03.04.1972 / Tikkurila asema
03.04.1972 Tikkurilan Asematalo on säilynyt nykypäiviin Vantaan kaupunginmuseona. Takana näkyvä maisema on muuttunut aivan toisennäköiseksi.
Kommentit
| 20.02.2023 08:59 | Petri Nummijoki: | Voikohan kuvausvuosi olla joku muu? Talvi 1970 oli se, kun jo käytöstä poistunut viimeinen höyrymurtaja jouduttiin vielä kerran ottamaan käyttöön ankaran talven vuoksi. Hieman epäilyttää, että ankarana talvena Tikkurilassa olisi helmikuun lopulla näyttänyt tältä. https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Tarmo_(1907) |
|
| 20.02.2023 09:19 | Erkki Nuutio: | Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968 | |
| 20.02.2023 09:57 | Kari Haapakangas: | Sähköistys Keravalle valmistui 1970, joten ei tuo vanhempikaan voi olla. | |
| 20.02.2023 10:43 | Petri Nummijoki: | Talvi 1970 oli niin ankara, että merenkulkua jouduttiin rajoittamaan voimakkaammin, kuin yhtenäkään muuna talvena 70-luvulla ja 60-luvun talvinakin satamia pystyttiin pitämään auki paremmin lukuun ottamatta vuosia 1963 ja 1966. Tietysti jäänmurtajalaivaston suorituskyky kasvoi vuosien mittaan, joten eri vuodet eivät ole täysin vertailukelposia. Silti 70-luvun alkupuolen talvista tähän varmaan kävisi mikä tahansa muu paremmin. (Käyttäjä muokannut 20.02.23 10:44) |
|
| 20.02.2023 10:45 | Juhana Nordlund: | Tätä kirjoittaessani kuvauspäiväksi ilmoitetaan 20.2.1970. Todettakoon että tuosta noin viikkoa aikaisemmin eli 12.2.1970 Helsingin asemalla näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/83355 | |
| 20.02.2023 10:47 | Juhana Nordlund: | Ja toisen kuvan mukaan tältä: http://vaunut.org/kuva/153217 EPön kuvan kuvausajankohdasta ei tainnut olla täyttä varmuutta päivän tarkkuudella. | |
| 20.02.2023 13:10 | Marko Nyby: | Jotenkin keväisempi tunnelma tässä on. Jos kelloon on luottamista, niin myös aurinko olisi helmikuun aamukymmeneksi varsin korkealla. Mainion https://www.eeki.biz/paivan_pituus.php -sivun mukaan auringon korkeuskulma olisi tuolla kellonlyömällä Tampereen tasalla vähän yli 10 astetta. | |
| 20.02.2023 14:22 | Markku Naskali: | Jos rikoksia tutkittaisiin samalla antaumuksella kuin yhtä kuvatekstiä, niin eipä jäisi monta selvittämättä. | |
| 21.02.2023 06:53 | Tapio Keränen: | Negatiivi oli eksynyt väärään negatiivilehteen. Kalenterini mukaan seuraava kevätaikaan sopiva Tikkurilan kuvaus oli huhtikuussa 1972. | |
| 21.02.2023 08:20 | Kari Haapakangas: | Vaikuttaa hyvinkin huhtikuiselta. Autoniiloilta on muuten vielä tuo kurakylkilaatikko tunnistamatta ;) |
|
| 21.02.2023 09:23 | Erkki Nuutio: | Käskystä ehdotan Daf 600 (tuotannossa 1959-1963, eli on jo ehtinyt kuraantua). Muitakin vaihtoehtoja taitaa olla. (Käyttäjä muokannut 21.02.23 09:24) |
|
| 21.02.2023 15:07 | Esa J. Rintamäki: | Van Doorne Automobilfabriekin merkillinen innovaatio oli niin sanottu sukkanauhaveto-nimellä tunnettu automaattivaihteisto, eli Variomatic-systeemi. Volvo joskus 1970-luvulla osti DAF:in ja sai perinnöksi mainitun sukkanauhavedon. Sen voittokulku jatkui Volvo 343 - ja 345 - malleissa. Variomatic oli hyvin hauska peli, ajoin useinkin tätini 345:lla. Ihme kyllä, siinä oli toteutettu myös se välttämätön Kick - Down - toiminto. Olipa Sukkanauha - Volvolla ajettu myös rallia, siihen tosin oli heitetty sekaan tavanomainen kytkinsysteemi liikkeellelähdön terävöittämiseksi. |
|
| 21.02.2023 17:40 | Rainer Silfverberg: | Volvo 300 sarjan prototyypin oli DAF jo ehtinyt ottaa esiin ennen yrityskauppaa. Kirjassa World's worst cars Volvo 340 luonnehdittiin joksikin tekeleeksi jotka Amsterdamin hipit olivat maripöllyssä suunnitelleet jonkun coffee shopin nurkkapöydässä jonne aurinko ei paista. Mulla on itselläni ollut sellainen ja voin allekirjoittaa täysin. Tosin mun autossa oli manuaalivaihteisto eikä sukanauhoja mutta silti. | |
