19.02.2023 / Oulu Nokela
19.02.2023 VET 11584 Tampereelle on juuri lähtenyt Nokelasta.
Kommentit
| 04.03.2023 16:29 | Timo Salo: | Alkaisko tähän silmä jo tottumaan. Ei se niin ruma ehkä olekkaan... Aikanaan sama juttu, kun näki ensimmäisen Ford Sierran! | |
| 04.03.2023 16:53 | Markku Naskali: | Työkoneitahan nuo ovat. Kauneusarvot ovat toissijaisia jos toimii kuten on tarkoitus. | |
| 04.03.2023 18:32 | Timo Anttila: | Moderni nykyaikainen laitos. Vaan on tuo vihreä tylsä väri. | |
| 04.03.2023 20:17 | Petri Nummijoki: | Kyllä työkoneessakin ulkonäkö vaikuttaa, jos ostajalla on aitoja vaihtoehtoja. Esimerkiksi Fergusonin traktorit näyttivät aluksi tältä https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ferguson-Brown_Type_A.jpg eikä niistä ollut kiinnostunut juuri kukaan. Sitten Fordin muotoiluosasto suunnitteli uuden ulkonäön (hioi toki myös valmistustekniikkaa hinnan pudottamiseksi) https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ford_Ferguson_9N_tractor_1942.jpg ja myynti räjähti. | |
| 04.03.2023 20:35 | Seppo Rahja: | Olisin kyllä odottanut edes hieman muotoilua, nyt on kuin muuntaja kiskoilla. | |
| 05.03.2023 04:50 | Esa J. Rintamäki: | Herra Seppo, nykyisin liikkuvan kaluston muotoilusta huolehtii veturinvalmistajan talousosastot! Kyllä, kaikki ne vi*un diplomiekonomit! Designereita (esim. Luigi Colani) pidetään nykyaikana lähinnä mielisairaalaan kuuluvina Legopalikka- tai sormivärilinjan potilaina. On tätä nähty. |
|
| 05.03.2023 09:51 | Raimo Harju: | Veturin ulkonäky modernia taidetta. Ei se varmaan kovinpaljon kalliimmaksi olis tullu, jos tuohon ulkonäköön ja väritykseen olisi edes hiukan kiinnitetty huomiota. | |
| 05.03.2023 10:42 | Jukka Eklund: | Herra Esa J., Luigi Colanillahan oli tapana muotoilla ihan muotoilun vuoksi täydellisen epäkäytännöllisiä tuotteita Linkin takaa löytyy kuva rekkavetureista https://i.skyrock.net/0327/78460327/pics/3019982619_1_3_DuAM7ehS.jpg Dr19 on hyvin käytännöllisen näköinen veturi. Värikin on hyvä, isot rauhalliset väripinnat ilman vinoraitoja ja kaikenmaailman koukeroita. |
|
| 05.03.2023 11:24 | Oula Ahlholm: | Itsellä juuri tämän veturin yksinkertaisuus ja laatikkomaisuus miellytää silmää :D. | |
| 05.03.2023 11:44 | Timo Salo: | Tuollaisesta veturista vissiin sopimus tehtiin, hiukan samaa näköä...? :-)https://www.railwaygazette.com/traction-and-rolling-stock/vr-signs-contract-for-top-of-the-line-stadler-locomotives/48396.article | |
| 05.03.2023 13:30 | Teemu Saukkonen: | Parhaita muotoilun saralla olivat tietenkin Raymond Loewy, Harley Earl, Virgil Exner, Bill Mitchell, Elwood Engel, John Najjar ja monet muut... Laitetta ei tarvitse ylimuotoilla, mutta sen voi tehdä myös tyylillä kuten 50-luvun lopun siipijenkit. | |
| 05.03.2023 14:00 | Esa J. Rintamäki: | Olin kerran nähnyt Luigi Colanin höyryveturimuotoilututkielman jossain muinaisessa 1970-luvun Tekniikan Maailmassa. Näin jälkikäteen muisteltuna se oli vain lyhyen harppauksen verran edelleenkehitelty näkemys New York Central-rautatien virtaviivaistetusta J3a - veturista (4 - 6 - 4). Boxpok-pyörineen kaikkineen. Mistäköhän johtuu, että nykyisten muotoilijoiden joukosta ei enää nouse suuria nimiä, siis sellaisia, kuin mitä herra Teemu S. kommentissaan luetteli? Itselleni tulee mieleen S - sarjan Mersun toisen sukupolven (W 126, vuodesta 1979 alkaen) henkilöautojen muotoilija Bruno Sacco. W 126 oli tyylikäs, olematta silti pröystäilevä. Edelleenkin kaipailen Dr19:n keulaan Luftwaffen itärintamakeltaista, tuo lehtisammakonvihreä oikein imaisee tasoristeysrysäyksiä! (Käyttäjä muokannut 05.03.23 14:05) |
