 metriä.
10.08.2024 19:45 Eero Karttunen: Joo mutta jos toisaalta katsoo junien konkreettisia pysähtymispaikkoja laitureilla Koivukylässä ja Rekolassa, niin Koivukylässä yksirunkoinen juna pysähtyy suunnilleen Koivukylän puistotien kohdalle eli laiturin eteläosassa. Kun Peijaksentien alikulkua rakennettiin Koivukylän aseman pohjoispuolelle, niin siinä vaiheessa Koivukylän laituria pidennettiin Rekolan suuntaan, jotta uudelta alikululta saatiin suora kävely-yhteys laiturille.

Rekolassa taas yksirunkoinen juna pysähtyy aika lailla laiturin pohjoisosassa Ilkantien alikulun kohdalla, josta aseman ainoa kulku laiturillekin on. Laituri on alun perinkin rakennettu noin pitkäksi etelän suuntaan eli kylän itä-länsi päätien Laurintien viereen saakka, koska uutta Rekolan asemaa rakennettaessa luvattiin, että rakennettavasta Laurintien alikulusta tulee suora kävely-yhteys laiturille. Näistä syistä laitureiden päiden väli on noinkin lyhyt, mutta junien pysähtymispaikkojen väli on toki pidempi.

Mutta kun Laurintien alikulkua ei ole saatu vuosikymmeniin rakennettua eikä kai saadakaan, ellei Vantaata liitetä Helsinkiin. Kun Rekolan omakotiyhdistyksen lähetystö kävi aikoinaan liikenneministerin luona kiirehtimässä Laurintien alikulkua (olin itsekin mukana), liikenneministeri kannatti lämpimästi Laurintien alikulun rakentamista ennen kuin kolmas ja neljäs raide rakennetaan Rekolan kohdalle, siis piti sitä hyvinkin tarpeellisena, mutta ilmoitti, että valtio ei osallistu Laurintien alikulun rakentamiseen. Valtio olisi ministerin mukaan kyllä alun perin ollut velvollinen osallistumaan nimenomaan Laurintien alikulun rakentamiseen, koska vilkasliikenteinen Rekolan vanhan aseman tasoristeys poistettiin Rekolan uuden aseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1980, mutta Vantaan kaupunki halusi, että Laurintien alikulun asemesta valtio osallistuikin Koivukylän Puistotien alikulun rakentamiseen ja näin sovittiin. Eli suoraan sanoen Vantaan kaupunki ryösti valtion osuuden Laurintien alikulun rakentamisrahoista rekolalaisilta ja sopi valtion rahat käytettäväksi Koivukylän aseman alikulkuun. Sen takia Vantaan kaupunki saisi ministerin mukaan nyt rakentaa Laurintien alikulun kokonaan omin varoin.

Ja kun paikalla on nyt kahden raiteen asemesta neljä raidetta, eihän Vantaan kaupungilla ole mielestään näin kalliiseen alikulkuun varaa. Vantaan kaupunkihan tarvitsee kaikki liikenevät rahat raitiovaunuverkoston rakentamiseen. Rekolasta katsoen rautatien toiselle puolelle Asolan kaupunginosaan aletaan kaiken lisäksi juuri rakentaa uutta suurta Elmon urheilukeskusta ja suurta uimahallia, mutta rekolalaisten ja päiväkumpulaisten täytyy ajaa sinne vastaisuudessa autolla tai julkisilla kiertoteitä pitkin eli käyttäen joko Koivukylän aseman vieressä olevaa Peijaksentien alikulkua tai Korsossa olevaa Kulomäentien alikulkua. Suoraan pääsee Ilkantien alikulusta vain kävellen tai polkupyörällä. Samoja kiertoteitä pitkin Rekolasta on täytynyt jo vuosikymmeniä ajaa myös Asolaan rakennettuun suureen Peijaksen sairaalaan, joka sijaitsee lähes Laurintien kohdalla. Rekolahan on myös Peijaksen sairaalan rautatieseisake.

Ja tällä palstalla on joskus ihmetelty miksi Rekolan aseman Rekolan puoleinen pysäköintialue on sijainnut vuodesta 1980 alkaen Laurintien eteläpuolella eli autoilijoiden kannalta turhan kaukana Ilkantien alikulusta. Pysäköintialuetta rakennettaessa luvattiin, että sinnekin pääsee sitten suoraan laiturilta Laurintien alikulun kautta. Mainostettiin näppärää kulkua suoraan laiturilta Laurintielle ja sitä kautta myös parkkipaikalle kuten myös silloin vielä suunnitteilla olevaan Peijaksen sairaalaan. Mutta kun se Laurintien alikulku on siis rakentamatta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!