06.05.2023 / Välillä Aavasaksa–Pello
06.05.2023 T 5138 Kolarista Kemiin ohittaa Bergmanin tasoristeyksen. Dr19 2835 oli vapaamatkustajana junassa kun Dr16 2817 veti.
Kommentit
| 06.05.2023 22:45 | Jaakko Pehkonen: | Hyvä kuva! Uutukaiseen tullut ilmeisesti joitain vikaa? Tästä kuvasta tuli elevästi mieleen kun kysyin kerran eräältä kuljettajalta millä veturilla linjalle jääneet junat haetaan kun Dv12 poistuu? Hän vastasi että Isovaaleella. |
|
| 07.05.2023 03:51 | Timo Salo: | Voi vain arvailla, kuinka hyvät "vibat" Oula on saanut ottaessaan tämän hienon kuvan... | |
| 07.05.2023 08:23 | Oula Ahlholm: | Kiitokset. | |
| 07.05.2023 18:43 | Juha-Pekka Marttila: | No eipä se tainnut ees ekaa kaupallista vuoroa kunnolla kestää..kun lasahti jo neitsytmatkalla takaisinpäin... | |
| 07.05.2023 21:43 | Seppo Rahja: | Jaahas, Julian mukaan Dr19 temppuili jo Kolariin mennessä ja apuveturi otettiin Helsinkiin lähtevästä yöjunasta PYO 276. Yöjuna pääsi Ouluun yhdelläkin Isovaaleella, vain 2 min myöhässä. | |
| 07.05.2023 23:28 | Jorma Toivonen: | "Epsanjalaista laatua" (?) ei opittu Dm11:a, vaiko nykyisen opiskelun puutteellisuutta? Huhujen mukaan Dr19:a alkutaival ei ole ollut kovin "viatonta". | |
| 07.05.2023 23:40 | John Lindroth: | Jorman komenttiin totean ihminen ei näytä oppivan! | |
| 08.05.2023 23:42 | Jouni Hytönen: | Sm4-junat ymmärtääkseni ovat varsin luotettaviksi ja toimiviksi osoittautunutta espanjalaista tuotantoa. | |
| 09.05.2023 00:17 | Mikko Mäntymäki: | Dr19 olisi mukava nähdä töissä Dv12-sarjaan verrattuna Dr19 häviää 100-0. | |
| 09.05.2023 08:54 | Jussi Laukkanen: | Dr19 alkuaikojen luotettavuuteen on voinut vaikuttaa monikin tekijä. Valmistusmaan osuus näistä lienee vähäinen. Useat esimerkit teollisuustuotannosta kertovat, että suunnittelumaalla voi olla tärkeämpi osuus kuin valmistusmaalla. Lisenssituotantona eri maissa tehdyt samanlaiset koneet ovat pääsääntöisesti saavuttaneet lähes saman laarutason kuin alkuperämaan tuotanto. Näin on tapahtunut, vaikka valmistusmaan teollisuus olisi ollut hyvinkin tunnettu huonosta laadustaan. Lisenssituotantoon liittyy aika usein myös konetta alun perin valmistaneen ja sen suunnitelleen yrityksen laadunvarmistusmenetelmien käyttöönotto lisessin saaneen yrityksen tuotannossa. Silläkin voi olla suuri merkitys tuotteen laadulle. Esimerkiksi japanilainen autonvalmistaja onnistui tuottamaan tilastollisesti yhtä vähävikaisen auton Englannin tehtaallaan kuin Japanin tehtaalla. Linjaveturi on teollisena tuotteena sen verran kompleksinen, että onnistuminen kertalaakista jokaisen yksityiskohdan kohdalla pitäisi olla lähes mahdotonta. Jossain alan julkaisussa sanottiin muistaakseni, että vastaavan vaativuusluokan teollista tuottetta täytyy valmistajan saada ulos ja käytännön testiin kymmenluvulla ilmaistu määrä ennen kuin siitä eteenpäin valmistettavien tuotteyksilöiden voidaan olettaa olevan virheettömiä. Kun ostaa piensarjatuotteen, on pakko hyväksyä siihen liittyvät laatu- ja luotettavuusriskit. |
|
