??.??.1923 / Tarkennusta kaivataan
??.??.1923 kirpputorilöytönä löytyi kuva veturista K4 628. Valitettavasti ei niin terävä kuva, mutta taitaa olla ainoa kuva tästä yksilöstä täällä.
Kommentit
| 30.10.2022 00:34 | Eljas Pölhö: | Minusta näyttää, että hytissä lukisi K4 eikä Tv2. Jos olen oikeassa, niin kannattaisi käyttää sitä sarjamerkkiä, koska se paljastaa, että veturi on 20-30-luvun asussa eikä 50-60-luvun kuosissa. | |
| 30.10.2022 09:15 | Erkki Nuutio: | Nämä olivat VR:n parasta tavaraliikenteeseen (K3:n ohella) raskaammin kiskotetuilla radoilla 30-luvun loppulle asti. Siksi halkohäkkejä ilmaantui näihin kai vasta sotien aikana ja sen jälkeen. Pelkästään tällä tiedolla aikahaarukka olisi 1920-1942. Kaventaisiko haarukkaa kuvan kaasu-valonheitin, joka Höyryvetureita Valtionrautateillä -kirjan mukaan olisi korvattu AGA-valaisimilla (+kaasusäiliöllä) jo 1923-1924. Mahdollinen Friedmann-Metcalfe -poistohöyryimuri (vuodet 1928-1934) ei kai sijoittuisi kuva-alalle |
|
| 30.10.2022 10:34 | Petri Nummijoki: | Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo, että 1930-luvun alkuvuosina K4/Tv2-veturit toimivat usein varavetureina johtuen muita sarjoja korkeammista käyttökustannuksista ja poikkeavista hallintalaitteista. Ilmeisesti K3/Tv1-vetureita voidaan pitää kokonaistaloudellisesti näitä parempina. Tosin Tv2-vetureissa oli tenderin vesitilavuus suurempi, joka oli varmasti plussaa, vaikka Tv1:n vesitilavuuskin oli melko suuri ainakin Tk3:een verrattuna. Resiina-lehdissä Tv2-vetureita on kiitelty myös Tv1-vetureita nopeakulkuisemmiksi. Toisaalta 30-33 kg:n kiskopainoisilla radoilla tavarajunien perusnopeudet olivat tyypillisesti 36-40 km/h, joten ei ollut ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia, miten hyvin veturi pärjäsi jossain 60-80 km/h vauhdeilla. | |
| 30.10.2022 20:26 | Petri Nummijoki: | Tv2-vetureiden osalta on todettava, että myöhemmin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella ne olivat keskimäärin Tv1-vetureita aktiivisemmassa käytössä. Esim. 1958 ajettiin Tv1:llä 51815 km veturia kohden ja Tv2:lla 61632 km. 1962 lukemat olivat Tv1:llä 39473 km ja Tv2:lla 42684 km. Varmastikin asiaan vaikutti, että Tv2-veturit oli sijoitettu Ouluun, jossa Tv-sarjat olivat vielä tässä vaiheessa tavaraliikenteen perusvetureita mutta Tv1-vetureita oli Etelä-Suomen varikoillakin, joissa Tr-sarjat ja dieselveturit veivät parhaimmat vuorot. Toisaalta jos Tv2-vetureihin olisi oltu tyytymättömiä niin varmaankaan niitä ei olisi sijoitettu varikolle, jossa käyttöä löytyi keskimääräistä enemmän. | |
| 30.10.2022 21:02 | Erkki Nuutio: | Puolestaan tämä kuva : http://www.vaunut.org/kuva/35439?tag0=0%7CK4%7C lienee otettu viimeistään vuonna 1927 . Alavalonheittimet ovat AGA-tyyppisiä ja valokaasusäiliö on käyntisillalla, mutta ylävalonheitin on yhä öljylyhty. Kas kun siihen ei ole koskettu. Eikö öljylyhty ollutkaan saunalyhdyn tehoinen, vaan AGA-valokaasulyhtyä luxikkaampi? Täällä olevasta sillan koekormituskuvasta näkee, että ainakin jotkut K4-veturit olivat halkolämmitteisiä ja halkopiipullisia 20-luvun puolivälin aikoihin. 30-luvun alkuvuosien tavarajunat taisivat olla pula-ajan lyhentämiä. Niihin riitti heikompikin veturi. Siksi osaa K4-vetureista kannatti ehkä seisottaa parempien aikojen toivossa. Vaikuttaa että kuva olisi ajalta 1920-1925. (Käyttäjä muokannut 30.10.22 21:03) |