04.03.2023 / Kouvola lajittelu
04.03.2023 Seepra on tottunut lepäämään Kouvolan varikolla, mutta nyt tuli äkkilähtö Inkeroisiin, kun Susi kiskaisee veturin vauhtiin. Uudet työt odottavat!
Kommentit
| 08.03.2023 20:54 | Juha Toivonen: | Dr14 lienee eräs onnistunein dieselveturisarja VR:llä. Koko käyttöhistoria vain raskasta vaihto-ja laskumäkityötä ja yhä täysipäiväisesti palveluksessa. Uusissa väreissä tuo näyttää entistä paremmalta. ps...voisiko Dr19 ajatella jotakin vastaavaa. Nythän se näyttää pitkältä 2-osaiselta sähkölaitekopilta, jonka keskelle on sijoitettu baja-maja. | |
| 28.05.2023 21:54 | Timo Haapanen: | Onkos tämän Dr14-veturin moottori perustaltaan sama kuin Dv11/15/16:n kasit? Tilavuus on sama 91,2 litraa, tehoa vain reilusti enemmän. | |
| 28.05.2023 22:08 | Jouni Halinen: | Miksi Dr14 on DieselRaskas? Mutta Dv12 on DieselVäliraskas? Jos ulkoapäin katselee, niin luulisi sen olevan toisinpäin? | |
| 28.05.2023 22:46 | Hannu Peltola: | Jouni, sarjamekintähän perustuu akselipainoon, joka Dr14:n 19,5 tonnin akselipainolla (lisäpainoin 21,5 t) oikeuttaa raskaan veturin titteliin, mutta Deeveri on 15,5–17,0 t akselipainolla ainoastaan väliraskas. Sarjamerkintöjen muutoksen aikoihin 1976 ilmeisesti muutettiin myös raskaan veturin määritelmää, kun Sr12 eli 27xx-sarjan Deeverit muuttuivat väliraskaiksi sarjaan Dv12. Sama kohtalo tapahtui myös Vr11-veturilla, joka sarjamerkintöjen muutoksessa muuttui Dv11:ksi. (Käyttäjä muokannut 28.05.23 22:50) |
|
| 28.05.2023 23:28 | Jouni Halinen: | Pohdiskelen taas ehkä vähän tyhmiä?. Meneekö se niin että Dr14 saa liikkeelle raskaamman junan tuon suuremman akselipainon avulla, mutta sen huippunopeus on vain 75 km/h?. Dv12 veturissa huippunopeus on 125 km/h ja vetovoima?/akselipaino? on vastaavasti pienempi?. | |
| 29.05.2023 05:27 | Esa J. Rintamäki: | Jaahas, kaivetaanpas hieroglyfiajan muinaisia savitauluja - eikun tuota , ööö -, Dieselveturit ja moottorivaunut osa II esiin. Veturi Vr12 eli Dr14 esittelyosa, eli kohta 1. Yleistä: "Dieselhydraulinen veturi Vr 12 on kahdella kaksiakselisella telillä varustettu vaihtoveturi. Se soveltuu raskaaseen vaihtotyöhön ja sen suunnittelussa on erikoisesti otettu huomioon laskumäkiveturille asetettavat vaatimukset. Aluevaihteen ansiosta sitä voidaan käyttää myös tavarajunaveturina." "Pyörästöjärjestelmä ........ B'B' Paino työkunnossa (lisäpainoin) ........ n. 86 ton Suurin akselipaino lisäpainoilla ........ n. 21,5 ton Ilman lisäpainoja ........ n. 19,5 ton Suurin nopeus ........ 43 / 75 km/h" Sivulla 179 on kuva 486. Vetovoimakäyrät Siinä Vr 12:n vetovoima Z liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) V-vaihteella on yli 26 ton, ja nopeudessa 43 km/h Z = noin 5,5 ton. Edelleen T-vaihteella nopeudessa 0 km/h Z = 18 ton, ja nopeudessa 75 km/h noin 3 tonnin luokkaa. Fysiikasta muistamme, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka, välillä huomattavastikin. Siirrytään kirjassa eteenpäin: Sv 12- ja Sr 12 - veturit, (sivulla 249) Sv 12 n:ot 2501 ... 