??.??.???? / Tarkennusta kaivataan
??.??.???? Tässä veturitallilla poseeraa K4/Tv2 637. Missäköhän veturi on kuvattu? Muitakin tarkentavia tietoja otetaan vastaan
Kommentit
| 03.02.2023 21:50 | Esa J. Rintamäki: | Halkopiipun tuulikaulus on sotaa edeltänyttä mallia. | |
| 03.02.2023 23:18 | Hannu Peltola: | Hytissä ei ole minkäänlaisia tekstejä, mikä on vähän erikoista. Veturitallialue ei näytä millään lailla tutulta, voisiko kuva olla luovutetusta Karjalasta? Esan huomio tuulikauluksesta aikatauluttaa kuvan 1920- tai 1930-luvulle. Minne K4:t olivat tuolloin sijoitettuna? Veturi on puunattu hienoon kuntoon! | |
| 04.02.2023 11:04 | Jarno Piltti: | Upea kuva syvältä höyryajan ytimestä! Voisiko olla että hytin tekstit on valokuvausteknisistä syistä häivyttäytynyt pois (jpg-pakkaus pitkän ketjun viimeinen lenkki)? | |
| 04.02.2023 11:40 | Erkki Nuutio: | AGA-alalyhdyt ja kaasusäiliö asennettiin 1923/24, mutta kuva on myöhempi. Voisiko jopa olla välirauhan 1940/41 ajoilta ja konepajan (Hki) jäljiltä. Silloin ehkä jo tiedettiin tyyppimerkinnän muuttaminen Tv2:ksi (1942). Paikkavihje on ruma, tilapäisen tuntuinen lipputanko. Sellaista ei esiinny muissa täällä olevissa kuvissa. Halkotilan korotuskin viittaa välirauhan/sodan aikaan. Hieno kuva. |
|
| 04.02.2023 12:07 | Esa J. Rintamäki: | Höyryveturit valtionrautateillä - kirja esiin kirjahyllystä: K4 - veturien sijoitus käyttöön oton myötä (4.1918 - 12.1919): eniten niitä oli Pasilassa (9 kpl) ja Riihimäellä 6 veturia. Veturit 633 ja 634 Tampereella. 635 ja 636 Seinäjoella. Kuvan kone, 637, oli toukokuussa 1918 Pasilassa. Kylälä - lietsoin oli käytössä 6 veturissa 1918 - 1920. 637 oli yksi näistä. K4-sarjaan asennettiin poistohöyryimurit vuosina 1928 - 1934. Eli se laatikko lämmittäjän puolella ohjaamon alla. Vesi meni siihen omalla painollaan ja poistohöyryllä kiihdytettiin sen virtausnopeutta siten, että se meni takaiskuventtiilin kautta kattilaan, painetta vasten. Veden syöttö kattilaan oli tietenkin säädettävissä. Lisäksi veturit 631 - 637 olivat turvepolttoisia lyhyitä aikoja vuosina 1921 - 1935. Turpeella lämmittämistähän harrastettiin Seinäjoella nyt ainakin. Tammikuussa 1931 Wilsoneita oli Karjaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Veturi 621 oli Viipurissa ja 634 Seinäjoella. Elokuussa 1939 kaikki sarjan koneet olivat Riihimäellä. |
|
| 04.02.2023 13:33 | Kari Roininen: | Voisiko olla Kokkola? Tuo kirjain päädyssä näyttäisi olevan G. Gamlakarleby? | |
| 04.02.2023 13:49 | Mikko Herpman: | Ei taida olla Kokkola, takana näkyvä tallin osa ei sovi ja tässä kohtaa tallin päässä ei näytä olleen kiskoja Kokkolassa. | |
| 04.02.2023 15:01 | Kari Roininen: | Miten Seinäjoen vanhan tallin pääty? Raide ainakin siinä on? | |
| 04.02.2023 15:34 | Mikko Herpman: | Ei taida käydä oikein Seinäjoen tallikaan tähän. Ainakin vuoden 1948 ilmakuvassa vanhan tallin tässä päässä on erilainen pääty, ilmeisesti läpiajettava pilttuu. Mutta Karjaa saattaisi olla paikka tässä http://vaunut.org/kuva/76791 | |
| 04.02.2023 17:08 | John Lindroth: | Miten olisi Pasila? | |
| 04.02.2023 22:22 | Jorma Toivonen: | Entäpä Riihimäki? Pilttuun 6 tai 7 ovi kutsuvasti raollaan odotellen reissulta palaavaa veturia. (Käyttäjä muokannut 04.02.23 22:31) |
|