|
| 05.03.2023 14:26 | Jarno Piltti: | Colanin veturifantasioita esim täällä: https://www.darkroastedblend.com/2008/05/extravagant-designs-by-luigi-colani.html Niin sanotussa isossa kuvassa en näe juuri eroa deeverin ja Dr19 välillä, ohjaamo keskellä ja näin, vailla sen suurempaa muotoiluintohimoa, käytännöllisyys sanelee. Maalauskaaviot toki eri maailmoista. |
|
| 05.03.2023 14:41 | Esa J. Rintamäki: | Kiitos, herra Jarno. Hyvin tehty. | |
| 05.03.2023 15:48 | Tuomo Kärkkäinen: | ^^^O.t. W126-sarjaa valmistettiin kaikkiaaan 818063 sedania and 74060 coupea. Se on toistaiseksi menestyksekkäin ja pisimpään (12 v.) tuotannossa ollut S-sarjalainen Mersu (Wikipedia). (Käyttäjä muokannut 05.03.23 15:49) |
|
| 05.03.2023 20:12 | Erkki Nuutio: | Olemme varallisuudeltaan vähäisessä maassa. Yrityksemme ovat siksi pääosin suojautuneet "suurilta" muotoilijanimiltä. Isoissa yrityksissä nämä usein voivat valtavalla egollaan ja maineellaan rahastaa yrityksen hallituksen julkimoita ja poliitikkoja hyväksikäyttäen. Tuloksena saadaan kalliisti kehnoa ja huonosti toimivaa muotoilua. Pienehköissä yrityksissämme tuotteen muotoilee yleensä unohduksiin jäävä teknikko/insinööri. Tämä on tuotteen muiltakin osin suunnitellut. Jos erityistä muotoilijaa on käytetty, on hänet perehdytetty riittävästi tuotteeseen ja asiakkaan tarpeisiin. Tunnen parhaiten raskaat ajoneuvot, joista muutama esimerkki: Sisun S-malliston (SR, SM ja muut) muotoili teollinen muotoilija Eero Miettinen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Miettinen ), Vanajan viimeisen nokallisen malliston 4x2 Kippi- ja 6x2 Teli-Vanajan muotoilivat yhteisesti suunnittelupäällikkö DI Veikko Muronen ja tämän käsityönopettaja-vaimo ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Muronen ). Nämä ovat kiistatta tyylikkäimmät nokkamalliset kuorma-autot kautta aikojen. Edelleen, useat Ajokin linja-autokoreista. Ne muotoili tuntemattomaksi jäänyt tuotesuunnittelija - luultavasti teknikko - ilman erityistä muotoilupalkkiota ja fanfaareita. Esimerkkeihin otan vielä veturin Sv/Dv12 - Erkki Aalto -pohjaisessa alkuperäisvärityksessään, ilman VR:n turhimohallitusten määräämiä myöhempiä häpäisyjä. Muotoilija oli unohdukseen jäänyt tuotesuunnittelija, luultavasti teknikko. Valmetin ns. pohjoismainen mallisto olkoon myös esimerkki. Traktorit muotoili muotoilija, mutta metsäkoneet muotoili samassa hengessä silloinen yhden suunnitteluryhmän johtaja, ins. Markku Murto pienoismallejakin hyödyntäen. Ei maksanut normaalipalkan päälle mitään. Ei alennuttu nuoleskelijoiden tapaan sutimaan konetta vihreäksi. Hakkasi kilpailijansa ulkonäössä. Entä muotoilu isommissa maissa ja suurtuotannossa. Jenkki- ja neukkukoneet ovat useimmiten olleet yhtä kolhoja. Näiden oleellisin ero on ollut, että jenkkikone toimii. Henkilöautoista sivuutan huvitteluun tarkoitetut, siis urheiluautot ja vastaavat. Sedan -henkilöautojen kautta aikojen tyylikkäin toteutus on mielestäni yksikäsitteisesti selvä. Se on Claus Luthen muotoilema NSU Ro80 (1967). Osaamisensa Luthe hankki NSU:n saippuakotelo-pikkuautojen parissa ja oli NSU:n jälkeen mm Audilla. Kun rahaa