23.10.2022 / Ropsten, Ruotsi
23.10.2022 Vaunu 559 on lähestymässä Ropstenia ja parhaillaan vaunu kulkee Lidingöbron kaarisiltaosuuden läpi. Lidingöbron valmistui 1925 ja se korvasi paikalla aikaisemmin olleen ponttonisillan. Uusi silta mahdollisti Södra ja Norra Lidingöbananin liittämisen toisiinsa ja myös muuhun Tukholman raitiovaunuverkkoon. Sillan valmistumisen jälkeen Lidingöbanojen eteläinen päätepiste muutettiin Humlegårdsgatanille Östermalmiin. Silta oli vuoteen 1971 yhdistetty silta raitiovaunu-, tavarajuna- ja autoliikenteelle. Tämä on varmasti ollut melkoinen pullonkaula liikenteelle, pelkästään tavarajunia kulki tästä yli noin kymmenkunta päivässä.
Kommentit
| 23.10.2022 21:44 | Heikki Jalonen: | Pistitko Hannu merkille, oliko silta edelleen avauskelpoinen laivakululle? Avauksen vaatimat laitteet näyttäisivät edelleen olevan paikallaan (kl-väylän puomit ym) ja ajojohdon katko sekä myös noston vastapaino. Mutta, ovatko toimivia ja käyttövalmiita, ei oikein saa pääteltyä. Vai onko silta pultattu kiinni? Sillan avaushan oli sinänsä harvinaista, muutamia kymmeniä kertoja vuodessa 2000-luvun puolella. Lähinnä kai isompia huvipaatteja, käytännössä purjeveneitä, varten. Tukholman saitsarit kulkevat tästä myös, mutta ne ovat matalia menijöitä. Muu kaupallinen laivaliikenne taitaa olla olematonta. Joskus 2006...2008 käytiin kovaa debattia ensiksikin raitiotien sulkemiseksi ja vanhan ratasillan purkamiseksi. Raitiotieliikenne säilyi ja sillan tarve pysyi. Vanha maantiesilta (ristikkosilta) korvattiin uudella maantiesillalla joskus 2015 tienoilla, vanha riskikkosilta on purettu. Mutta, raitiotieliikenteen kannalta avattava silta on hankala: se rajoittaa pahasti vuorovälien tihentämistä ja ajanpitoa linjalla. Samoin, vanha silta ei mahdollistaisi kaksoisraiteen rakentamista, ainakaan ilman ajorajoituksia. SL, Lidingön kunta ja Merenkulkulaitos olivat asiassa kovin napit vastakkain, sillan ali kulkee edelleenkin yleinen väylä. On suunniteltu uutta siltaa myös kiskoille, mutta riittävän alituskorkeuden järjestäminen on hankalaa. Ja kallista. Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? |
|
| 23.10.2022 22:18 | Hannu Peltola: | Minusta tämä silta oli kyllä edelleen avauskelpoinen, MUTTA, MUTTA: tämän sillan länsipuolelle ollaan parhaillaan rakentamassa Lilla Lidingöbron -siltaa, joka ei ole avattava ja sen alituskorkeus oli yllättävän matala. Silta alkoi olla jo varsin valmis ja sen pitäisi valmistua vuonna 2023. Lunttasin Wikipediasta ja siinä kerrotaan alituskorkeudesta uudelle sillalla seuraavaa: "Lilla Lidingöbron får en segelfri höjd på mellan 5,5 meter (Stockholmssidan) och 7 meter (Lidingösidan) och är inte öppningsbar. Högre fartyg får ta omvägen över Askrikefjärden." Lilla Värtanilla ei voi enää purjehtia kuin varsin matalilla aluksilla! | |
| 23.10.2022 23:18 | John Lindroth: | Tuohon Heikin mainintaan sillan avattavuudesta,samalla kun selvittelin vedensyvyyksiä jäi mieleen(Stockholms stad)sivulta että sillan alituskorkeus on nyt tuo 5,2m ja että siltaa ei enää avata vaan se on lukittu.Syynä että se on juuttunut erinäisiä kertoja aiemmin ylä-asentoon.sillan alla kulkeen nykyisin(virallinen reitti ei ole enää ohjeistettu vuodesta 1988) jokin vesibussi-reitti ja suuremmat/korkeammat alukset ohjataan Lidingön pohjoispuolelta kulkevaa reittiä.Tietynlainen Aasinsilta oli myös se että Hesaan rakennettavat raitiosillat kulkee huomattavasti matalammilla vesillä. Kauhea onnettomuus eräällä Tukholman sillalla tapahtui 24.11.48 SS yhtiön(Stockholms Spårvägar) Trolley bussi syöksyi kolarin seurauksena Essingebron sillalta hyiseen veteen 11 matkustajaa sai surmansa, tuolla veden syvyys oli 17metriä. (Käyttäjä muokannut 23.10.22 23:33) |
|