2568 Sr 12 n:ot 2701 ... 2760 1. Yleistä "Telityyppiset Sv 12 - ja Sr 12 - veturit pystyvät aluevaihteensa ansiosta toimimaan linjaveturina sekä matkustaja - että tavarajunakäytössä. Veturia käytetään myös vaihto - ja järjestelyveturina ratapihoilla." Kuvassa 532 (sivulla 532) on Sv 12 - veturin vetovoimakäyrät: Siinä vetovoima Z on liikkeelle lähdettäessä (nopeudella 0 km/h) T-vaihteella on noin 27 ton ja nopeudella 85 km/h Z = n. 3 ton. M-vaihteella Z = noin 11,5 ton liikkeelle lähdettäessä ja nopeudella 125 km/h Z = n. 2 ton. 2. Teknillisiä tietoja Paino työkunnossa ........ Sv 12: n. 60 ton, Sr 12: n. 66 ton Suurin akselipaino ........ Sv 12: n. 15,5 ton, Sr 12: n. 16,5 ton Suurin nopeus ........85 / 125 km/h Kaikissa näissä vetureissa oleva aluevaihteisto voidaan vaihtaa vain veturin ollessa pysähdyksissä. Vr 12:n varsinainen hydraulinen vaihteistotyyppi on Voith L 206 rsb ja Sv 12 + Sr 12:ssa se on Voith L 216 rs. "Voith L 206 rsb on täysautomaattinen 2 - vaihteinen virtausvaihteisto, johon kuuluu kaksi hydraulista momentinmuunninta, nopeusaluevaihde sekä suunnanvaihtolaite. Kumpikin momentinmuunnin on tarkoitettu määrätylle nopeusalueelle [ajonopeudelle]. Vain yksi momentinmuunnin kerrallaan on öljyllä täytettynä. ... vaihteisto oleellisilta kohdiltaan on samanlainen kuin Sv 12-veturin vaihteisto ..." "Voith - virtausvaihteisto L 216 rs on 3 - vaihteinen vaihteisto, jossa on kaksi hydraulista vääntömomentinmuunninta ja yksi hydraulinen virtauskytkin [nestekytkin] sekä vaihteiston yhteyteen rakennettu suunnanvaihtolaite ja nopeusaluevaihde." Sr 12:ssa aikoinaan oli Clayton-höyrylämmityslaite junan lämmittämiseksi. Kun vaunuissa alkoi yksikkölämmityslaitteet yleistyä, purettiin Claytonit tarpeettomina pois 1970 - luvun puolenvälin tienoilta alkaen. Tällöin Sr 12 - ja Sv 12 - sarjat voitiinkin yhdistää 1976 alussa Dv 12:ksi. Mitä momentinmuuntimeen tulee, niin kyseessä on autokäytöstä tuttu automaattivaihteiston tärkein komponentti. Keveämmässä kalustossa, kuten juuri autoissa, vaihteiston periaatteena on momentinmuunnin plus jälkivaihteita. Tämä täsmäsi myös Hr11- ja Dm8/9-kalustossa. Veturikäytössä kuormitukset ovat siinä määrin suurempia, että usempi momentinmuunnin on osoittautunut hyvin kelvolliseksi ratkaisuksi. Momentinmuunnin eroaa nestekytkimestä siten että nestekytkimessä on turbiinipyörä ja pumppupyörä. Kytkin ei muuta momenttia, vaan välittää sitä, pienellä luistolla tosin. Sen toimintaperiaatetta voisi kuvailla siten, että laitetaan kaksi pöytätuuletinta lähelle toisiaan. Toinen tuuletin kun käynnistetään, sen ilmavirta alkaa pyörittää toista tuuletinta. Momentinmuuntimessa on kolme pääosaa: pumppupyörä, turbiinipyörä ja johtopyörä (englanniksi Pump, Turbine and Stator). Pumppupyörän muotoilu on likimain samantyylinen kuin keskipakopumpuissa. Luiston vaihtelu on isompi. 