| 09.05.2023 09:25 | Timo Salo: | Oman näkemykseni mukaan nuo Jussin jutut pitää pääsääntöisesti paikkansa, mutta poikkeuksia aina tulee vastaan. Eli halpa/hyvä-ostos on aina riskiostos, olkoon kysymys junasta, tai vatkaimesta. Joitain tuotteita jopa kerrotaan valmistettavan tietylle käyttöiälle, joka ei ole pitkä... (esim. printterit) Lopputuotteen laatu riippuu AINA loppuviimein työntekijöiden motivaatiosta tehdä työ hyvin. Hyvä suunnittelu, kokoonpano, laadukkaat osat eivät tee hyvää tuotetta, jos työntekijät eivät koe työtään itselleen, työnantajalle, loppukuluttajalle ja osakkeenomistajille tärkeäksi!Muistan aina 2000-luvun alun Madeiranreissumme, jossa vuokrasimme n. 2500 km ajetun Fiat Punton. Aivan uskomaton rakkine: Hanskalokeron kansi ei pysynyt kiinni, vaan aukesi tärinästä. Takaluukku taas ei mennyt kiinni, vaan pomppasi heti auki. Bensiini vuoti auton alle, antaen pikantin tuoksun ympärilleen. Merkkivalot vilkkuivat satunnnaisesti miten sattuu ja jne...Se siitä Eurooppalaisesta laadusta...!!!Olisi kiva tietää veturimalli, joka on ollut heti valmis tultuaan tuotantolinjalta!? Eipä taida löytyä.Mitä taas tulee Dr19 vs. Dv12, niin mielestäni tuo Dr19, kun saadaan toimimaan kunnolla, niin tulos on 100-0 Dr19:sta hyväksi. Kyllä tekniikan kehitys näkyy kaikessa, kun suunnitteluvuosien välissä on n. 60 vuotta!!! Dv12 oli kyllä aikansa huipputuote, kuten veturinkuljettajatkin usein antavat ymmärtää... (Käyttäjä muokannut 09.05.23 09:37) |
|
| 09.05.2023 10:20 | Petri Nummijoki: | Hr12/Dr12 oli varmaan aika käyttökelpoinen melkein heti tuotantolinjalta tultuaan. Hr12 liikkui ensimmäisen kerran omin konein 18.3.1959 ja kaksi ensimmäistä yksilöä saatiin aktiivikäyttöön juhannuksen aikoihin samana vuonna eli vain kolme kuukautta myöhemmin. Niillä pystyttiin heti ajamaan 20000-30000 km kuukaudessa. Elokuussa 1959, kun ensimmäistä kertaa kolme Hr12-veturia oli käytettävissä kokonaisen kuukauden, oli näiden keskimääräinen ajomatka yli 27000 km/veturi eli enemmän, kuin yksi edestakainen Helsinki-Seinäjoki-reissu vuorokaudessa Haapamäen kautta koko kuukauden ajan. Kovin montaa rokulipäivää ei veturia kohden voinut olla, jotta tämmöisiin ajomääriin yllettiin sen ajan aikataulurakenteella. Olihan niissäkin omat alkuvaikeutensa. Merkittävimpänä varmaan, että jäähdyttäjän kapasiteetti osoittautui hellesäillä alimittaiseksi ja jäähdyttäjän lämpötilavahtien toiminta epätarkoituksenmukaiseksi mutta kovin suuresta asiasta siinäkään ei voinut olla kysymys, koska näihin liittyvät korjaukset saatiin jo neljäntenä valmistuneeseen veturiin (2203) tehtyä uutena ja kolmeen vanhimpaan veturiin ensimmäisen käyttövuoden aikana takuukorjauksissa. |
|
| 09.05.2023 15:43 | Niila Heikkilä: | http://vaunut.org/kuva/76808 Muistelisin että tässä alkoi lämmöt vilkutella kun lähdimme kiihdyttelemään Hangosta. (Käyttäjä muokannut 09.05.23 15:48) |
|
| 09.05.2023 16:02 | Petri Nummijoki: | Mutta eikös 2216 ollut pitkään museoliikenteessä talviajan jäähdyttäjäsäädöillä eli siinä vesikiertoa oli rajoitettu normaaliin verrattuna? Täällä taisi olla kuva huollosta, jossa rajoitin poistettiin. Tuo kesän 2012 ajo ei siis välttämättä kerro mitään aktiivikäytön aikaisesta tilanteesta. | |
