24.10.2022 / Leppävaara, Alberganesplanadi
24.10.2022 RAIDE-JOKERI, kuvassa ei ole suojatie eikä pyörätien jatke. "Käyttöön tulevat myös jalankulkijoiden uudentyyppiset ylityspaikat, jotka tunnistaa vaaleanruskeasta väristä. Toisin kuin suojatiellä, ylityspaikoissa raitiovaunulla on etuajo-oikeus." https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009170920.html
Kommentit
| 01.11.2022 09:09 | Pietu Tuovinen: | Kadulla nyt vielä jotenkin ymmärrän, mutta eikö tässä perinteinen tasoristeys asiaankuuluvine merkkeineen olisi ajanut saman asian...onko kyse siitä että uusia tasoristeyksiä, varsinkaan vartioimattomia, ei mielellään saisi enää tehdä? Vai eikö raitiotiellä saa olla tasoristeyksiä kun se ei ole rautatie... (Käyttäjä muokannut 01.11.22 09:14) |
|
| 01.11.2022 09:51 | Juhana Nordlund: | Yksi raitiotien ylityspaikkoihin liittyvä näkökohta Helsingin kaupungin nettisivulta lainattuna: "Ylityspaikka ei kuitenkaan poista raitiovaunun kuljettajan varovaisuusvelvollisuutta jalankulkijoita kohtaan." | |
| 01.11.2022 10:07 | Mika Hakala: | A29 Tasoristeys "Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä." Finlexin mukaan mahdollisuudet olisi perinteisen tasoristeyksen merkin käyttämiseen. |
|
| 01.11.2022 10:26 | Rainer Silfverberg: | Miten ne on toteutettu Tampereen pikaraitiotiellä? Olen matkustanut sillä mutta en nähnyt tarkemmin tällaisia koska nousin kyytiin keskustassa ja jä määränpää oli Hervanta ja niissä oli normalit suojatiet ja liikennevalot. | |
| 01.11.2022 13:32 | Marko Anttila: | Tampereella vain reunakivet ovat erilaiset (viistottu rotvalli) niiden ylityskohtien kohdalla, eikä muita merkintöjä. Käsittääkseni näitä on vain Hämeenkadulla. | |
| 01.11.2022 14:20 | Juhana Nordlund: | Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei." | |
| 01.11.2022 19:04 | Jukka Ahtiainen: | Katso myös http://vaunut.org/kuva/159019?u=2471&d=01.11.2022 | |
| 01.11.2022 20:52 | Jukka Voudinmäki: | Mikä tuon harmaan kannen (tms.) tarkoitus on? | |
| 02.11.2022 18:56 | Eljas Pölhö: | Hmm, kaupunkilaiset saavat ylittää rautatien tasossa, vaikka sähköjunia (ratikoita) menee monta tunnissa. Maalla pitää rakentaa eritasokulkuja, vaikka junia on vain 0-2 tunnissa. Ei ole ainakaan maalaisten oma päätös. | |
| 02.11.2022 22:54 | Topi Lajunen: | Joo, uskomatonta, etenkin kun nopeudet ja jarrutusmatkat ovat täysin identtiset! (Ehkäpä tehokkampi keino olisi, että ne maalaiset lakkaisivat ajelemasta junien eteen.) |
|
| 03.11.2022 00:05 | Eljas Pölhö: | Topi, ei täällä mun kulmilla ainakaan kukaan ole jäänyt alle sinä aikana kun olen täällä asunut. Tietojen mukaan joku ajoi moottoripyörällä junan kylkeen (ei alle) n. 40v sitten. Kaupunkilaisten päättäjien mielestä on parempi siirtää merkitty pyöräilyreitti kulkemaan kilometritolkulla päätietä (72) pitkin, vaikka sillä ei ole piennarkaistaa, kuin laskea pyöräilijät ylittämään 1 tasoristeys. Maanviljelijöille on kuulemma turvallisempaa tehdä 15 km:n kierros pelloilleen samaa päätietä pitkin kuin ylittää talon kohdalla oleva tasoristeys. Koululaisten on kuulemma turvallisempaa kävellä 800m metsän läpi koulubussille (täällä on paljon karhuja), ettei bussin tarvitsisi ylittää valoilla varustettua tasoristeystä (koulubussi ei saa mennä yksityistielle, joksi valtion tie muuttuu tasoristeyksen poiston myötä). Tukkirekat pannaan kiertämään 40-50 km verran kapeita teitä, jottei tarvitse ylittää turvatonta valoillla varustettua tasoristeystä (matala alikulku estää lyhyemmän kierron). Viereisellä tasoristeyksellä tukkirekat ja konepajatuotannon raskaat kuljetukset halutaan siirtää kulkemaan kapeaa tietä kyläasutuksen läpi, tietä jota lapset kävelevät päätielle koulubussiin, kun etäisyys ei riitä bussin kiertoon sitä kautta. Tien kapeus vaatii pari vuotta sitten asennetun vesijohdon siirron pari metriä etäämmälle. Rahat ei riitä eritasoristeykseen, mutta riittävät vesiputkien siirtoon. Mitat ja matkat ovat Haukivuoren seudulta, mutta lienevät vastaavat muuallakin. Entisessä kotikaupungissani Norrköpingissä Ruotsissa radat asemalaitureille ylitettiin tasossa laituripolkuja myöten, vaikka sekä junia että asukkaita oli paljon enemmän kuin esim.Riihimäellä. Ainakaan minun kautenani 2008-2019 ei kukaan jäänyt junan alle. Siellä oli puomit ja varoituskello. Paljon halvempaa kuin asematunneli eikä sen aiheuttamia ongelmia. Se, mitä en tiedä: Jääkö Helsingissä koskaan kukaan ratikan alle, kun jarrutusmatkat ovat lyhyet? Kiitos kuitenkin tilaisuudesta papattaa turvallisuuskysymysten siirroista paikasta A paikkaan B. Kaupunkilaiset eivät asu maalla, mutta heitä on enemmän, joten paikalliset olosuhteet eivät tule huomioiduksi (ja joukossa tyhmyys tiivistyy). Yksi tasoristeyksen poisto nopeuttaa nopeinpia junia 20-30 sek, tavarajunia ei lainkaan. Se, että 10'000 ihmistä saapuu perille 20s aiemmin, ei tarkoita 10'000 x 20s, koska kukaan yksittäinen matkustaja ei voi hyödyntää tätä 20 s millään eikä sitä edes näy aikatauluissa. |
|
| 03.11.2022 07:45 | Jukka Ahtiainen: | Väyläviraston kartta komppaa Eljaksen kommenttia https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet |
|
| 03.11.2022 12:06 | Rainer Silfverberg: | Suomessa on periaateohjelma jonka mukaan yhden syrjäseutuasukaan henki vastaa kymmenen suurkaupunkilaisen. Henki on tärkein, samoin kunnon kohottaminen ylimääräisillä kävely ja pyörälenkeillä. |