on mutta arvostelukyky puuttuu, syntyy surkeutta. Ulottamalla muotoilukäsite yritystunnuksiin, on Nokian (verkkotoimintojen) uunituore logo tästä hävettävä esimerkki. Syntyy epäilys onko yrityksen johto muutenkaan viisas. Olemme puoliautiolla saarella (tunneli Tallinnaan puuttuu). Lennokkaat konseptit eivät täällä useinkaan toteudu. Tämä varsinkin koska muotoilijalla on harvoin tuotealan riittävää tietämystä ja osaamista. Ilman perusteellista tekniikan osaamista ja yleensä vaikka sitä olisikin, syntyy JA kuolee esimerkiksi tällaista: ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13333/Asunmaa_Antti.pdf;jsessionid=6C3506D030C708CCB57BC1BE2275BA74?sequence=1 ). Jenkkilässä rahaa on ja hullutteluhaluisia (ja rahanpesijöitä) ja hankkeita voi toteuttaa estottoman näkyvyyden tuella, etenkin kun vetoaa vetytoteutukseen (todellisuudessa siis keskeneräiseen sellaiseen). Tässä esimerkki: ( https://www.hyperion.inc/xp1-car ) (Käyttäjä muokannut 05.03.23 20:14) |
|
| 05.03.2023 20:14 | Petri Nummijoki: | Jos alkuperäismalliseen Dv12-veturiin vertaa http://www.vaunut.org/kuva/104122 niin ei Dr19 ole omasta mielestäni ulkoasultaan läheskään yhtä hyvällä maulla toteutettu. Toisaalta tarpeeksi isossa kuvassa esim. ihmisten ulkonäön ja nykyisten liikennemerkkien hahmojen https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie#/media/Tiedosto:Finland_road_sign_E1-1.svg välillä ei juuri ole eroa. | |
| 06.03.2023 02:02 | Esa J. Rintamäki: | Olen presiis samaa mieltä kanssasi, herra Erkki. NSU Ro 80 - auto on tosiaan vieläkin varsin modernin oloinen. Sen kiilamaisesti laskeutuvan konepeiton muoto johtui siitä, että kyseiseen Ännässuuhun oli voimalaitteeksi sijoitettu kaksikammioinen Wankel - kiertomäntämoottori. Wankelin ulkoiset mitat olivat aivan toista, kuin pystyssä olevalla tavallisella rivinelosmoottorilla. Wankelin ongelmana oli roottorien kulmissa olevien tiivisteiden runsas kuluminen. Jaappanialainen Mazdakaan ei löytänyt ongelmaan ratkaisua. Sääli sinänsä, sillä Wankel-moottori oli askel pois tavanomaisesta polttomoottorista, jonka äiti oli mäntähöyrykone! Mitä insinööri/teknikko - ammattikuntaan tulee, niin vanhan tekun antama koulutus oli oikeastaan riittävällä tavalla mitoitettu. Itsekin kunnostauduin alumiiniprofiilien suunnittelussa, kunhan sain joitakin perustietoja pohjaksi. Joillakin profiileilla käyttökelpoisuus oli tärkeintä ja joillakin taas ulkonäkö (tulivat yleisön nähtäville). Oma mielipiteeni on, että valtiovalta paskansi tosi pahasti muroihinsa lakkauttaessaan teknikkokoulutuksen. Kuvitelkaa, että neljä vuotta lusinut AMK-insinööri pistetään hoitamaan rakennusmestarin hommia! Johon riittäisi mainiosti 2 tai 3 opiskeluvuotta! Eikä AMK:kaan takaa mitään. Taannoin luin juttua siitä, kuinka AMK-sähköinsinööri EI OSANNUT laskea avojohtolinjan johtojen riippumaa! Siis asiaa, joka on tuttua kauraa sähköteknikoille! Tällöin muotoiluseikkoihin ei AMK:ssa takuulla kiinnitetä mitään huomiota, mielenkiinto ihan muualla. Omana aikanani tekussa käsiteltiin myös muotoilua (-kaunis tuote herättää omistamisen halun). Ja kaiken huipuksi: tulin kaupasta kotiin tässä parisen päivää sitten ja tyhjään liiketilaan oli tullut uusi yrittäjä: RIPSITEKNIKKO! Voi perrrrkele, mitähän ripsiä (silmän vaiko ripsipiirakan) täti harrastaa? Mitä autonmuotoiluun tulee, niin minulle kelpaisi oikein hyvin jokapäiväiseen ajoon nämä vaihtoehdot: Saab 99 GLE Combi Coupe, Mercedes - Benz 540 K vuodelta 1938, Messerschmitt KR 200 kääpiöauto nykyaikaiseksi päivitettynä, Amerikkalainen Crosleykin kelpaisi, päivitettynä. Kaikenlaiset mitsumatsunissatojosangyong-wongpashqait saavat minun puolestani jäädä osuuskaupan hyllylle! Lopuksi kerron, miten kiusasin yhtäkin AMK-insinööriä: Vor sechs Monaten wusste ich nicht, wie man Inschinjör schreibt, und jetzt bin ich einer! Jätkä ei edes tajunnut tätä! |
