??.??.1900 / Tuntematon
??.??.1900 Baldwinin omilla piirustuksillaan v. 1898 valmistaman ensimmäisen G7-sarjan viimeinen veturi 253, joka alunperin sijoitettiin Viipuriin. Huomaa tenderin teli. Finna: Suomen Rautatiemuseon valokuvakokoelma.
Kommentit
| 30.10.2022 10:59 | Ilkka Hovi: | Hieno kuva. Vihellykset ovat kuullostaneet varmaankin kiinnostavilta. | |
| 30.10.2022 16:12 | Esa J. Rintamäki: | Kuvassa on myös elementtien herra, hän joka taitaa salaperäisen veturin hallitsemisen. Voimakkaan paineen muuttamisen säyseäksi vaunujonon vetämiseen tarkoitetuksi voimaksi! Kädessään hänellä on nykyajan valtikka: kiintoavain. Raamatun kuningas Salomokaan ei enää ole mitään tämän herran rinnalla. Kuvan asetelma on hyvin harkitusti toteutettu, meinaan. |
|
| 30.10.2022 20:09 | Heikki Jalonen: | Veturissa näyttää olevan edelleen Stephenson-luistinohjaus, amerikkalaisen termistön mukaan "Shifting Link Motion"; kehyksen sisäpuolisena rakenteena. Mainitussa järjestelmässä koneen käyntisuunta ja täytös säädellään liikuttamalla kulissikaarta ylös-alas, kulissikiven pysyessä paikallaan. Kulissikaaren paikkaa säädellään normaalin tyylisellä suuntapaakalla tai -pyörällä. Kulissikivi on kiinnitetty lyhyen vivun päähän, joka liikuttaa kehykseen laakeroitua poikittaista väliakselia. Sen ulkopäässä oleva vipu puolestaan liikuttaa luistitangon välityksellä varsinaista luistia. Liikuntalaitteisto on lähes täysin näkymättömissä. Epäkeskot ovat varmasti käyttöpyöräkerran akselilla, jolloin epäkeskotangot jäävät kovin lyhyiksi eikä ohjaus ole geometrisesti ideaali. Useammalla vetopyöräkerralla olevassa veturissa ohjaus voitaisiin ottaa etäämmällä koneistosta olevasta kytketystä pyöräkerrasta, tällöin käytetäisiin taivutettuja (akselin ylä- ja alapuolelta ohittavia) epäkeskotankoja. Akseliluvusta riippumatta, sisäpuolinen liikuntakoneisto on hankalammin hoidettavissa ja korjaukset vaikeampia suorittaa kuin tavallisessa ulkopuolisessa ohjauksessa. Kyseessä lieneekin jo katoamassa ollut perinnekäytäntö, kehyksen sisäpuolisilla luistikaapeilla olleessa veturissa ratkaisu oli luonteva. Ne olivat kuitenkin jo Amerikan radoilla väistyvä ratkaisu. Puhumattakaan kehyksen sisäpuolisilla sylintereillä olleista vetureista, ne olivat jo 1860-luvulla poistuvaa teknologiaa. Luisti on tasoluisti, mutta luultavasti tasapainotettua tyyppiä, sen verran suuri se on. Luistikaapin päädyssä olevasta shokkiventtiilistä päätellen se on mahdollisesti Allen-Richardson-tyyppiä. |
|
| 30.10.2022 20:59 | Juhani Katajisto: | Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä. | |
| 30.10.2022 21:37 | Jarno Piltti: | Voi kun ilmestyisi kirja Kauko Kuosman junakuvista. Vai kirjasarjako siitä tulisi? | |
| 30.10.2022 22:01 | Juhani Katajisto: | Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä! | |
| 30.10.2022 22:31 | Jouni Halinen: | Täältä sen kirjan saa tilattua https://www.suomalainen.com/products/kauko-kuosma Tällainen video löytyi Areenasta Kauko Kuosmasta https://areena.yle.fi/1-50116095 (Käyttäjä muokannut 30.10.22 22:43) |
|
| 31.10.2022 09:30 | Jorma Toivonen: | Kirjan saa aika paljon halvemmalla täältä https://www.kustantajalaaksonen.fi/category/4/rautatiekirjat SKS |
|
| 31.10.2022 10:29 | Jarno Piltti: | Kappas vain, sehän meni heti tilaukseen! |