01.12.2022 / Pirkkolantie, Helsinki

01.12.2022 Raide-Jokerin koeajot siirtyivät joulukuun alettua Oulunkylän aseman länsipuolelle. Tässä ollaan Maunulan ja Pirkkolan rajamailla Pirkkolantien laidalla. Kuvaan pääsi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n vaunu 601.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Juhana Nordlund
Lisätty: 02.12.2022 08:02
Muu tunniste
Sekalaiset: Raitiotie
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

02.12.2022 17:02 Markku Naskali: Tuli mieleen vanha pohdinta siitä mikä on juna, metro tai raitiovaunu?
02.12.2022 21:58 Jimi Lappalainen: Asiaa setvitään mm. täällä: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6
03.12.2022 06:08 Juhana Nordlund: Noitahan voi pohtia ja setviä, varsinkin jos aikaa ja energiaa riittää siihen. Hyvin suuri osa järjestelmistä lokeroituu hyvin Jimin linkittämän tietopaketin mukaisesti. Sitten jää jäljelle muutamia mielenkiintoisia järjestelmiä, joissa on järjestelmän (kaupalliseen) nimeen nähden epätyypilisiä ominaisuuksia. Oslon metron Holmenkollenin haaralla on ollut vielä virtakiskovirroituksenkin aikana tasoristeyksiä. Yleensä nk. täysmetroissa ei sellaisia ole. Wienin metrolinjaa U6 liikennöidään Light Rail -kalustolla (eli ratikoilla). Lidingön ratikka oli vuosikausien ajan hallinnollisesti rautatie (moottorivaunut junia), mutta nykyään se on virallisestikin raitiotie raitiovaunuineen. Berliinin ja Hampurin S-Bahneissa on virtakiskovirroitus ja runsaasti tunneliosuuksia. Silti ne ovat rautateiden osia (ei metroja / U-Bahneja). Joissakin maissa on ollut ja on edelleen (kapearaiteisia) sähkörautateitä, joilla on ollut kaupungin keskusta-alueilla katuratoja ja pysäkkejä raitiojärjestelmän tapaan. Kalusto on voinut olla päällisin puolin hyvinkin saman henkistä verrattuna raitiovaunuihin. Sen lisäksi modernimpana asiana ovat duoraitiotiet, joissa osa linjauksista on raitiotietä ja osa rautatietä. Listaa voisi jatkaa pidempäänkin.

Kuvan liikenneväline on pikaraitiovaunu, joka kulkee pikaraitiotieksi rakennetulla radalla. Usein pikaraitiotiestä huomattava osa on erotettu kulkemaan omille kaistoilla tai käytävillä, toisaalta yhteiskaistat autojenkin kanssa ovat mahdollisia. Yleensä pikaraitiotie poikkeaa muista raitioteistä ssiinä, että järjestelmässä liikennevälineiden matkanopeus on luokkaa 25 km/h tai sen yli. Korostan matkanopeus, joka on ihan eri asia kuin huippunopeus (Jokerilla huippunopeus on 70 km/h).

Matkanopeuteen vaikuttaa erityisen paljon pysähtymistiheys, siksi pikaraitioteillä pysäkkiväli on pääsääntöisesti harvempi kuin perinteisemmällä raitiotiellä. Liikennevaloetuudet pyritään tekemään täydellisiksi, tavoitetilanteessa pikaratikka pysähtyy siis vain pysäkeillä. Toisaalta monet kokonaan uudet raitiotiejärjestelmät pyritään tekemään pikaratikkamaisiksi, vaikka ne eivät ehkä kaikilta osin täytä pikaraitiotien kriteerejä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!