| 21.02.2023 18:24 | Esa J. Rintamäki: | Muistaakseni Volvo 66 1970-luvun puolenvälin tienoilla oli silkkaa Badge - Engineeringiä (lue: logonvaihdospolitiikka). | |
| 21.02.2023 18:37 | Erkki Nuutio: | Vähintään maripöllyssä suunniteltu auto oli paremminkin Smart Fortwo, jonka tekninen ratkaisu on järjetön (mm. takavetoisuus joka esti tavaratilan toteuttamisen). Smart = malliesimerkki suuren yrityksen (Daimler) muotioikkuun hassahduksesta ja rahojen polttamisesta. Munaus Dafin henkilöautojen osto oli Volvolta. Syyllinen oli kardinaalimunausten mestari, sosiopaatti P.G. Kultavasara (Gyllenhammar). Volvolaiset ovat ymmärrettävästi vähäsanaisia 343:sta. Paljolti myynnistä saamillaan rahoilla Daf laajentui kuorma-autoissa erääksi johtavista valmistajista (Paccarin lisätuella). (Käyttäjä muokannut 21.02.23 18:39) |
|
| 21.02.2023 19:57 | Jouni Halinen: | Oliko Volvo 343 "henkseli" etu vai takavetoinen? | |
| 21.02.2023 21:13 | Rainer Silfverberg: | Takavetoisia oli koko 300 sarja. Vaihdelaatikko oli takaisstuimen alla . Henkselimallissa remmit kulki lattian alla ilman mitään suojaa kuralta, manuaalivaiteisessa kardaani. 400 sarjassa jota valmistettiin myöhemmin samassa tehtaassa oli kaikki etuvetoisia ja henkselimallia ei ollut. (Käyttäjä muokannut 21.02.23 21:21) |
|
| 21.02.2023 21:25 | Erkki Nuutio: | 343 oli takavetoinen. Sen variaattori oli taka-akselin veto/tasauspyörästökotelon yhteydessä, näiden etupuolelle (eli variaattoreita oli yksi). Vaikka variaattori oli edelleen säätyvien kiilapyörien välinen, ei siinä vedetty kumihihnaa, vaan työnnettiin vetolankojen varassa pysyvää, ohuista teräslamelleista muodostuvaa lamellinippua (vrt. Nissan Micra, Audi A6). 343:n variaattorin valmisti van Doornes Transmissie BV Tilburg, Holland. Volvo 66:ssa oli oma kumivariaattori taka-akselin vasenta ja oikeata puolta pyörittämässä. |
|
| 21.02.2023 23:53 | Tauno Hermola: | Kyllä 300 Volvossa oli kaksi "kumivariaattoria" hammashihnoilla, kummallakin puolella omansa. Noita lamellinippuja on sitten varmaan ollut noissa mainitsemissasi Nissanissa ja Audissa. Kaksi noita 300 Volvoja on itsellä ollut, manuaalilaatikolla kylläkin, ihan käypäsiä peleja minun käyttöön. |
|
| 22.02.2023 00:25 | Esa J. Rintamäki: | 400 - sarjan Volvoonkin tiämmä sai halutessaan tomaattilootan. Työkaverilla oli automaattivaihteinen 440. Ymmärtääkseni laatikko oli tavanomaista momentinmuunnin + pykälähässäkkä - tyyppiä. 440 oli hollantilaisvalmisteinen myös. Olen ollut kyydissä. | |
| 22.02.2023 02:09 | Matti Melamies: | Minä muistan asian niin, että henkilöautotuotannon myymisestä huolimatta DAF ajautui vuosia myöhemmin konkurssiin ja Paccar osti konkurssipesän ja kehitti DAFfin nykyiseen menestykseen. | |
| 22.02.2023 09:29 | Jouni Halinen: | Yksi mun kaveri kertoi minulle joskus 90-luvulla, että hän tekee itselleen "peltoauton". "Resepti" oli seuraava: ostetaan 2 kpl remeli 343:sia rälläköidään ne etuoven takaa halki ja hitsataan etupäät vastakkain. Näin muodostuisi auto, jossa on nelipyöräohjaus, neliveto (moottorit kummassakin päässä) mukaan laitetaan lopuksi repullinen servomoottoreita ja sensoreita. Tämähän onnistuisi "remeli" Volvo kun liikkuu taaksepäin samaa vauhtia kuin eteenpäin, mutta eihän se onnistu takavetoisia malleja käyttäen. En ole kuullut hänen projektistaan mitään sitten 90-luvun. | |
| 23.02.2023 22:23 | Jouni Halinen: | Asema iltavalaistuksessa. http://vaunut.org/kuva/160826?a=1 | |
| 24.02.2023 16:01 | Antti Ojala: | Vanhojen miesten katkeraa puhetta, sanon minä. Tänään 343 olisi nuorison suursuosikki, jos niitä olisi säilynyt näihin päiviin. Lyhyt akseliväli ja takaveto takaavat naisonnen maakuntain katuralleissa. 343 kuuluu minunkin allani kuluneisiin numerosarjoihin. En keksi muuta moitittavaa, kuin ison automaattivolvon kulutuksen yhdistettynä vaatimattomaan suorituskykyyn. Kuljetin sillä avonaisen rakenteen ansiosta kokonaisia sohvia, rakennuslevynippuja sekä lankkupinoja vaivattomasti. | |
