??.??.1930 / Kotka, Kotkan satama
??.??.1930 Juna on lastattu Suomessa valmistetuilla tavaroilla ja tässä niitä siirretään junasta laivaan Kotkassa
Kommentit
| 08.03.2023 19:39 | Esa J. Rintamäki: | Kuvassa on Gb 41,338. Kun nyt vaan muistaisin, koska Gb-sarjan numerointi muutettiin 5:llä alkavaksi...? Herra Kurt, turvaudun nyt Sinuun. |
|
| 09.03.2023 07:23 | Petri Sallinen: | Nelossarjalaisia ryhdyttiin muuttamaan vitossarjalaisiksi vuodesta 1933 alkaen. | |
| 09.03.2023 09:41 | Kurt Ristniemi: | Esa hyvä, luottamuksesi tietämystäni kohtaan on toki imartelevaa, mutta harrastukseni kohdistuu lähinnä autonomian ajan kalustoon. Vaan onneksi Petri, jonka osaaminen ei ole yhtä aikarajoitettua, ehtikin sinulle jo vastaamaan. Olen kuitenkin monin osin lipsunut omasta aikarajastani. Niinpä muistiinpanoistani löytyy Gb-vaunuista seuraava merkintä: "Vuonna 1933 siirryttiin 5-alkuisiin numeroihin ja vuosina 1935-1938 myös vanhat 4-alkuiset vaunut saivat uuden numeron siten, että ensimmäinen numero 4 vaihtui numero 5:ksi." Kuva voi siis olla jopa vuodelta 1938. Jos vaunun korjausmerkintä-tekstistä saisi selvää, ajankohta ehkä täsmentyisi. |
|
| 09.03.2023 10:15 | Hannu Peltola: | Kuvaa zoomattaessa Gb:n perästä voi lukea "Korjattava x.34", x-numerosta ei saa ihan selvää. | |
| 09.03.2023 13:16 | Heikki Jalonen: | Mutta, vaunuista viis! Katsokaapa tuota laivaa!! Se on erikoistakin erikoisempi!!! Huomatkaa tuo rungon muoto: varsinainen kanavamaksujen pihistäjä, hyvin skottilaisen varustamon (Crawford&Barr, Glasgow) säästöpossu (juuri "possu" sopii muotoon)... Runko on nimittäin noin kaksi kertaa leveämpi pullea pötkylä kuin täkki. Katsokaapa tuota pollaria tuossa rungon makkarapahkan päällä. Ei ihme, että lippalakkipäinen mies kuvan keskellä moista sukellusvenettä ihmettelee... Kyseessä on S/S Garryvale. Rakennettu vuonna 1907, rakentaja William Doxford & Sons Lts, Pallion, Newcastle-Upon-Tyne, UK. 3908 BRT, 350x49 jalkaa (107 x 14,9 m). Kone 1 x 292 ihv trippeli, yksi potkuri. Siirtyi Suomen lipun alle 1922, varustajana Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy. Edelleen, vuonna 1929 Rederi A/B Garryvale (Kristian Hansen, Helsinki). Vaurioitunut pohjakosketuksessa tammikuussa 1939. Romutettu Inverkeithingissä (UK) 1939. Kuva on siis sitä aikaisemmalta kaudelta, siis viimeistään syksyltä 1938. Lisäkuvia tarjoilee Google. |
|
| 09.03.2023 13:26 | Petri Sallinen: | Puupylväillä varustetut Gb-vaunut 40375-42132 (muodostuu kuudesta valmistuserästä) numeroitiin uudelleen siten, että sarjanumeron ensimmäinen nelonen vaihtui vitoseksi. En tiedä tarkkaa ajankohtaa, milloin uudelleen numerointi toteutettiin. Hallinnollinen päätös numeroiden muuttamisesta on kuitenkin tunnetusti eri juttu kuin asian toteuttaminen käytännössä. Saattoi viedä oman aikansa ennen kuin kaikkien vaunujen numerot oli vaihdettu. Vaunut 40231-40374 numeroitiin uudelleen vuosina 1935-1938. Tämäkin muutos toteutettiin vaihtamalla ensimmäinen nelonen vitoseksi. Ensimmäinen jo uutena vitossarjalaiseksi rakennettu vaunu oli Gb 52133, joka valmistui vuonna 1933. (Käyttäjä muokannut 09.03.23 13:34) |
|