| 09.05.2023 16:10 | Petri Nummijoki: | Löytyi kyseinen kuvakin http://vaunut.org/kuva/94575 eli 2014 asti oli 2216:n vesikiertoa rajoitettu. | |
| 09.05.2023 21:20 | Niila Heikkilä: | Muisti palailee pätkittäin. Kuristimen poisto onkin tapahtunut vasta pari vuotta tuon jälkeen. Hyvä kun oikaisit. Kysymys pitää silloin suunnata jonnekin 1980-luvun aikalaisille kun junapainot lienevät olleet Hurulle suurimmillaan. (?) (Käyttäjä muokannut 09.05.23 21:21) |
|
| 09.05.2023 21:46 | Petri Nummijoki: | 1980-lukukaan ei ehkä anna täyttä kuvaa ainakaan enää vuosikymmenen jälkipuoliskon osalta, koska luokkakorjaukset oli lopetettu ja jäähdyttäjissä saattoi olla jo kennoja tukossa. | |
| 09.05.2023 23:45 | Jorma Toivonen: | Lämpö-ongelmia oli aikoinaan 2216:a, ne korjaantuivat kennojen pesulla/vaihdoilla v.2017 (http://vaunut.org/kuva/118413). Muistelisin, että ainakin kerran oli ongelmia lämpöjen kanssa Sld-Ri 1500tn:n junan kanssa. Muutaman kerran Ke-Ri välillä huilailtiin ja odoteltiin lämpöjen laskua. Viimeisiä Huru-vuoroja Riihimäellä. |
|
| 10.05.2023 13:19 | Petri Nummijoki: | Tuosta Jorma kirjoitti tarkemmin kuvan http://www.vaunut.org/kuva/16969 yhteydessä. | |
| 10.05.2023 22:51 | Jorma Toivonen: | Vielä hieman tuosta Dr19:a. Yleensä kuljettajien koulutus vedetty melko minimiin - itseopiskelua tietokoneen välityksellä, "inssi-ajo" hyväksytty, kun saa koneen käyntiin - onnea ensimmäiselle reissulle. Ennen osaavan opetuskuljettajan opastuksella teoriaa käytiin läpi muutama tunti - opittiin tuntemaan laitteiden sijainti ja toiminta, sekä mahdolliset ongelmakohdat. Ajoharjoiitelun aikana saatiin lisä-oppia käytännön ongelmiin. "Inssi-ajo" suoritettiin aikataulun mukaisella junalla matkaneuvojen valvonnassa - lisää ohjeita tulevaisuuden varalle. Aika luottavainen oli kuljettaja onnistumisestaan istuuduttiaan ensi kertaa "puikkoihin". (Käyttäjä muokannut 10.05.23 22:57) |
|
| 11.05.2023 00:40 | Ari-Pekka Lanne: | Vai sill' viissiin. Oma kokemukseni ei tätä tarinaa tue. Varsin perusteellisia ovat kieltämättä tyyppikoulutukset olleet, sisältäen luokkaopetusta, verkkokursseja, konehuoneessa könyämistä, kalustokuulusteluja, ajoharjoittelua ja ajotenttejä. Esim. Deeverin sain korttiin takaisin tänään. Neljä vuotta sitten ratapihapalvelusta varten eri divisioonalta saatuja oppeja ei luettu linjakorttiin lainkaan hyväksi, vaikka samasta veturista kyse onkin. Lisenssin säilyminen tai oikeastaan takaisin saaminen vaati kaiken uudelleen läpikäymisen. Viime vaiheessa huhti-toukokuun taitteessa kului muutama päivä Seinäjoen varikolla opetuskuljettajan johdolla konepeittojen kätköjä tutkiessa. Ajoharjoittelua oli Tampere-Vilppula -akselilla. Että jos en kalustoista jotain muista, niin joudun kyllä syyttämään omaa umpiluista kaalia. | |
| 11.05.2023 23:10 | Jorma Toivonen: | Hienoa, että A-P katkaisi kuulemiltani huhuilta siivet. Ainakin Tampereen seudulla tuntuisi opetus olevan (myös seuraavien sarjojen kohdalla?) "hyvissä käsissä". Onnitteluni Deeveri kortin saamisesta. | |
| 12.05.2023 00:00 | Jorma Toivonen: | Kuikhan toiset operaattorit ovat järjestäneet kalustokoulutuksen? |