2600 - sarjan veturit on hiukan modernimpi näkemys Sv 12:sta. Näitä vetureitahan on jonkin verran modernisoitu (etenkin 2500-sarjaa) ja kehitelty muutenkin aikojen kuluessa. Täyttäähän vanhimmat sarjan veturit tänä vuonna jo 60 vuotta! Niin, momenttihan on voiman varsi. Kiinnostuneille tiedoksi: Antikvaari-sivustolta löytyy viisi kappaletta Dieselveturit ja moottorivaunut 1 - 2 ja pelkästään kakkososaa 7 kpl. Hintaluokat ovat 8 - 50 ee, vaikka omasta mielestäni viidenkympin pyytäminen 1-2 - osista muistuttaa maantierosvousta. Tosin kirjojen kunnolla on vaikutuksensa hintaan, ei siinä mitään. (Käyttäjä muokannut 29.05.23 05:49) |
|
| 29.05.2023 05:49 | Jouni Halinen: | Kyllähän tuli taas aamuyöstä Esalta huippuselostus meikän vaatimattomaan kysymykseen. | |
| 29.05.2023 05:52 | Esa J. Rintamäki: | Oli ilo kirjoitella, herra Jouni! | |
| 29.05.2023 06:44 | Petri Nummijoki: | Sv12-veturin vetovoima ei kuitenkaan ole 27 tonnia liikkeelle lähdettäessä vaan 20 tonnin pintaan eli on Vr12 voimakkaampi. Olennainen ero on vielä siinä, että Vr12-veturilla voi V-vaihteella ajaa nopeudesta riippumatta täydellä teholla ilman vaihteistoöljyn kuumenemisen riskiä (kestotehoraja 0 km/h) mutta Dv12-veturissa kestotehoraja on T-vaihteella muistaakseni 17 km/h 25- ja 27-sarjan vetureilla ja 12 km/h 26-sarjan vetureilla sekä numerolla 2501. | |
| 29.05.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne: | Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra. | |
| 29.05.2023 07:46 | Petri Nummijoki: | Mielestäni joidenkin Dv12-vetureiden kyljessä on näkynyt viime vuosina merkintää jopa 71 tonnin painosta. | |
| 29.05.2023 07:59 | Ari-Pekka Lanne: | Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä. | |
| 29.05.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne: | Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän. | |
| 29.05.2023 08:55 | Esa J. Rintamäki: | Minusta näyttää siltä, että Moottori II:n vetovoimakäyriä on piirrelty laskeskelujen tuloksena. Todellisuushan on sitten ihan muuta, aina säätilasta, lämpötilasta, kuljettajan taidoista ym alkaen. Minkälaiset mittausvehkeet vaunussa A 24 oli niihin aikoihin, kun ensimmäiset Sv 12 - protot valmistuivat koeajoja varten? A 17:ää varten oli tuolloin vasta "malmit louhinnassa". |
|
| 29.05.2023 10:12 | Petri Nummijoki: | Hyvähän sitä on varautua isompaankin miehistöön, kuten tässä: http://www.vaunut.org/kuva/110614. | |
| 29.05.2023 23:59 | Jorma Toivonen: | En tiedä, mutta Sr12:a lisättiin lisäpainoja höyrynkehittimen poiston yhteydessä? Käyttäjäkokemuksia: Dr14:ssa tehonhallinta oli nopeampaa (esim. ymp.lyönnin tapahtuessa). Tavarajunissa (sn 75km/h) käyttö todella surkeaa - ahdin ujeltaa korvia vihmojen, muttei mitään tapahdu... Vaihtotyössä +++. |