| 09.03.2023 21:29 | Esa J. Rintamäki: | Trippelikone tarkoittaa kolmisylinteristä höyrykonetta, joka toimii kompoundiperiaatteella. Siinä sama höyryannos kulkee pienempihalkaisijaisesta korkeapainesylinteristä muihin sylintereihin, joista viimeinen on suurempihalkaisijainen matalapainesylinteri. Laivakäytössä ei ole tarvista veturipuolelta tutulle piiskaventtiiliille. Olemassa on ollut myös kvadruppelikoneita, eli nelisynterisiä hökötyksiä. |
|
| 09.03.2023 22:44 | Petri Nummijoki: | Olisiko kuitenkin toisin päin kuvatekstiin verrattuna eli laivan lastia ei purettaisi junaan vaan junan lastia laivaan? Kotkahan oli perinteinen vientisatama, vaikka varmasti laivat sinne tavaraa toivatkin parhaansa mukaan. | |
| 09.03.2023 23:11 | Heikki Jalonen: | Trippeli tarkoittaa oikeastaan sitä, että koneessa on 3 paisuntajaksoa, ei siis sylinterien lukumäärää; samanasteinen paisunta voidaan jakaa useammalle sylinterille ihan käytännön dimensiosyistä. "Paisunta" tarkoittaa höyryn painetason (ja lämpötilan) alentamista josta koneen antama teho otetaan. "Dimensio" tarkoittaa tässä sylinterinhalkaisijoita yli 1 metri. Esimerkiksi Finlaysonin Sulzer on nelisylinterinen kaksitoiminen trippeli. Matalapainejakso on jaettu kahteen sylinteriin, muutoin halkaisija tulisi valmistuksen suhteen liian suuri, samoin männän ja renkaiden toiminta suuressa sylinterissä olisi huonoa. Kompoundikoneella tarkoitetaan kaksipaisuntakonetta. Useimmiten ne ovat niin pieniä koneita, että myös sylintereitä on kaksi kappaletta. Mutta, vaikkapa Spillingin kompoundi on kolmisylinterinen. Spillingin trippelikone on puolestaan kuusisylinterinen. Ratkaisu johtuu siitä, että Spilling-koneissa kaikkien sylinterien halkaisija on sama, samoin tietysti iskunpituus. Siten, alempien paisuntajaksojen suurempi tilavuus saadaan aikaan rinnakkain kytketyillä sylintereillä. Ja kvadruppelikone ei ollenkaan välttämättä ole nelisylinterinen. Esimerkkinä kovin kuuluisa Titanic: sen koneiston kytkentä oli eteenpäinajossa 8-sylinterinen kvadruppeli. Eli, kaksi nelisylinteristä trippelikonetta rinnakkain (joiden matalapainejaksot jaettu kahteen sylinteriin) ja sarjaan kytkettynä viimeisenä jaksona ennen lauhdutinta Parsons-turbiini. Siis kahdeksan kaksitoimista sylinteriä ja yksi turbiini joiden läpi kuljettuaan, 4 paisuntaa suoritettuaan, höyry oli tehnyt työnsä (kehittäen 46000 ihv) ja palautui takaisin vedeksi, odottamaan pääsyä uudelleen kattilaan (joita oli 29 kpl...) uudelleen kuumennettavaksi. Taaksepäinajossa olivat käytettävissä ainoastaan mäntäkoneet (30000 ihv). Juuri tämä selvästi alempi peräytysteho saattoi olla suuri yllätys perämies Murdoch'ille. Tuo S/S Garryvalen kone oli perusmuotoinen 3-sylinterinen, luonnollisesti kaksitoiminen; siis 6 vaikuttavaa työiskua suorittavaa tilaa. Piiskaventtiili löytyy myös useimmista laivakoneista; se on hyödyllinen kun pitää varmuudella saada kone kääntymään ja lähtemään. |
|
| 09.03.2023 23:29 | Heikki Jalonen: | Petri muuten on varmasti oikeassa: näyttäisi, että rahdattava tavara on selluloosapaaleja. Niiden kulkusuunta oli enimmäkseen Suomesta vientinä poispäin. Siihen viittaa myös vaunulla tehtävän työn tekotapa: pudota paali vaunusta (aluslavalle) ja kokoa tarakka, jonka nosturi sitten heivaa laivaan. Jos paaleja lastattaisiin junaan, olisi vastaanottolava ylhäällä vaunun oven korkeudella, ei noita paaleja maasta miesvoimin tuonne vaunuun heitellä jos parempi keino löytyy. Vain tyhmä tappelee maan vetovoimaa vastaan... |