| 24.10.2022 16:06 | Heikki Jalonen: | Nähtävästi uusi Lilla L-bron tarjoaa kaksoisraiteen mahdollisuuden, eli mahdollisuuden vuorovälien merkittävään tihentämiseen. Hyvä asia sekin. Samallahan siinä tarjoutuu helpommat mahdollisuudet liikenteen automatisointiin ja muuhun nykyaikaisuuteen. Positiivista kehitystä raitiotieliikenteen kannalta; koko lajihan oli Tukholmassa aikanaan melkoisen uhanalainen. Väylän korkeusrajoitus on toinen asia. Saitsarit (vesibussit ym) pääsevät kyllä edelleen läpi, nehän on mataliksi tehty koska liikkuvat muillakin korkeusrajaisilla väylillä. |
|
| 24.10.2022 16:23 | Jouni Halinen: | Jos tässä on nokka sisämaahan päin, niin tästä takavasemmalla on silloisen Siljalinen terminaali noin 500 metrin päässä. Tähän tuli useasti raahauduttua kauheassa krapulassa, vuodet olivat noin 1972-1975. Matka jatkui sitten metrolla kaupungin humuun. Stadissa ei silloin ollut metroa joten olihan metromatka i5-17 vuotiaalle pojanklopille erihieno kokemus. Kun metro sitten saapui keskustaan, niin krapulakin oli jo helpottanut. | |
| 24.10.2022 18:13 | Jouni Halinen: | Nyt vähän hämää, tässähän on kuvassa ratikka, eihän sillä voi vanhaan ahtaaseen metrotunneliin ajaa?. Mutta kyllä me silloin tästä metrolla (T-bana) "kylille" lähdettiin? Muistaakseni se sukelsi heti miten maan alle?. Mistä ihmeestä on kysymys?. | |
| 24.10.2022 18:33 | Rainer Silfverberg: | Metron ja Lidingöbananin välinen vaihtoasema on Ropsten. Asema on rakennetu katutasoa ylemmäs sillalle ja penkereelle ja metron laituri on länsipuolella ja Lidingöbananin itäpuolella. Ennen vanhaan Siljan terminaalista oli liityntäbussi Ropstenin metroasemalle ja sitä varmaan käytit. Nykyisin ei taida olla enää, vaan lähin metroasema on Gärdet jonne vajaa kilometrin kävelymatka terminaalilta. |
|
| 24.10.2022 19:04 | Jouni Halinen: | Ok Rainer nyt selkis. Kyllä me ihan käveltiin (sai vähän happea) T-Bana asemalle, muistelisin että asemalle joutui jonkin verran kiipeilemään katutasolta. | |
| 24.10.2022 20:17 | Hannu Peltola: | Tässä on yksi kuva Ropstenin metroasemasta. Kuvasta vasemmalle katutasossa juuri kuvan ulkopuolella on Lidingöbananin asema. Näyttääkö Jouni tutulta? http://vaunut.org/kuva/113825?s=1 | |
| 24.10.2022 20:31 | Jouni Halinen: | Juu se jäi tosiaan mieleen, että "maanalainen" olikin "maanyläinen" kun oli ensikerran katsomassa metroa niin mielikuvani oli että metroon mennään aina alaspäin. Mutta oppia ikä kaikki. (Käyttäjä muokannut 24.10.22 20:32) |
|
| 24.10.2022 21:44 | John Lindroth: | Kaksiakselinen höyryveturi veti raitiovaunua ainakin koeajolla ennen sillan vihkimistä.(Lidingö Nyheter) SSn tiedotteen mukaan se olisi ollut kaasutehtaalla toiminut veturi 4 Jung 82/1890 joka ostettiin käytettynä Tanskasta 1919 ja hylättiin 1929.(Järnvägshistorisk forum) Yotubesta löytyy myös vanhaa Lidingöbanan höyrykuvaa haulla-1946 Lidingöbrons avgift tas bort. (Käyttäjä muokannut 25.10.22 00:15) |
|
| 26.12.2022 00:27 | Uwe Geuder: | > Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? Eikö Wikipedia kerro, että se puretaan jo ensi vuonna? Pyöräilin sillan yli arkipäivittäin vuoden verran 1987/88. Muistaakseni näin sen kerran avattuna. (Ehkä menin talvella joskus bussilla, mutta silloin lahti on jäässä eikä mitään tarvetta avata.) |
|
| 04.11.2023 22:15 | Uwe Geuder: | Silta lienee purettu. Syyskuussa sitä leikattiin jo palasiksi. http://web.archive.org/web/20231104201241/https://www.lidingonyheter.se/farval-gamla-lidingobrons-bagspann/ (Käyttäjä muokannut 04.11.23 22:31) |
|
| 12.11.2023 00:15 | Uwe Geuder: | Sattumalta tuli vastaan amatöörivideo sillan ja Baggebybanan remontista vuonna 1986. Laatu on mitä se on, mutta hieman mielenkiintoista kalustoa näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=nKidthHRBF0 |