29.09.1969 / Anttila
29.09.1969 Anttilan asemarakennus syyskuisessa sadesäässä 1969. Pitkä sivuraide oli jo purettu, mutta lyhyt napero oli yhä jäljellä.
Kommentit
| 29.09.2022 11:27 | Mikko Nyman: | Mikä siihen oli muuten syynä, että Porvoon radalla oli asemia verraten tiheässä? Esimerkiksi Anttilan ja Ali-Vekkosken välinen etäisyys on alle kaksi kilometriä ja Ali-Vekkoski–Hinthaara-väli on sekin vain kolme kilometriä. | |
| 29.09.2022 11:33 | Rainer Silfverberg: | Rakennettin yksityisradaksi ja suht tiheä asutus kun Uudellamaalla kerran ollaan? Autoja ei ollut keksitty vielä silloin kun rata rakennettiin. | |
| 29.09.2022 11:59 | Teppo Niemi: | Ihan vastavaa voisi pohtia myös Rantaradalla ja Pääradallakin: Käpylä - Oulunkylä - Pukinmäki -Malmi - Tapanila - Puistola - Tikkurila ja Huopalahti - Pitäjänmäki - Leppävaara - Kilo - Kauniainen. | |
| 29.09.2022 13:46 | Mikko Herpman: | Mahtaisiko syynä olla juuri tuo että ihmisiä asui siellä täällä ja oli kyliä ja rata meni niiden läpi, joten tehtiin asema että se palveli asukkaita ja yrityksiä. Toinen syy saattaisi olla että junat olivat alkuaikoina varsin hitaita, täten tarvittiin paljon kohtaus ja ohituspaikkoja. Liki jokaisella vanhalla rataosalla on ollut asemia varsin tiheään. Vaikkapa jos katsoo Haapamäki-Jyväskylä väliä, väkeä asuu ja asui paljon harvemmassa kuin Etelä-Suomessa, siitä huolimatta on asemien välillä ollut maksimissaan noin 10km, useimmin lähemmäs 5km ja allekin. Ja nämä olivat siis asemia sivuraiteineen, lisänä sitten taisi olla vielä seisakkeita/laiturivaihteita mihin jotkin junat pysähtyivät. (Käyttäjä muokannut 29.09.22 13:47) |
|
| 29.09.2022 13:58 | Mikko Nyman: | Teppo: pääradan varressa oli ja on asutusta ja palveluita aavistuksen enemmän, joten siksi "asematiheys" Helsingistä pohjoiseen on ymmärrettävämpää kuin Porvoon radan seutuvilla. Mikko: seisakkeita oli toki huomattavasti enemmän kuin asemia kaikkialla rataverkolla. |
|
| 29.09.2022 15:22 | Esa J. Rintamäki: | Hei, molemmat herra Mikot: myöhempi seisakkeiden harvennus (muun muassa jo 1948 aloitettuna ja 1990 päättyneenä) ja laiturivaihteidenkin osalta johtui mahdollisesti junien nopeuksien kasvamisesta. Näin ainakin päälinjoilla, muun muassa Mikko II:n mainitsemalla Haapamäen - Jyväskylän välillä, Oulun ja Savonkin radoilla. Nopeutumisen myötä, nämä liikennepaikat tavallaan tulivat "liian lähelle" toisiaan, siinä tapauksessa että junien nopeuksia tosiaankin nostettiin (huipentumana Pendolino), päämääränä Helsinki-keskeisyys. Eikä pidä unohtaa sitä kuuluisaa maaltapakoakaan, joka taatusti ja tunnetusti vei matkustajia pois junista. Eräs nopeutumisten syy oli myös se kun VR halusi säästellä Lättähattujen vaihteistojen jarruhihnoja. Kuulosta ehkä vitsiltä, mutta omien kokemusteni myötä silti mahdolliselta, siitä ei vain puhuttu. Joka tapauksessa, spekulointia tai ei, liikennepaikkojen lukumäärää ei suinkaan sotien jälkeen ole nimenomaan kasvatettu. |
|
| 29.09.2022 15:30 | Esa J. Rintamäki: | Kuvassa on mahtavan hyvin saavutettu sivuradan pienen aseman tunnelma! Sataa. Pari harmaata varista lentää lenhottaa laiskoin siiveniskuin Tapion yli, kun hän tarkistaa kameransa asetukset. Hiljaista. Iltapäivä kuluu hiljalleen, kohti menneiden päivien ikuista ketjua... Paluulättään on vielä aikaa. Postimies on vielä kierroksellaan kylällä, kirjelaatikossa ei paljon tyhjentämistä ole. Sekuntiosoitin tiksuttaa Tapion rannekellossa. Tapio katsahtaa taivaalle: tasainen pilvikerros kertoo sateen jatkuvan vielä yöhön... Räps. Hetki on ikuistunut. |
|
| 29.09.2022 19:27 | Markku Naskali: | Noin vuodesta 1957 kuljin junalla kouluun Tampereelle Lempäälästä Moision ja Vanattaran liikennepaikoilta. Pysähdyspaikkoja oli tosiaan parin kilometrin välein. Meillä oli sellaiset nimitykset että asema oli paikka jossa oli miehitys ja sivuraiteita. Pysäkki oli myös miehitetty ilman niitä sivuraiteita, mutta oli esim lastauslaituri mm. maitopystöjä varten. Seisake oli paikka jossa oli laituri junaan nousua ja siitä poistumista varten. Laituri syntyi usein talkootyönä kylän miesten avustuksella. Nykyään seisake vaatii miljoonia ja vuosien suunnittelua kuten esim. Tesoma. |