??.??.1948 / Helsnki asema
??.??.1948 Rautatientori Rautatieaseman edustaa 1940-luvulla Liikennettä torin länsilaidalla vuonna 1948. Yksityisautojen määrä on vielä tässä vaiheesa maltillinen. HKM.
Kommentit
| 03.04.2023 18:52 | Esa J. Rintamäki: | Minulle on uusi tieto tuo bussien lähtösuunta (oikealle) Rautatientorilla. Elikkä mukava pikku vauhtimutka otettava ennen Kaivokadulle kääntymistä. Etummainen bussi näyttää olevan Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön numero 21. Se on Büssing TV 400 tamperelaisvalmisteisen Kaipion korilla. Moottori oli 90 hv Büssing diesel. Istumapaikkaluku "ventti" eli 21 ja seisomapaikkoja 19. Se oli otettu käyttöön 16.12.1937, (rek. A-8047) ja poistettiin 4.8.1953. Rekkariuudistuksen tiimellyksessä se sai laatat AI-47. Vuoden 1941 syksyllä Helsingin "Pysinkit" muutettiin kuorma-autoiksi ja niihin laitettiin häkäpöntöt. Takaisin dieselomnibusseiksi ne muutettiin vv. 1947 - 48. Auto 21 myytiin K. Turtiaiselle Helsinkiin. Tiedot kirjasta: Sinisen bussin tarina, Stadin dösät 1936 - 1967. |
|
| 03.04.2023 20:33 | Erkki Nuutio: | Matkustajat tulivat takaovesta (kaksoisovi kaiketi) rahastajan tarkastettavaksi. Rahastaja kiljui käskyjä "KÄYTÄVÄLLÄ ETEENPÄIN "(TKL, Helsingissä lisäksi samma på svenska) koska matkustajia tulee pitkän jonon verran. Etuovi on poistumisovi ja avoinna kuljettajan hikeentymisen rajoittamiseksi. Kesäilmat olivat silloin kesäilmoja. Ehkä siksi että väljät Büssingin dieselit työnsivät hiilibrikettejä ahkerasti pakotorvestaan kaupunki-ilmastoon. (Käyttäjä muokannut 03.04.23 20:34) |
|
| 04.04.2023 08:55 | Erkki Nuutio: | Täydennän vielä entisestä kaupunkilinja-autojen järjestelystä ja matkustajien käyttäytymisestä niissä. Ovia availi ja sulki paine- tai alipainesylinteri. Rahastaja käytti venttiileillään takaovia ja poistumiseen käytettyä keskiovea. Kuljettaja käytti niinikään poistumiseen käytettyä etuovea. Poistumisovet avattiin HETI pysäkille tultua jos pysäytysnappia oli painettu. Ovet suljettiin HETI kun poistumiset loppuivat. Rahastajan kuljettajalle antama lähtömerkki (valo) kertoi että kaikki ovet ovat kiinni, ja että pitää lähteä HETI. Ja kuljettaja lähti HETI. Jos poistumisovien nurkille tuli notkujia (Tampereen ratikassa puolet matkustajista on sellaisia - uusavuttomia kännykäntuijottajia), rahastaja kuljui OVIAUKOT VAPAIKSI. Pinsiön korvesta kaupunkiin tulleet opetettiin näin äkkiä pois lantalan tavoilta. Istujat normaalisti antoivat paikkansa pyytämättä sellaista ikänsä tai kuntonsa vuoksi tarvitseville matkustajille. Takasillalle mahtui parikymmentä tulijaa ja hekin etenivät hyvässä tahdissa valmiine lippuineen tai tasarahoineen rahastajan ohi. Pysäkillä viivyttiin näin normaalisti vain 5...20 sekuntia. Kuljettaja nosti heti kytkimen kun lähtömerkki tuli. Pysäkit ja risteykset eivät ruuhkautuneet nykytapaan, koska pysäkeillä ei kupattu. Sen ansiosta aikataulutkin pitivät. (Käyttäjä muokannut 04.04.23 09:00) |
|
| 04.04.2023 10:37 | Jouni Hytönen: | Bussissa helposti käy sen täyttyessä niin, että seisojia on vain etu- ja keskiovien välisellä alueella. Keskiovien takana oleva alue on seisomiseen ikävämpi, koska käytävä muuttuu ahtaammaksi ja lattiakin saattaa hiljalleen kohota kohti takaosaa. Vilkkaina juhlaöinä (esim. uudenvuodenyö ja vappuyö) sai usein kuulutella tiivistämään. Jossain vanhassa korkealattiaisessa nivelessä periaatteessa koko auton mitta oli yhtä hyvää seisomatilaa, koska käytävä oli koko auton pituuden samalla korkeudella. Kuormitus alkaa humoristisesti ikkunalastista (kaikilla ikkunapaikoilla istuu joku, noin 20 henkeä), sitten tulee istumalasti (istumapaikat täynnä, noin 40-50 henkeä), edelleen seisomalasti (seisojia 20-30 kpl) ja lopulta tuulilasilasti, jossa joutuu pyytämään viimeisiä siirtymään taaksepäin, että näkee oikean peilin. :) | |
