21.07.2022 / Lahti

21.07.2022 Yksityiskohtia Dr18:sta

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Ilari Lehtinen (Lisännyt: Ilari Inkiläinen)
Lisätty: 21.07.2022 22:57

Kommentit

22.07.2022 10:16 Timo Salo: Kivoja kuvia vaihteeksi, hiukan kyllästyttää katsella Deeveri siellä, Deeveri täällä... :-) Mutta tuo sylinteri oikealla ylhäällä ihmetyttää: Joku hitusähköliitin ilman suojakantta? Vai onko se purkauspaineen reiän suoja/äänenvaimenninkansi? Ja onko se ylipäätään pneumatiikkaa, vai hydrauliikkaa?
22.07.2022 10:32 Esa J. Rintamäki: Sylinteri oikealla ylhäällä, se mielestäni muistuttaa jarrusylinteriä. Sen oikeassa päässä oleva kartiomainen uloke sisältää palautusjousen.

Timo, varmaankin tunnet rautateiden ilmajarrujen pääperiaatteen: ilmat sisällä = jarrut pois päältä. Ilmat ulos = jarruttaa. Systeemissä on jarrutustehon säätömahdollisuus.
22.07.2022 11:27 Timo Salo: Esa, en ole ollut koskaan missään tekemisissä veturien/vaunujen tekniikan kanssa, ainoastaan vaunussa matkustajana... Kuitenkin kiva havaita, että rakennekomponentit ovat ihan "samanlaisia", mutta eri valmistajilta ja eri ominaisuuksilla, kun työstökoneitten rakennekomponentit. Tuo pyörän navassa oleva anturikin pitäisi eurooppalaisissa laitteissa olla ilmanmuuta Heidenhain, mutta eipä taida olla???? Tuon sylinterin toiminnan käsittäisin kyllä niin, että tuo ulkoinen jousi hoitaa palautuksen...? Paljon "ihmeellisiä" asioita, kuten esim. miten jarruvoima on suunnilleen sama kaikissa akseleissa? Pimeän aikaan kiva katsella, kun jotkut pyörät jarruttaessa heittää kipinöitä, toiset taas mustana.
Kumma, että näitä alkaa vieläkin pohtimaan, vaikka on ollut eläkkeellä yli 4v... :-)
22.07.2022 12:37 Topi Lajunen: Kyllä junissakin paineilma sylinterin sisällä hoitaa jarrutuksen, ja ilmat ulos = jarrut irti. Jarruttavan ilman ohjaus sen sijaan toimii jarrujohdon paineella, jossa paineen vähennys aiheuttaa jarrusylinteriin paineen kasvun.
22.07.2022 12:57 Timo Salo: Niin, turvallisuusmielessä se on lähes "pakko" olla noinpäin! Sama on sähköisissä lamellijarruissa, sähköllä auki, jousilla kiinni. Fataaleja suunnitteluvirheitä kuitenkin sattuu. Eräässä laitteessa oli tonniluokkaa oleva luisti, joka liikkui ylös/alas. Sähköttömässä tilanteessa jousitoiminen jarru piti painon paikallaan. Jarru oli kuitenkin moottorin sisällä ja moottorilta hammashihnaveto kuormaan... Arvatkaa mitä kävi, kun hihna meni poikki.....? JUMPS ja TÖMÄYS!!!
(Käyttäjä muokannut 22.07.22 13:14)
22.07.2022 16:41 Esa J. Rintamäki: Mainitsemassani ilmat sisällä - ulkona - periaate juontui vanhasta kunnon Westinghousen systeemistä.

Ilman muuta on selvää, että joka päivä on jossain joku, joka miettii ihan uutta tai vanhan parantelemista, oli kyseessä sitten vaikka nyt naisten hormonikorvauslääkkeet tai vetureiden jarrujärjestelmät...

Oikeastaan tällainen piirre on mielestäni parasta koko ihmiskunnassa.
23.07.2022 20:46 Ari-Pekka Lanne: Veturin jarrusylintereihin ilmaa päästettäessä tapahtuu jarrutus, mutta riippuen siitä, käytetäänkö suorista vai itsaria, voidaan noiden samaisten jarrusylinterien täyttyminen saada aikaan joko ohjauspaineen nostamisella tai laskemisella. Suorista käytettäessä nimensä mukaisesti päästetään painetta lähes suoraan pääsäiliöstä jarrusylintereihin. Sen sijaan itsaria eli Esan mainitsemaa Westinghousen kehittämää junajarrua käytettäessä junan jarrujohdon paineen alentuminen saa, kuten Topi kertoi, veturin toimintaventtiilin päästämään apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereihin.

Sitä vastoin kuorma- ja linja-autojen seisontajarrusylinteri toimii itsessään käänteisesti, eli siihen paineilmaa päästettäessä saadaan painettua jousi kasaan ja siten seisontajarru irrotetuksi. Tästä logiikasta on aikanaan seurannut ajoneuvojen karkaamisia, kun tyhjää paineilmajärjestelmää on käytetty täyteen seisontajarruvivun ollessa irrotusasennossa ja käyttäjän vaikkapa ulkosalla savukkeella. Näiden vaaratilanteiden estämiseksi nykyajoneuvoissa on käsijarrun suojaventtiili eli ns. spärri, joka laukeaa järjestelmän paineen pudotessa tietyn rajan alle. Spärrin olemassaolon unohtamisista on puolestaan seurannut solmuun menneitä kardaaniakseleita.
24.07.2022 10:53 Topi Lajunen: Myös modernien vetureiden seisontajarru toimii kuten kunipyörillä: jousella jarruttaa, paineilmalla irrottaa. Myös M100-sarjan metrojunan mekaaninen käyttöjarru toimii samoin, joskin sitä normaalisti käytetään vain juuri pysähdyksen hetkellä, sähköjarru kun jarruttaa lähes nolliin.
24.07.2022 18:11 Ari-Pekka Lanne: Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!