| 05.02.2023 02:10 | Hannu Peltola: | En saa tätä kuvaa sopimaan Pasilaan. Veturitali voisi periaatteessa olla Pasilan pikkutalli, mutta silloin tenderin takana pitäisi näkyä osa tallia. | |
| 05.02.2023 02:58 | John Lindroth: | Pilttuiden hormeja näkyy veturin takana ,talleja on korotettu myöhemmin näkyy Signe Branderin Pasila kuvista kun vertaa myöhempiin otoksiin.Myös pikkutalli näkyy kuvassa kun siirtää sitä. Se miksi ja koska talleja korotettiin ei ole minun tiedossa. (Käyttäjä muokannut 05.02.23 03:26) |
|
| 05.02.2023 10:33 | Mikko Herpman: | Ehdotan edelleen olisiko Karjaa, tässä Kana olisi kutakuinkin samalla paikalla http://vaunut.org/kuva/76791. Riihimäellä tallin päässä ei ole noita koristeita: http://vaunut.org/kuva/113458 Pasilassa tallin pää on hieman erinäköinen, etenkin noiden "nurkkapilarien" muotoilu: http://vaunut.org/kuva/123273 | |
| 05.02.2023 23:02 | Jorma Toivonen: | Myönnyn myös Mikon Karjaa-ehdotukseen. Veturi on tuomut junan Hangosta (?) ja peruuttelee p.a.-täydennyksen jälkeen kääntöpöydälle ja levolle pilttuuseensa. | |
| 05.02.2023 23:45 | Jimi Lappalainen: | Karjaata puoltaisi se, että koristeiden ohessa olleen pylvään kiinnityspisteet näkyvät edelleen vuoden 2012 kuvassa. | |
| 06.02.2023 10:14 | Erkki Nuutio: | Onko ehdotuksia pylvään tehtävästä? Tieto voisi auttaa ajoituksessa. Ei ole lipputanko, mutta olisiko lähetysantenni sotilastarpeita varten? Meteriaali: maalattu puu tai teräs, lujitemuovi? Karjaamahdollisuutta koskien pitäisi kaiketi tallin yhden sivuikkunakehyksen yläreunan pilkahtaa kattilaa ylempänä. |
|
| 06.02.2023 12:45 | Eljas Pölhö: | K4 637 sijoittelu ennen sota-aikaa (sota-aikana osia ei saanut kiillottaa): Pasilasta sijoitus muuttui Seinäjoelle tammikuussa 1920. Sieltä Vaasaan kesäkuussa 1930 ja kun Vaasa yhdistettiin Seinäjokeen, niin palasi Seinäjoen kirjoihin tammikuuhun 1935 saakka. Helmikuusta 1935 sodan alkuun 637 oli Riihimäen varikon kirjoilla. Täten Karjaa on hyvin mahdollinen 1919 ja 1935-1939 ja sattumoisin mahdollinen 1920-1934 Helsingin konepajalla käynnin ja sen käynnin koeajon yhteydessä. |
|
| 06.02.2023 13:38 | Mikko Herpman: | Pylvään mahdollinen käyttökohde voisi olla lähtöpylväs valaisinlinjalle taikka syöttö ratapihalla oleviin muihin rakennuksiin. Tallin seinässä näyttäisi olevan koukut ja pienet posliinieristimet. Mahtaisiko tulla syöttö tallista tässä ulos ja pylvään päästä sitten avojohtona ratapihan valaistukseen. Uudemmissa kuvissa tulee valaisinlinja myös tallin kulmaan. Toinen mahdollisuus voisi olla talliin tuleva sähkönsyöttö. | |
| 06.02.2023 14:17 | John Lindroth: | Tietyt yksityiskohdat kylläkin puoltaa Karjaata. (Käyttäjä muokannut 06.02.23 14:18) |
|
| 06.02.2023 14:27 | Jussi Tepponen: | Ei ole Karjaa, ainakaan kuvan http://vaunut.org/kuva/76791 kohdalta. Jyrkemmässä tallin lappeessa on katon harjan kaksoiskoristeen ja tallin oven puoleisen räystään välillä Karjaan kuvassa yhdeksän koristetta, tässä kuvassa kymmenen, eli tämän kuvan lape on hieman pidempi. | |
| 06.02.2023 15:33 | Esa J. Rintamäki: | Niin, ja kuvan 637:ssa ei ole Friedmann - poistohöyryimuria. Kilometrikertymä oli peruste huolloille ja konepajareissujen ajoittumiselle veturin uran aikana. Mutta: tehtiinkö muutostöitä kulloisenkin veturisarjan numerojärjestyksessä? Matkustajavaunupuolella käytäntöä kyllä noudatettiin, siitä huolimatta, että se aiheutti etsintäpyyntöjä ja kehotuksia lähettää konepajalle, pitkin rataverkkoa. |