| 04.04.2023 11:09 | Heikki Jalonen: | Kuvan henkilöauto on aikansa autokannan tyyppiedustaja: Ford, sotaa edeltävältä ajalta, todennäköisesti 1939 mallistoa. Malli on melko varmasti Fordor Sedan. Sivuikkunoita on kolme, kaksiovisessa olisi vain kaksi. Vaikutelmasta poiketen, ovenkahvoja on kaksi, aivan peräkkäin. Noiden aikojen Fordeissa takaovi kun oli kaapparimallia, takaoven ylemmän saranan jopa erottaa kuvasta. Ja koska neljä ovea, niin tuokaan ei varmaan ole "yksityisauto" vaan taksi. Aika on kattokupuja edeltävää tolppaelämää. Bensiinillä ajetaan jo, pahin pula on takana. Vuodeksi voisi siten lukita 1947 ja eteenpäin, muttei paljoa. Tuossakin autossa on varmasti ollut häkälaitteet, muu olisi ihan poikkeavaa - harva Ford selvisi ilman. Puskurin kävyt lienevät jääneet häkäpajalle... |
|
| 05.04.2023 10:15 | Rainer Silfverberg: | Muistan kanssa sen että 1950-60 luvulla rakennetut kaupunkibussit olivat helkkarin ahtaita ja epäviihhtysiä. Istumapaikkaa ei meinannut saada ja kyyti oli kuin pesukoneessa olisi ollut. Rahastaja oli varsinainen kommandoora. Lapsia kohdeltiin kuin @#x%## vaikka matkusti vanhempien mukana. Yksityisillä bussifirmoilla tyyliin Espoon Auto Oy oli mukavemmat bussit. Mutta maksoi se matkustaminen sitten enemmän. |
|
| 05.04.2023 10:23 | Jouni Hytönen: | Tämä ripeyden tavoittelu sai aikana ennen ovijarruja myös lieveilmiöitä. Olen itsekin ollut matkustajana autossa, jonka kuljettaja ei olisi viitsinyt pysähtyä kokonaan pysäkeillä, vaan avasi ovet vauhdissa. Osa hyppäsi ulos vauhdissa, osa ei. Mielestäni tämä oli varsin riskialtista toimintaa. Hyppäät ulos liikkuvasta autosta ja liukastut saman tien, kun jalka osuu pysäkille. Auto ja sen mukana todellinen vastuullinen tapauksesta jatkaa matkaansa. Jäät miettimään, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vastaavasti auton lähtiessä pysäkiltä ovet sulkeutuivat toisinaan vasta, kun auto oli jo liikkeellä. |
|
| 05.04.2023 12:58 | Petri Nummijoki: | Hellesäillä ovia saatettiin pitää auki tuuletuksen vuoksi täydessä vauhdissakin. Siinä en näkisi erityistä ongelmaa, jos pysäkiltä lähdettiin heti, kun viimeinen matkustaja oli noussut kyytiin ja loput rahastuksesta tapahtui vauhdissa. Siinä kuitenkin pyrittiin matkanteon sujuvoittamiseen. Eihän se tietysti ajan hengen mukaista enää olisi mutta turvavyöt linja-autossa olivat tuntematon käsite. Sen sijaan on ikävä ilmiö, jos matkustajan odotettaisiin poistuvan autosta vauhdissa. Olen kyllä henkilökohtaisestikin törmännyt moiseen. Tosin yhdellä kerralla kuljettaja kertoi auton olevan niin huonossa kunnossa, ettei todennäköisesti pääse enää liikkeelle, jos joutuu kokonaan pysähtymään. | |
| 05.04.2023 15:46 | Jorma Rauhala: | Herra EsaJ, Vilhonkatu oli tavallinen katu, eli sitä menivät busat myös ylämäkeen. | |
| 05.04.2023 16:41 | Erkki Nuutio: | En muista että TKL:n liikenteessä olisi rahastajien aikana tai senkään jälkeen koskaan lähdetty pysäkiltä ovia avoinna tai olisi avattu ovia ennen täyttä pysähtymistä. Muistikuvani alkavat noin vuoden 1953 vaiheilta. Määräykset olivat varmaan selvät. Ennen ovijarruja (70-luvun alkupuoli?) ovet sulkeutuivat läimähtäen. Sujuvan liikenteen vitsi oli nimenomaan kaksois-takaovet ja avara, noin 20 matkustajan takasilta. Sinne noustiin viivyttelemättä. Heti perään rahastaja sulki takaovet ja lähdettiin liikkeelle. |
|
| 05.04.2023 19:34 | Markku Naskali: | Paunulaisen takasillalla on matkustettu useampikin kilometri. Ei ainakaan siellä etuovi ollut ajettaessa auki kun aina joskus käskyyn "Eteenpäin käytävällä" kuului joukosta huuto: "Avatkaa etuovi!". | |
| 05.04.2023 20:09 | Esa J. Rintamäki: | Jyväskylän Liikenteen Boxer 2 - korisilla muinaismuistopaikkureilla (linjalla 8 Kuokkalaan tai 19 Salmirantaan) takasillalla matkustettaessa tuli aina mieleen mainoslause "lentäen olisit jo perillä". Linja-autoasemalta maailmanlopun kautta Survontielle ja silleen... Puolet matkasta jalat eivät osuneet lattiaan! Tien kunto oli mitä oli 1977 - 78. |