|
| 06.03.2023 09:40 | Erkki Nuutio: | Edelliseen liittyen jatkan sivuraiteella. Amkit Suomeen luoneet sd-hallinnoijat tappoivat teknikot. Neliportaisuus (työntekijä, tekn, ins, DI) ei istunut AMKien kolmiportaseen malliin. Teknikkokoulutuksen perusvika oli lisäksi sen suosio sekä liian hyvä laatu ja tarpeellisuus työelämässä. Rakennusala sai vuosia taistelemalla sen (rakennusmestarin) takaisin. Muilla aloilla teollisuuden rivit hajosivat, kun eräs julkimo Nokian nimissä kielsi teknikkojen tarpeen. Teknisten liiton palkka/työehtomalli oli lisäksi sietämätön kivi EK:n kengässä. TEKUjen insinööritutkinto on eurooppalaisen selvitykseen (Feani) perustuen korkeakoulututkinto (B.Sc.). Teknikkokoulutuskin olisi kai pienehköin muutoksin (kielet) tunnustettu sellaiseksi . AMK-tutkinnoilla ei selvityksiin perustuvia tunnustuksia ole. Eurooppalainen tunnustus nosti OPM:ssä kostonhalun ja käynnisti sen suunnittelun, jotka toteutui AMK-järjestelmänä. Itse taistelin yliopettajana (renkinä) insinöörikoulutuksen heikentämisen merkeissä 25 vuotta. Aikanaan insinöörioppilaana kesätöissä Ruotsissa vitsailimme Ruotsin gymnasiuminsinööreistä Suomen insinööreihin verraten. Vastaiskut tulivat sittemmin opetusministeri Suonion käynnistäminä. (Käyttäjä muokannut 06.03.23 09:41) |
|
| 08.03.2023 21:06 | Juha Toivonen: | En tiedä onko silmissäni jotakin vikaa, mutta tuo näyttää kyllä yhä edelleen keskiverto kehitysmaadieseliltä. Tyylittömältä sellaiselta. Olen varma, että erilainen maalaustyyli tekisi veturista huomattavasti paremman näköisen. Dv12 ja Dr14 ovat uusissa väreissä jopa alkuperäistä parempia. | |
| 09.03.2023 17:27 | Markku Naskali: | Kuinkahan paljon rahaa on tuossa "Vihrein valinta"-imagohössötyksessä poltettu ihan turhaan? | |
| 10.03.2023 16:21 | Topi Lajunen: | Mahdollisesti vähemmän, mitä imagonnostatus on tuonut lisää rahaa sisään. Vaikea arvioida toki. | |
| 10.03.2023 16:52 | Markku Naskali: | Luotettavuus olisi ehkä väriä tärkeämpi... | |
| 10.03.2023 17:27 | Eljas Pölhö: | Ruotsissa SJ on monena vuonna valittu "vihreimmäksi kuljetusalan firmaksi" *). Veturit ja vaunut ovat mustia, kiitojunat (X2000) ovat ikävän harmaita [ei tarvitse pestä niin usein - virallinen selitys]. Värillä ei ole väliä, vain teoilla. Se on toisinpäin kuin Suomessa, missä puheet on puheita ja teot on tekoja. EDIT: *) Huomaa: Kuluttajat eli tavikset äänestäneet näin, eivät "tärkeäpetterit" keskenään sopineet (Käyttäjä muokannut 10.03.23 17:33) |
|
| 10.03.2023 19:23 | Juha Toivonen: | 60:n dieseveturin ostosopimuksessa veturin maalauskustannukset eivät näyttele niin mitään osaa. Toisin sanoen: niiden kylkeen voidaan maalata ilman lisäkustannuksia vaikka hämähäkkejä väärinpäin. Näitä ei tietenkään pidä maalata, mutta asialliselle väri- ja imagesuunnittelulle toteutuksineen toivoisi hieman lisätilaa valtio-omisteisen ahtaassa päätöksenteossa. |