|
| 06.02.2023 16:06 | Jussi Tepponen: | Koristekuviot (10 koristetta oven puolen lappeella) ja paikka muutenkin sopii Seinäjoen veturitalliin, kun vertaa esim tähän kuvaan: http://www.rky.fi/read/asp/hae_kuva.aspx?id=132784&ttyyppi=jpg&kunta_id=743 Tällöin kuvalle löytyy ajoitusta Eljaksen kommentista. |
|
| 06.02.2023 16:13 | Mikko Herpman: | Juu, Jussi on tarkkana kattokoristeiden kanssa, eipä sattunut omaan silmään nuo!! Sattui tämä vanha kuva http://vaunut.org/kuva/40252 Seinäjoelta, ja kuvassa näkyy jo nuo sähkökoukut ja eristeet. Eli tolppa on varmaankin tulossa. Tämä kuva siis ehkä on otettu 1928 jälkeen. | |
| 06.02.2023 16:13 | Kari Roininen: | Näitä veturitalleja on tehty ilmeisesti samoilla piirustuksilla useitakin. Monessa sama räystäskuvio,päädyissä samoin. Kuka lie arkkitehti ollut? Ainakin se vaikeuttaa tunnistusta... | |
| 06.02.2023 16:36 | Eljas Pölhö: | Esan kommenttiin: Höyryvetureilla, etenkin tavaraliikennepuolella, kattilan määräaikaiskatsastus/korjaus tuli useimmiten eteen ennen kilometrikertymää. Eli konepajakäynnin ajoitti ensinnä vastaantullut km-määrä tai kattila-aika. Vetureiden muutoksia ei tehty numerojärjestyksessä vaan konepajakorjausten ajoituksen määräämässä järjestyksessä. Joitakin muutoksia, esim. Tr2 1960-luvun alussa, tehtiin Hyvinkäällä siinä järjestyksessä kuin varikko pystyi vapauttamaan vetureita varsinaisten määräaikaiskorjausten välillä (esim. Pieksämäki lähetti lyhyen ajan sisällä koko siellä olleen satsin hiljaisemman kesäkauden ajaksi Riihimäelle odottamaan vuoroaan). | |
| 06.02.2023 16:43 | Ilkka Hovi: | Eräs tapa määritellä aikakautta on tarkistaa milloin tenderille alettiin vyöryttää myös halkoja. Halkopino näyttää tulleen vyörytettynä tenderille. (Resiinan artikkelit polttoaineen antolaitteista. Lisäksi muistelen kuulleeni halkojen vyörytyksen alkaneen sota-aikana.) | |
| 06.02.2023 17:27 | Erkki Nuutio: | Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen. | |
| 06.02.2023 18:23 | Petri Nummijoki: | Tämä taitaakin selittää, miksi Riihimäellä oli 2.5.1962 peräti 4 kpl Pieksämäen Tr2-vetureita. Aiheesta oli keskustelua kuvan http://www.vaunut.org/kuva/58784 yhteydessä. | |
| 07.02.2023 10:19 | Erkki Nuutio: | Jos tämä ammattivalokuvaajan ottama valokuva liittyy halkojen vyörytystoiminnan aloituskokeiluun, totean RH:n vuosikertomuksesta 1944 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172199/rth201.pdf?sequence=1&isAllowed=y (s.10), että 1944 tehtiin kivihiilen antolavat Toijalaan, Pieksämäelle ja Tampereelle. Polttoturpeen ja halkojen antolavat rakennettiin Haapamäelle ja Kemiin. Halkolaiturit järjestettiin Pasilaan, Keravalle, Jyväskylään ja Lylyyn. Tampereella jatkettiin halkolaiturien tekoa. Alavudelle tehtiin uusi halkolaituri. Jyväskylään tehtiin halkolaiturin yhteyteen korjausraide. Tarkoitettiinko kiivihiilien ja halkojen antolavoilla vyörytyslaitoksia ja halkolaitureilla vähän korotettuja laitureita, joilta halot annettiin käsin? RH:n vuosikertomusta 1943 ei löydy, mutta halkojen vyörytyskokeilut lienevät alkaneet 1940..1942 välillä. Kokeilujen jälkeen suunniteltiin ja tehtiin vyörytyslaitokset. Luulisi että asiasta olisi aineistoa. Työvoimasta joka tapauksessa oli sota-aikana puutetta ja aikakin tuli kortille polttoainetäydennysten suorituksissa. (Käyttäjä muokannut 07.02.23 10:23) |