| 24.02.2023 16:27 | Rainer Silfverberg: | Sen muistan että tavaratila oli riittävän iso ja ajo-ominaisuudet muuten kohdalllaan, mulla sattui olemaan 2 litraisella moottorilla niin että suorituskykyä oli, mutta kulutus vieläkin kovempi. Kaikki paikat alkoi hajota vähitellen, ja sitä sai jatkuvasti korjata, mulla se oli 15 vuotiaaksi ja 300.000 km asti. | |
| 24.02.2023 22:10 | Jouni Halinen: | Tarkoitus oli (on) kirjoittaa tähän kuvaan vähän laajempi juttu tästä asemasta, Kun hain tähän matskua nettiavaruudesta niin minä onneton tein sivuston huippu saivasteroiden mielestä sikaison mokan, eli käytin täysin vapaata materiaalia. Eli pitääkää saatana tunkkinne. Mulla on kaksi tuttua Taunoa toinen on 96 vuotias ja toinen syntyi viime syyskuussa veljen tyttärelle. Olleja on yksi noin 49 vuotias serkkupoika. (Käyttäjä muokannut 24.02.23 22:17) |
|
| 24.02.2023 22:18 | Jouni Halinen: | Tupla on poistettu (Käyttäjä muokannut 24.02.23 22:25) |
|
| 25.02.2023 11:55 | Esa J. Rintamäki: | Sukkanauha - Volvosta yksi pikku knoppitieto: jostain olin lukenut, kuinka joku pininfarilainen autonmuotoilija oli laatinut ehdotuksen 300 - Volvon muotokielen päivittämiseksi. Se ei Volvolle kuitenkaan kelvannut, vaan ehdotusta käytettiin sitten Citroen BX:ssä. Kieltämättä kummassakin autossa on "sukunäköä", etenkin suoraan sivusta päin katsottuna. |
|
| 25.02.2023 17:45 | Erkki Nuutio: | Koska olemme avaroituneet sujuvasti Tikkurila-Volvo/DAF kommentteihin, lisään vielä yhden (itseltäni viimeisen). Wiki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Volvo_300_Series ) kirjaa 340:n tehonsiirron takapyörille: kartioveto/tasauspyörästö, jonka molemmin puolin kumivariaattori TAI 4- tai 5-portainen keppivaihteisto. Variaattori oli aluksi Daf 66:n tapainen, mutta yksinkertaistui myöhemmin. Silti variaattoriversiossa tuli kummankin variaattorin jälkeen vielä alennusvaihde ja akselinpätkä pyörälle . Gyllenhammarin kammottavasta osto- ja myynti-peluustä Volvon kustannuksella kertoo loistavasti Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (350 s., 2000). Yhtä loistava ja avoin fuusiopelien kuvaus on Hökerbergin Spelet om Saab. Se mm. kertoo mielenkiintoisesti Saab-Valmetin Tj. Juhani Linnoisen tiukoistakin otteista Saabin kanssa. Kiitos Kekkosen, oli tällä riittävästi kättä pidempää valvoa Saab-Valmetin etua. Ilmeisesti Häkerberg ei saanut kirjoittaa kirjaa Spelet on Scania, koska Scanian tj. Leif Östling kirjoitti itse muistelmakirjan I backspegeln - min tid i Scania, Volkswagen och Wallenbergsfären (tai On the road: My Time at Scania och Volkswagen). Varmaankin kiinnostavia. |
|
| 25.02.2023 19:24 | Seppo Rahja: | Tuoko DAF? Minusta näyttää ihan 4-oviselta Fiat 128:lta. | |
| 25.02.2023 20:10 | Erkki Nuutio: | 128 esiteltiin vasta vuonna 1974 , ja sen c-pilari leveämpi kuin kuvassa (vieläkin viimeisempi kommentti). | |
| 25.02.2023 20:12 | Tauno Hermola: | Manuaalilaatikko, Volvon nelivaihteinen M45R tai viisivaihteinen M47R, tuli kai 1979 ja sen jälkeen valtaosa 300-sarjan Volvoista lienee ollut manuaalilaatikolla. Myös manuaalilaatikko oli takana, pultattu tasauspyörästöön. Taka-akselisto oli de Dion tyyppinen, "akselinpätkien" molemmissa päissä on nivellet, jolloin vaihteisto ja tasauspyörästö on voitu pultata runkoon. (Wikin mukaan ne olisi pultatu de Dion akseliston putkeen, mutta tämä ei pidä paikkaansa.) | |
| 25.02.2023 20:22 | Juhana Nordlund: | Fiat 128 tuli markkinoille 1969 ja valittiin vuoden autoksi vuonna 1970. | |
| 26.02.2023 02:20 | Esa J. Rintamäki: | "Vuoden auto, joskus jopa kahden!" |